Mia Franck

Liz ja Henrik istuvat vastakkain keittiönpöydän ääressä. He ovat naimisissa, mutta eivät enää kauan. Liz haluaa eron, koska on rakastunut toiseen. Rakkausjutun takana on painavia syitä, mutta yhteisön silmissä hän on tehnyt huorin. On 1970-luku ja Suomessa puhutaan kiivaasti naisten vapautumisesta ja päivähoidosta. Todellisuudessa perinteinen ydinperhe ja konservatiiviset arvot pitävät pintansa. Totta kai avioerossakin lapset kuuluvat äidin hoidettaviksi, vai kuuluvatko? Lukija näkee miehen ja naisen täysin erilaiset näkökulmat - ja kun lapsista käydään kiistaa oikeudessa, läheisten ja tuttavien todistuksen avioliiton ja parisuhteen tilasta. Kenen totuus on oikea ja millä on väliä, kun mitataan lasten parasta ja yhteiskunnan perusarvoja?

Vad är en queer text och hur läser man queert? Queera läsningar är en nordisk antologi med litteraturvetenskapliga queerläsningar, den första av sitt slag på svenska. Queerteorin introducerades i Norden i mitten av nittiotalet, och dess popularitet har ökat konstant sedan dess. Studenter och forskare använder sig av queerteori i läsningar av skönlitteratur och det ges ut litteraturvetenskapliga avhandlingar med queerperspektiv. Men det har skrivits få texter som utifrån teoretiskt håll diskuterar vad det innebär att läsa och forska queert om skönlitteratur. En queerläsning intresserar sig för textens luckor, sprickor och ologiskheter, för textens inneboende dissonans och ambivalens. Det är en läsning som tar fasta på textens tystnader, det den samtidigt avslöjar och döljer. Inte minst det som framstår som avvikande och udda, eller som bryter mot normativa uppfattningar om kön och sexualitet. I Queera läsningar diskuteras politiska och känslomässiga sätt att läsa och läsningar utifrån genre, historia och olika sammanhang. Redaktionen består av litteraturvetarna Katri Kivilaakso, Ann- Sofie Lönngren och Rita Paqvalén.

"Barnen är mina. Bara mina. Det är så det känns. Det är det som är sant."De sitter mittemot varandra vid köksbordet. Liz och Henrik. De är fortfarande gifta. Men inte länge till. Det är sjuttiotal i Kyrkslätt, med spår efter oljekris och den ekonomiska skulden till Sovjet. I samhället talas det om dagvård och kvinnans frigörelse men samtidigt står kärnfamiljen fortfarande högt i kurs. Mannen som vill ta hand om sina barn är en anomali. Kvinnan som vill skilja sig har begått hor. Släktingar, vänner och rättsinstanser avlägger vittnesmål om familjen. Alla talar om barnen - barnens bästa - men vad är sant och vems sanning gäller?Det är en familj som går sönder vid köksbordet. Vad innebär det att vinna eller förlora en skilsmässa?Sista paret ut är en historisk roman med självbiografisk botten.

Vuoden 1912 Helsinki elää monen kielen ja kulttuurin moninaisuudessa. Mutta sukupuoliroolit ovat yksiselitteiset: nuorten naisten on syytä kiertää venäläiset sotilasporukat, eikä naisilla ole asiaa ravintoloihin ilman herraseuraa.Dagmar on lahjakas hatuntekijä, joka haaveilee omasta liikkeestä ja Pariisista. Hän asuu ystävänsä Hilman kanssa Toivo-nimisessä talossa, josta muodostuu tukikohta myös kahdelle toiselle ystävälle, Klaralle ja Ebballe. Kaikki itse toimeentulevia, työssäkäyviä naisia. Kukin heistä kaipaa kuitenkin itsenäistä elämää, liikkumisen ja itseilmaisun vapautta. Maailma on miesten. Mutta ystävättäret keksivät keinon: he pukeutuvat miehiksi ja äkkiä kaikki on avoinna ja suurta. Myös riskit; kiinni jääminen voi tuhota heistä jokaisen.Mia Franckin historiallinen romaani vie lukijan keskelle murroksen vuosia. Dagmarin hahmo perustuu Franckin isoisoäitiin, joka myös haaveili omasta hattukaupasta. Franck kuvaa huumaavasti vapaudenkaipuun, sen mitä tapahtuu, kun ihminen ei enää tyydykään ahtaaseen, pakotettuun rooliin vaan seuraa omaa tahtoaan.Mia Franck (s.1971) on suomenruotsalainen kirjailija, joka on julkaissut ennen Keikareita neljä romaania. Edellinen romaani Pommipuutarha (Bombträdgården, 2018) kertoi Ruotsiin lähetetyistä suomalaisista sotalapsista ja sai upean vastaanoton. Franck asuu Helsingissä ja opettaa kirjoittamista workshopeissa ja kursseilla. Hän on väitellyt kirjallisuustieteestä.

