Mikael Lohse

Puolustusvoimat on kansallinen instituutio, joka nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Puolustusvoimien tehtäviä ovat 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, 2) muiden viranomaisten tukeminen, 3) osallistuminen kansainväliseen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan ja 4) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Näihin tehtäviin tiivistyy Puolustusvoimien missio ja olemassaolon peruste.Teos on ensimmäinen Puolustusvoimien tehtäviin pureutuva oikeudellinen yleisesitys. Teoksessa tarkastellaan erikseen kutakin Puolustusvoimien päätehtävää. Tarkastelun keskiössä ovat päätöksentekoon, toimivaltaan ja voimankäyttöön liittyvät kysymykset. Kerrontaa havainnollistetaan ajankohtaisilla esimerkeillä, kuten Suomen liittymisellä Pohjois-Atlantin liittoon, Puolustusvoimien virka-avulla poliisille Uudenmaan eristämisessä ja puolustusmateriaaliavulla Ukrainaan. Puolustusvoimat on sotilaallinen valmiusorganisaatio, ja siksi teoksessa käsitellään myös varautumista ja poikkeusoloja koskevia asioita. Teoksen lopuksi kootaan keskeisiä kehittämis- ja jatkotutkimusaiheita.Puolustusvoimien tehtävät on tarkoitettu sotilasjuridiikkaa työssään ja palveluksessaan soveltavalle puolustushallinnon henkilöstölle. Kirja soveltuu laajemminkin kaikille niille lukijoille, jotka haluavat perehtyä Puolustusvoimien laajaan ja viime aikoina nopeasti muuttuneeseen tehtäväkenttään. Teosta voidaan käyttää myös oppikirjana.OTT, VT Mikael Lohse on neuvotteleva virkamies sisäministeriössä. Lohse on aiemmin urallaan palvellut muun muassa kriisinhallintajoukon (SKJA/ISAF) sotilaslakimiehenä. OTT, dosentti Jyri Paasonen on turvallisuusalan tutkija. Lohse ja Paasonen ovat kirjoittaneet laajasti oikeustieteellisen turvallisuustutkimuksen teemoista.

Mistä uhkista saadaan hankkia tietoa ja milloin tiedustelutieto kuuluu rikostorjuntaviranomaisille? Entä mitä menetelmiä tiedustelussa on lupa käyttää ja miten tiedustelun kohteen oikeusturva on järjestetty? Muun muassa näitä tiedustelun kohteita, tiedonhankintaa ja yksilön oikeusasemaa koskevia teemoja käsitellään teoksessa Tiedustelumenetelmät.Tiedustelumenetelmien käyttö on tiedusteluprosessin oikeudellisesti latautunein vaihe. Siviili- ja sotilastiedustelussa käytetään kummassakin yli kahtakymmentä tiedustelumenetelmää, jotka voidaan jäsentää avointen lähteiden tiedustelun, signaalitiedustelun, teletiedustelun, henkilötiedustelun ja teknisen tiedustelun sekä jäljentämisen ja paikka- ja olosuhdetiedustelun lajeihin.Teoksessa jokaisesta tiedustelumenetelmästä esitellään juuri sitä koskevat käyttöedellytykset ja -rajoitukset sekä päätöksentekomenettely. Esitystä havainnollistetaan tyyppiesimerkeillä ja muun ohella menetelmäkonkurrenssia koskevilla soveltamisohjeilla. Tarkastelu ulotetaan myös tiedustelun suojaamiseen ja sen tekijöiden turvaamiseen, joka on usein erottamaton osa tiedustelumenetelmän käyttöä.Teos palvelee tiedusteluviranomaisia, tiedustelumenetelmien käytöstä päättäviä tuomareita ja tiedustelutoiminnan laillisuusvalvojia. Kirja soveltuu oppikirjakäyttöön ja siitä on hyötyä myös poliisille.

