Mikko Hiljanen

Demokratia on yhteisöllisen elämämme perusta, ja siihen kasvamisessa koululla on keskeinen tehtävä. Mutta mitä on demokratiaan ja osallisuuteen kasvaminen? Kuinka hyvin suomalainen koulu siinä onnistuu? Mitä tulisi tehdä toisin?Lupaus paremmasta -kirjassa käsitellään demokratian ja koulun monimutkaista suhdetta Suomessa erilaisista tutkimusperustaisista näkökulmista. Teos antaa suuntaviivoja kasvattajille ja opettajille demokratiakulttuurin ja osallistumisen vahvistamiseksi kouluissa.Kirjan ovat toimittaneet yliopistonopettajat Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö sekä Jyväskylän yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen. Muita kirjoittajia ovat Aleksi Fornaciari, Sari Hietamäki, Tuija Kasa, Minna-Kerttu Kekki, Jesper Kristiansson, Olli-Pekka Moisio ja Tero Toivanen.

Kuusikielinen puuhakirjaSuomessa on valtavasti mukavaa tekemistä lapsille kaikkina vuodenaikoina. Otso ja Hertta kokosivat omia suosikkipuuhiaan ratkottavaksi tai itse kokeiltavaksi. Tervetuloa tutkimusmatkalle Suomeen!Tutkimusmatkalla Suomessa on kuusikielinen puuhakirja, johon on koottu 3 - 7 -vuotiaille lapsille sopivia puuhia ratkottavaksi tai toiminnallisesti kokeiltavaksi. Tehtäviä tekemällä lapsi tutustuu Suomen luontoon ja oivaltaa, että vaikka luonto on ikiaikaisen pysyvä, on se toisaalta jatkuvasti muuttava.Puuhakirjan tehtävät harjaannuttavat seuraavia taitoja:hahmottaminenmuistimatemaattiset taidotpäättelylogiikkakoodausajattelukynätaidotMiksi jänis on kesäkuussa ruskea ja tammikuussa valkoinen? Miksi lehtipuissa ei ole talvella lehtiä? Mitä järven jään alla tapahtuu talvella? Suomen luonto on ihmeellinen ja tarjoaa valtavasti opittavaa.Kielet: suomi, englanti, ranska, japani, kiina, venäjä

Hymy piirtyy ihmisten kasvoille joka kerta, kun tivoli saapuu paikkakunnalle. Suomalaisen tivolikulttuurin juuret ulottuvat 130 vuoden taakse vuoteen 1888, jolloin J.A.W. Grönroos avasi ensimmäisen kerran tivolimaisia huvituksia tarjonneen telttansa kaiken kansan viihdykkeeksi.Tivolitoimintaa on jatkettu Sariolaksi nimensä vaihtaneessa suvussa jo viiden sukupolven ajan. Vuosikymmenten mittaan Tivoli Sariola on elävöittänyt suomalaisten vapaa-aikaa ja tarjonnut ihmisille mitä ihmeellisimpiä kokemuksia. Muun muassa Suomen ensimmäiset elokuvanäytökset, sota-ajan rintamativoli, Sirkus Sariola, hurmaavat näytöseläimet, sirkustaiteilijat sekä vatsanpohjaa kutkuttavat tivolilaitteet ovat iskeneet suomalaisten hupihermoon.Tivolireitinvarrelle on mahtunut niin ilon kuin surun kyyneleitä, juhlahetkiä sekä arkista aherrusta. Työtä on tehty hymy huulilla tivolivieraiden huvitukseksi. Iloinen karavaani on kulkenut vuodesta toiseen kiertueella ympäri Suomen, ja ainutlaatuisesta matkasta muistuttavat lukuisat ikimuistoiset seikkailut.Tervetuloa seuraamaan Tivoli Sariolan matkaa Huvin huipulla.

Näkemys, into ja osaaminen. Näihin kolmeen tekijään kiteytyy PRT-Forest-konsernin menneisyys ja menestyminen. Yrityksen toimijoilla on aina ollut näkemystä oman alansa lainalaisuuksista ja uudistuksista sekä intoa ja osaamista muuttaa näkemys konkreettiseksi - tehdasvalmisteisiksi omakotitaloiksi.Omassa elementissään. PRT-Forest Oy 1968-2018 on kuvaus yrityksen matkasta 1960-luvun lopun Pyhännän kuntapäättäjien ja kuntalaisten unelmasta 2010-luvun lopun monialaiseksi puutaloteollisuuskonserniksi. Kuvin ja sanoin kirjassa poiketaan konsernin tehdaspaikkakunnilla ja siellä asuneiden ihmisten arjessa. Tarina vie myös valtakunnan tasolle kuvatessaan yrityksen asemaa omalla alallaan ja omassa markkinassaan. Väistämättä myös globaali taso tulee tutuksi vientikaupan ja maailmanmarkkinoiden myllerrysten kautta. Kaikkia näitä tasoja lävistää yritys, perhe, ja toimijat yrityksen takana.Maantieteellisen piirin lisäksi PRT-Forest-konsernin tarina liittyy taloushistorian pyörteissä 1970-luvun öljykriisistä 1980-luvun korkeasuhdanteeseen sekä seuraavan vuosikymmenen lamaan. 50-vuotisen historiansa aikana yritys on lunastanut paikkansa taloteollisuuden kärkikastissa. Nämä 50 vuotta ovat osoittaneet, että PRT-Forest-konserni todella on omassa elementissään.

Miten historiaa pitäisi opettaa, tietoja vai taitoja painottaen? Neljä historian ja yhteiskuntaopin opettajaa ottavat kantaa taitojen puolesta. Oppisisällöt eivät saisi dominoida taitotavoitteita.Historian opiskelun ei pitäisi olla itseisarvo, vaan sen tulisi antaa taitoja toimia kriittisenä ja aktiivisena kansalaisena.