Mikko Laaksonen

Arkkitehtuuriopas esittelee Rauman merkittävät arkkitehtuurikohteet. Vanhan Rauman maailmanperintökohteesta tarjotaan Kirstin, Marelan, Pinnalan, Tammelan ja Raatihuoneen lisäksi lukuisia muita esimerkkejä. Raumalla on myös näyttävää uutta arkkitehtuuria, kuten valtion virastotalo ja pääkirjasto sekä Karin kampus. Raumalle ominaisia tyyppitaloalueita ja laajemmin asuntorakentamista kuvataan kaupunginosittain kattavasti ja selkeästi. Opas käsittelee myös Rauman merialueen sekä Rauman maalaiskunnan, Lapin ja Kodisjoen maaseutuarkkitehtuurin. Kirja sopii niin kaupunkituristille kuin arkkitehtuurin ja Rauman ystävällekin. Satoja kohteita, kuvia ja karttoja löytyy tässä sujuvasanaisessa opaskirjassa.The architecture guide presents the significant architectural landmarks of Rauma. In addition to Kirsti, Marela, Pinnala, Tammela, and the Town Hall, numerous other examples from the UNESCO World Heritage site of Old Rauma are offered. Rauma also boasts impressive modern architecture, such as the State Office Building, the Main Library, and the Kari Campus. The guide comprehensively and clearly describes the typical residential areas and broader housing construction in Rauma by district. It also covers the maritime area of Rauma as well as the rural architecture of Rauma's countryside, Lapin, and Kodisjoki. The book is suitable for both city tourists and enthusiasts of architecture and Rauma. Hundreds of landmarks, photos, and maps can be found in this smoothly written guidebook.

Suomalaisen asuntorakentamisen harvoja onnistumisia on Arava-järjestelmä. Miten tämä ihme toteutettiin? Millaisin periaattein suunniteltiin Turun Martin aravatalot? Kirja ”Koteja suomalaisille - Arava-arkkitehtuuria 1949-1966” kertoo tekstein ja kuvin myös Tampereen Kalevan, Oulun Karjasillan ja Helsingin Roihuvuoren asukkaille heidän kotiensa suunnittelun taustat. ”Koteja suomalaisille” kuvaa, miten aravatalot täydensivät kaupunkikeskustoja, loivat uusia lähiöitä ja uudistivat pientalorakentamista. Suomalaista modernistista asuntoarkkitehtuuria kehiteltiin 1930-luvulla ja 1940-luvulla niukkuuden olosuhteissa, ja se sai vaikutteita pohjoismaisista esikuvista. Lopulta suomalainen rakennusarkkitehtuuri muodostui itse esikuvaksi kylmän sodan rintamalinjan molemmin puolin. Teoksessa on historiallisten ja nykyvalokuvien lisäksi kymmeniä pohjapiirroksia. ”Koteja suomalaisille” on tarkoitettu kaikille arkkitehtuurista kiinnostuneille, mutta myös laadukkaan asuntosuunnittelun oppikirjaksi asuntosuunnittelijoille ja rahoittajille.

Professor Pekka Pitkänen (1927 – 2018) was one of the most significant Finnish architects of the post-war period. He is known as a master of concrete buildings and as a staunch supporter of modernist approach to architecture. He won numerous commissions by architectural competitions. The Chapel of the Holy Cross (1963 – 1967) in Turku is usually considered as Pitkänen’s main work. From 1950’s to 1980’s Pitkänen built in Turku numerous residential and commercial buildings, often in co-operation with the building company Urakoitsijat Oy. Together with Ola Laiho and Ilpo Raunio, Pitkänen planned the extension of the Finnish Parliament (1972 – 1978). Late in his career Pitkänen focused on public buildings, the finish of the career was the Turku court building, completed in 1997. The book presents Pitkänen’s architecture through his whole career, based on research of his archive, the presentations of the works in contemporary magazines as well as the memoir of Pitkänen.