Vuonna 2019 voimaan tulevat tiedustelulait vakiinnuttavat siviilitiedustelun, sotilastiedustelun, kansallisen turvallisuuden ja sotilaallisen toiminnan käsitteet osaksi kotimaista lainsäädäntöä ja oikeudellista diskurssia. Tiedustelusääntelyssä ja sen myötä vahvennettavassa tiedustelukyvyssä on kyse merkittävästä uudistuksesta, jolla on niin yksilötason kuin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näiden vaikutusten hallitsemiseksi tiivistetään tiedusteluviranomaisten poliittista ohjausotetta samoin kuin niihin kohdistettavaa laillisuusvalvontaa ja parlamentaarista valvontaa. Kansainvälisestikin huomionarvoista on, että tiedustelulait mahdollistavat sotilastiedustelun kotimaassa ja tuovat Suomen kansainvälisiin suhteisiin sen puuttuvan ulottuvuuden osoittaessaan suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaiset ulkomaan tiedustelupalveluiksi.Ketkä ovat tiedustelun osallisia ja miten tiedusteluprosessi etenee. Entä kuinka tiedustelun ohjaus ja valvonta on järjestetty ja mitä eettisiä kysymyksiä tiedusteluun liittyy? Muun muassa näihin yleisen tason kysymyksiin vastataan teoksessa Johdatus tiedusteluun. Teos palvelee kaikkia tiedustelutoimintaan tavalla tai toisella osallistuvia, minkä lisäksi se soveltuu tiedustelualan oppikirjaksi ja laajemminkin jokaiselle Suomen nykyaikaisen tiedustelujärjestelmän perusteista kiinnostuneelle.

Tutkimuksen kohteena on rikoslain 34 a luvun 2 §:ssä tarkoitettu terrorismirikoksen valmistelu ja saman luvun 4, 4 a ja 4 b §:ssä säädetty edistäminen. Terrorismin torjunnan näkökulmasta valmistelu- ja edistämistunnusmerkistöt ovat eräänlaisia etumaastoon työnnettyjä kriminalisointeja tai rikosvastuun laajennusosia, joilla pyritään pysäyttämään terroristien eteneminen tavoitteessaan. Terroristien näkökulmasta valmistelu ja edistäminen on sitä vastoin nähtävä toimintaedellytysten luomisena päärikosta varten. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) mikä on valmistelun ja edistämisen asema rikosoikeuden yleisten oppien systeemissä ja erityisesti sen käsitejärjestelmässä, 2) mikä tekee terroristisesta valmistelusta ja edistämisestä kielletyn teon ja 3) mistä riskissä on terrorismirikosten kontekstissa kysymys. Tutkimuksessa väitetään muun muassa, että vastuusubjektit on ymmärrettävä vastuun perustavaksi seikaksi, ja että terroristisen edistämisen vastuurakenteessa voidaan operoida teon huolimattomuus -opilla. Tutkimuksessa päädytään myös siihen, että terroristinen valmistelu ja edistäminen kuuluvat rikosten jaottelussa abstraktisten vaarantamisrikosten luokkaan. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset syntyvät kuitenkin yrityksestä antaa riskikäsitteelle uutta sisältöä ja tuottaa kriteereitä riskin mittaamiseksi. Tutkimuksessa hahmoteltavat riskiulottuvuudet avaavat mahdollisuuden operoida riskin käsitteellä monipuolisemmin kuin haitan mahdollisuuteen rajautuvassa riskiajattelussa. Riskiargumentaatio viedään lisäksi täysin uusiin soveltamistilanteisiin, kuten salaisen tiedonhankintakeinon käyttöä koskevan lupa-asian käsittelyyn. Mallinrakennustyön lopputuloksena esitetään oikeudellista ratkaisutoimintaa palveleva riskianalyysisovellus. Tutkimus tuottaa uutta tietoa vähän tutkitusta aiheesta. Teos on hyödyllinen kaikille terrorismirikoksista kiinnostuneille. Terrorismirikoksen riskiä koskeva esitys on tarkoitettu erityisesti tuomareille, syyttäjille, esitutkintaviranomaisille ja Supolle turvallisuuspalvelun tehtäviä hoitavana viranomaisena.