Mika Remes

Yksi lintu, monta tajunnanräjäyttävän herkullista ruokaa. Kanaa syödään kaikilla mantereilla, sen makumaailma on loputon. ”Kana - kaikki kananpojasta” kattaapöydän täyteen kanaruokia Tokiosta Teksasiin, Suomesta Souliin. Herkuttelun ohella tutustutaanmaailman parhaisiin kanaravintoloihin, broilerin kiehtovaan historiaan ja tavataan alan ammattilaisia, jotka huolehtivat siitä, että kanaa löytyy kauppojen hyllyiltä.

Silli ja uudet perunat tai paistetut silakkapihvit muusilla ovat ihan syystä rakastettuja klassikoita suomalaisille.Silli ja silakka ovat sama kala. Toinen viihtyy Atlantin viileissä vesissä, toinen hieman vähärasvaisempana ja pienempänä versiona Itämeressä.Molemmista syntyy mahtavan makuista ruokaa ja molempia riittää meressä kalastettavaksi. Niinhän sitä sanotaan, että silli ja silakka on duunarin ruokaa ja herrojen herkkua.Tänä päivänä voi vielä lisätä, että silli ja silakka ovat ilmastoystävän parasta herkkua.Sillillä on kiehtova historia. Sen ympärille on syntynyt mahtava Hansaliitto, silli on rakentanut maailmankauppaa, sillin takia on käyty sotia, ja silli on pitänyt eurooppalaisista huolta silloin, kun ruoasta on ollut pulaa.

Hyviä ohjeita ja ruokatarinoita Pohjoismaista Husmanskost on tiukan määritelmän mukaan ruotsalaista kotiruokaa, jota kokataan ja syödään arkisin. Wallenbergin pihvejä, lihapullia, sienikeittoa, silakkapihvejä ja muuta makoisaa, mitä nyt syödään, kun jotain ruotsalaista kokataan. Tässä kirjassa laajennetaan husmanskost käsittämään Pohjoismaat, siis Ruotsin lisäksi Suomi, Tanska, Norja ja Islanti. Miksikö? Pohjoismaat on historiallisesti toisiinsa sidottu ja ruokavaikutteet ovat kulkeutuneet tiiviisti maasta toiseen. Husmanskostissa on pohjoismaasta toiseen paljon yhteistä kuten raaka-aineiden syvä kunnioitus ja konstailemattomuus ruuan valmistuksessa. Harva kuitenkaan tietää ja tuntee, mitä husmanskost-ruoka on. Siksi tämä kirja. Erojakin löytyy kunkin maan omista vaikutteista riippuen. Ruotsalaiset rakastavat lihapullia, tanskalaiset voileipiänsä, norjalaisilla on kalansa, islantilaisilla lampaansa ja suomalaisilla muikkunsa ja ruisleipänsä. Maantieteellä on merkitystä. Se vaikuttaa siihen, mitä ja miten syödään. Husmanskost-kirjassa kierretään ruuan perässä ympäri Pohjoismaita ja kerrotaan mainioita ruokatarinoita. Kotikeittiössä kokataan hyviä husmanskost-ohjeita perinteiseen ja moderniin tyyliin eri Pohjoismaista, kuten tanskalaisia smørrebrödia, ruotsalaisia Wallenbergin pihvejä, islantilaista, lammaskeittoa, hod dogeja, skyriä ja marjoja ja paljon muuta. Muutama kansallinen drinkkikin tarinoineen sekoitetaan. Raaka-aineet ruokaohjeisiin löytyvät tutuísta marketeista. Ei tarvitse lähteä sen yhden raaka-aineen perään erikoiskauppaan! Kokkaamisen ohella kerrotaan eri ruokalajien historiaa. FM Mika Remes on ollut kirjoittamassa lukuisia kirjoja muun muassa palkitun Liha -kirjan sekä kirjoittanut viimeksi itse täysin oman kirjan Välimeren klassikot.