Teoksessa tarkastellaan sodan aikaista ja jälkeistä Turun rakentamista. Arkkitehtuuri keskittyi tuolloin vahvasti arkeen; tehtiin asuntoja, tehtaita ja kouluja. Rakennuspiirustuksin, valokuvin ja selvityksin käydään läpi sen ajan asuinrakennuksia, jotka edelleen ovat arvostettuja asuinpaikkoja. Aluekokonaisuudet esitellään ilmakuvin. Turkulainen tietokirjailija Mikko Laaksonen on koonnut tämän tieto- ja käsikirjan oppaaksi jokaiselle turkulaiselle sekä kaikille sodan jälkeisen ajan arkkitehtuurista kiinnostuneille.

Turun lähiöt - kirja esittelee yleistajuisesti aluerakentamisperiaatteella vuosina 1950 - 1985 Turun seudulle rakennettujen lähiöiden toteutushistorian; suunnittelun, rahoituksen, markkinoinnin, palvelut. Lähiöissä asuu noin kolmannes turkulaisista; heidän asuinympäristöistään ei ole aiemmin kirjoitettu yleisesittelyä. Julkisuudessa kuva lähiöistä on usein yksipuolinen, ja keskittyy vähäosaisten lähiöasukkaiden vaikeuksiin. Turun lähiöistä pääosa rakennettiin hyvin toimeentulevalle työväestölle ja keskiluokalle omistusasunnoiksi. Asunto-osakkeen hankinta oli suuri investointi, jota yhteiskunta tuki verovähennyksin ja asuntolainoin. Turun ja seudun lähiörakentamista ohjasivat kuntien ja rakentajien aluerakentamissopimukset sekä Asuntohallituksen ja Aravan ohjeet. Kirja kuvaa myös asuntopolitiikan ja arkkitehtuurin muutoksia. Paikalla rakentamisen korvautuminen elementtirakentamisella kuvataan kirjassa. Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision lähiötyyppinen rakentaminen käsitellään omassa luvussaan. Useita kirjan käsittelemiä aiheita ei ole aiemmin tutkittu ja kirjassa tulee esille runsaasti uutta tietoa.Kirja on runsaasti kuvitettu muun muassa lähiöiden esitteillä, rakennuspiirustuksilla, historiallisilla valokuvilla, tekijöiden ja Aleks Talven valokuvilla.

Turun seutu kartoin antaa lukijalleen mielenkiintoisen yleisesittelyn Turun seudun kaupunki-, tie- ja rataverkkokehityksestä. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastokarttoja, joista vanhimmat ovat 1940-luvulta. Uudet kartat perustuvat vuoden 2015 maastotietokantaan. Kartat ovat kirjan aukeamilla rinnakkain ja näin on helppoa ja mielenkiintoista verrata ja tutkia muutoksia alueella. Vanhat kartat kertovat nykyisillä asuinpaikoilla sijainneista kohteista, kuten tehtaista ja urheilukentistä. Kunkin alueen merkittävimmät hallinnolliset ja liikenteelliset muutokset on kerrottu sivun alalaidassa olevassa luonnehdinnassa. Teos sisältää lisäksi historiallisia kaupunkikarttoja sekä vanhoja ilma- ja valokuvia Turusta 1940-luvulta. Kirjan tekstit on kirjoittanut FM, tietokirjailija Mikko Laaksonen, jonka aiemmat teokset ovat Turun seudun arkkitehtuuriopas (yhdessä Juri Nummelinin kanssa, 2013) ja Turun raitiotiet (2008).

Rohkeat DataCity-, ElectroCity- ja BioCityhankkeet käynnistivät Turun tiedepuiston kehityksen. Alue synnytti uudenlaisen kohtaamispaikan tutkimukselle, yrityksille ja teknologian edelläkävijöille. Puitteet loivat mahdollisuuden uusille tutkimuksen ja talouden innovaatioille mutta myös muulle toiminnalle. Tietokirjailija Mikko Laaksosen kirja kertoo tutkittuun tietoon perustuen Turun tiedepuiston tarinan 1980-luvulta nykypäivään. Kirjan näkökulmassa painottuvat kaupunkikehitys ja arkkitehtuuri. Kirja sopii kaikille Turun lähihistoriasta, startup-kulttuurista ja arkkitehtuurista kiinnostuneille.