De betraktar varandra: herr Dagmar Nyholm, herr Klara Bergman, herr Hilma Holmström och herr Ebba Jonsson. Från topp till tå, fyra herrar som granskar varandra. En trygghet i kavajen, att karlar ser så lika ut i kostym. Hilma rättar till Klaras krage. Ebba drar i sina skjortärmar.”Mina herrar”, säger Hilma och hennes röst är annorlunda, hes och på något sätt - het.Det är skottåret 1912 i Helsingfors. I huset Hoppet bor bästa väninnorna Dagmar och Hilma och deras hem är samlingspunkten för en fyrklöver tillsammans med Klara och Ebba, samtliga självförsörjande yrkeskvinnor. De har alla sina drömmar om ett större liv, Dagmar drömmer om en egen hattaffär och en resa till Paris. Men att röra sig i staden är att ständigt vara betraktad och påpassad, det gäller att undvika de fräcka ryska militärerna och att ha manligt beskydd för att få äta på restaurang.Frihetslängtan bubblar under ytan. Väninnorna utmanar gränserna: de klär sig i kostym och går ut som män och dansar, de tar risker som kan sluta illa.Galanterna är en bred, historisk Helsingforsroman med dokumentära blänk från verkligheten. Staden är bekant men tiden en annan. Romanens Dagmar baserar sig på författarens mormorsmor som också drömde om en hattaffär.Frihetskänslan i berättelsen är dånande stark: vad händer i en människa som plötsligt inte längre accepterar sin trånga roll utan börjar följa sin egen vilja, sin egen begåvning?

Novellen Förlåt det var inte meningen är skriven av Mia Franck. Texten ingår i samlingen En liten bok om sexuella trakasserier.

Lissu Lindvall on kahdeksanvuotias töölöläistyttö, joka lähetetään 70 000 muun lapsen joukossa Ruotsiin sotalapseksi. Hän saa kodin smoolantilaisesta pappilasta, jossa asuu tant Ruthin, farbror Simonin sekä heidän tyttärensä Maria-Gretan kanssa. Pappilaan saapuu myös toinen sotalapsi, Outi, joka ei osaa sanaakaan ruotsia ja joutuu kiusatuksi.Pelko ja väkivalta ovat koko ajan läsnä ja lasten on sovittava joukkoon ja muistettava olla kiitollisia. Voiko petetty lapsi ylipäänsä luottaa enää keneenkään? Miten selvitä?Franck vangitsee häikäisevästi lapsen maagisen tavan katsoa maailmaa, tavan nähdä samaan aikaan tarkasti ja sumeasti, yliluonnollisia asioita kieltämättä. Kyvyn kuulla äänet kotimaasta, äänet jotka eivät vaikene.Sidokset Suomen ja Ruotsin välillä kudotaan kirjein ja ihmiskohtaloin, lapsen kaipauksen kuvauksin: ensin on kaipuu kotiin Suomeen, sitten kotiin Ruotsiin. Ero Ruotsin turvallisuuden sekä yltäkylläisyyden ja Suomessa vallitsevan puutteen välillä on järkyttävä. Kohtaamisen yritykset äärimmäisen hauraita, vain kohteliaita kirjeitä, kuin muukalaiselle kirjoitettuja. Niissä elää maiden sota, perheiden sota, sota oman itsen sisällä.