Katedraali, basilika, tuomiokirkko, kirkko... rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta yhtä kaikki, kyse on Herran huoneista.Oli missä päin tahansa, kirkot ovat olleet tapahtumien keskipisteessä. Michelangelo pohti päänsä puhki miten Pietarinkirkon kupoli suunnitellaan, Latvian Kaunasissa kirkko muutettiin sosialismin vuosina radiotehtaaksi ja Petäjäveden vanha kirkko oli pahasti rapistumassa, kunnes itävaltalainen professori matkusti sitä ihmettelemään... Voi hyvin sanoa, että missäkirkko, siellä tarina.Kirja sukeltaa 40 kirkon kiehtoviin tarinoihin Suomesta Espanjaan. Kirja kertoo sanoin ja kuvin myös historiasta,arkkitehtuurista ja taiteesta, ihmisistä, jotka loivat kirkkojen tarinat. Eikä tarvitse olla mitenkään uskovainenlumoutuakseen kirkkojen vaikuttavuudesta. Ne vievät yksinkertaisesti lukijan mennessään.Kirjoittaja FM Mika Remes on ruokaan ja matkailuun erikoistunut tietokirjailija.

Välimeri, aurinko, jumalaiset ruoat. Siinä kolme kovaa syytä, miksi Italia, Espanja, Ranska ja Kreikka ovat suomalaisten suosikkilomakohteita vuodesta toiseen. Välimerellä yksinkertaisesti syö hyvin, sen olen itsekin monilla reissuillani kokenut.Rakastan välimerellisiä klassikkoruokia ja klassikkoravintoloita. Oli kyseessä bistro, bodega, trattoria tai taverna, ruoka ja tunnelma toimivat. Harvoin laskukaan järkyttää, korkeintaan positiivisesti. Rakastan myös tarinoita, joita niihin liittyy. Tapas tai risotto maistuu aina vain paremmalta, kun tietää sen historian. Kullankallis Alban tryffeli on joskus ollut hätäruokaa sodasta selvinneille. Välimeren keittiöt ovat täynnä meheviä tarinoita. Ne löytyvät tästä kirjasta.Miten Välimeren klassikkoruoat toimivat kotikeittiössä. Hyvin! Ne eivät ole rakettitiedettä ja kuka tahansa onnistuu loihtimaan souvlakivartaita, lasagnea, kylmää gazpachokeittoa. Klassikoissa on varaa valita. Johtolankana pidän sitä, että kokkaamisen tarvikkeet löytyvät kotimarketista. Puran kirjan ohjeissa, mikä ruokien kokkaamisessa on helppoa, mikä haasteellista. Kaikkienhan ei tarvitse tehdä samoja mokia. Kauha siis käteen ja kokkaamaan. Sitten pakkaamaan ja Välimerelle!

Vain luomu on oikeaa ruokaa. Kasvisruoka pelastaa maailman. Älä syö punaista lihaa - paitsi riistaa. Syö kalaa mutta älä kasvatettua...Yli 95 prosenttia suomalaisista on sekasyöjiä, joille maistuu niin liha, kala kuin kasvikset, yhdessä ja erikseen. Ruokakeskustelua seuratessa tulee tunne, että rehti sekasyöminen on synneistä suurin ja sekasyöjä eli sekaani syntisin. Syömisestä ei kuitenkaan ole eikä tule yhtä totuutta.Evoluutio on tehnyt meistä sekasyöjiä, miksemme sellaisina pysyisi jatkossakin? Ilmastonmuutos on kuitenkin tosiasia eikä sitä pidä syömällä pahentaa. Ruoalla on aina hiilijalanjälki, mutta voimme valinnoillamme vaikuttaa merkittävästi sen kokoon. Suositaan kasviksia, syödään kalaa kahdesti viikossa, lihaa harvemmin mutta laadukkaammin. Syödään fiksusti sekaisin.Sekaani! auttaa tekemään ruokakaupassa arkipäivän valintoja, joilla jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa sekä syömään monipuolisesti. Suosimme ohjeissa suomalaista aina kuin mahdollista. Siksi kerromme myös siitä, miten ruokaa Suomessa tuotetaan vastuullisesti ja innovatiivisesti.