Matti Savolainen

Ruotsi-Suomen vallattua Käkisalmen läänin alkoi Savosta ja muualta Suomesta muuttaa väkeä autioille ortodoksien hylkäämille tiloille. Tämä on fiktiivinen tarina, joka osin perustuu tosiasioihin ja kertoo siitä, miten historian saatossa eri sukupolvet ovat eläneet ajassa. Entä jos asiat olisivat menneet toisin?

In demonstrating the global reach of Gothic literatures, this collection takes up the influence of the Gothic mode in literatures that may be geographically remote from one another but still share related issues of minor languages, nation building, place and race. Suggesting that there is a parallel between certain motifs and themes found in the Gothic of the North (Scandinavia, Northern Europe and Canada) and South (Australia, South Africa and the US South), the essays explore the transgressions and confusion of borders and limits, whether they be linguistic, literary, generic, class-based, gendered or sexual. The volume includes essays on a wide diversity of authors and topics: Jan Potocki, Gustav Meyrink, William Godwin, Alan Hollinghurst, Marlene van Niekerk, John Richardson, antislavery discourse and the Gothic imagination, the Australian aboriginal Gothic, vampires of Post-Soviet Gothic society, Danish, Swedish and Finnish fiction and film, and the Canadian female Gothic and the death drive. What distinguishes this book from other collections on the Gothic is the coverage of themes and literatures that are either lacking in the mainstream research on the Gothic or are referred to only briefly in other book-length studies. Experts in the Gothic and those new to the field will appreciate the book's commitment to situating Gothic sensibilities in an international context.

In demonstrating the global reach of Gothic literatures, this collection takes up the influence of the Gothic mode in literatures that may be geographically remote from one another but still share related issues of minor languages, nation building, place and race. Suggesting that there is a parallel between certain motifs and themes found in the Gothic of the North (Scandinavia, Northern Europe and Canada) and South (Australia, South Africa and the US South), the essays explore the transgressions and confusion of borders and limits, whether they be linguistic, literary, generic, class-based, gendered or sexual. The volume includes essays on a wide diversity of authors and topics: Jan Potocki, Gustav Meyrink, William Godwin, Alan Hollinghurst, Marlene van Niekerk, John Richardson, antislavery discourse and the Gothic imagination, the Australian aboriginal Gothic, vampires of Post-Soviet Gothic society, Danish, Swedish and Finnish fiction and film, and the Canadian female Gothic and the death drive. What distinguishes this book from other collections on the Gothic is the coverage of themes and literatures that are either lacking in the mainstream research on the Gothic or are referred to only briefly in other book-length studies. Experts in the Gothic and those new to the field will appreciate the book's commitment to situating Gothic sensibilities in an international context.

Teoriat muuttuvat paitsi aikaa myös paikkaa myöten. Tässä kirjassa tutkitaan eurooppalaisen, varsinkin ranskalaisen teorian Atlantin ylityksiä. Millaisiksi eräät keskeiset teoriaotteet muotoutuivat yhdysvaltalaisessa yliopistomaailmassa ja kohdatessaan uudet poliittiset ja kulttuuriset haasteet? Tämän muotoutumisen vaikutukset näkyvät vuorostaan muualla.Ajanjakso on 1965-1995. "Korkean teorian" nousu liittyi kielelliseen käänteeseen ja perustojen horjumiseen, ja sen erilaisten muotojen ja myös vastustamisen tarkastelu ulottuu kielen merkityksiä hajottavasta retorisuudesta valtarakenteiden marxilaiseen analyysiin, afrikkalaisamerikkalaiseen feminismiin ja "orientalismin" symboliseen tuottamiseen Lännessä. Näitä kysymyksiä laajennetaan moneen suuntaan ja niitä pohditaan globaalistuvan maailman yhteyksissä.Kirjassa osoitetaan selkeästi, kuinka tekstuaalisuuden käsite laajenee kulttuuristen ja poliittisten kysymysten käsittelyyn ja kuinka kirjallisuudentutkimus samalla koskettaa kulttuurintutkimusta. Kirjan omissa näkökulmissa kohtaavat epäilyn ja muistamisen hermeneutiikat. "Teorian jälkeiseksi" mainittuna aikana se muistuttaa sekä teorian että sen paikantamisen jatkuvasta tärkeydestä.Matti Savolainen on kirjallisuustieteen dosentti ja englantilaisen filologian yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.