Mikko Mattlar

Suomen legendaarisin studio Finnvox aloitti toimintansa Helsigin Pitäjänmäellä vuonna 1965, ja on merkittävä osa suomalaisen musiikki- ja äänilevytuotannon historiaa ja teknologista kehitystä. Finnvoxissa on kuudenkymmenen vuoden aikana syntynyt merkittävä joukko suomalaisen populäärikulttuurin merkkiteoksia ja siinä sivussa tuhansia mielenkiintoisia tarinoita. Finnvox - Suomen ääni kuvaa yhtiön ja suomalaisen musiikkielämän matkaa 1960-luvulta nykypäivään ja antaa lukijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa studiotyöskentelyn kulisseihin.

Nuorisolehden legendaariset viisi vuosikymmentä.Päätoimittaja Jyrki Hämäläisen Suosikki esitteli uusimmat musiikin ja nuorisomuodin ilmiöt tuoreeltaan, nosti yhden tähtipölyyn ja syöksi toisen unholaan.Suosikki puki sisältönsä kimallukseen mutta opasti lukijoitaan myös ammatinvalinnassa, seksuaalisuudessa ja monissa muissa elämäntaidoissa.Lehti oli lukijalle paras kaveri, luotettu isosisarus, huumaava idoli tai turmiollinen rakas, joka piti kohdata vanhemmilta salaa.Kultaturbo kattaa Suosikin koko elinkaaren aamunkoitosta viimeiseen, tunteikkaaseen painoaamuun asti. Kaiken sen hulluuden, hulvattomuuden ja hurjuuden oman aikansa mediajätin kulisseissa. Koko stoori lehtivainaan (1961-2012) muistoa kunnioittaen.Laura FrimanSyntymäaika: 17.12.1980; Syntymäpaikka: Hämeenlinna; Pituus: 165 cmHarrastukset: lukeminen, laitepilates, neulominen, Pokemon Gon pelaaminenLempiväri: sähkönsininenSuosikkilaulaja: YonaSuosikkinäyttelijä: 90-luvun Johnny DeppMielivaatetus: löysä mekko ja lenkkaritMikko MattlarSyntymäaika: 9.12.1980; Syntymäpaikka: Espoo; Pituus: 187 cmHarrastukset: dj-keikkailu, salibandy, luonnossa liikkuminen, lintujen tarkkailuLempiväri: sähkönsininenSuosikkilaulaja: Kate BushSuosikkinäyttelijä: ei oleMielivaatetus: verkkatakki ja farkut

Monipuolinen ura musiikin ja viihteen parissa 1960-luvulta tähän päivään.Olli Ahvenlahti on pianisti, kapellimestari, säveltäjä, sovittaja ja oli Vesa-Matti Loirin pitkäaikainen työpari sekä lavalla että televisiossa.Helsingissä Kalliossa ja Herttoniemessä kasvaneen pojan elämänura alkoi muotoutua seitsemänvuotiaana, kun vanhemmat istuttivat hänet pianon ääreen. Tie vei jo nuorena soittamaan pääkaupungin jazzklubeille ja Love Recordsin klassikkolevyille.1970-luvun puolivälin sooloalbumit tekivät Ahvenlahdesta palkitun jazzmuusikon, mutta hän halusi toimia musiikin kentällä laaja-alaisemmin. Hänestä tuli Vesa-Matti Loirin työpari viideksitoista vuodeksi, ja työt johtivat myös miesten läheiseen ystävystymiseen. Pitkä ura television musiikkiohjelmissa huipentui puolestaan virkaan Yleisradion kapellimestarina 1990-luvulla.Ahvenlahti on esiintynyt jazzfestivaaleilla, säestänyt Jean-Pierre Kuselaa smokkiin pukeutuneena Puppe-pianistina, johtanut orkestereita euroviisuissa ja tehnyt televisioon Suomen suosituimpia musiikkiohjelmia.Kirja vie lukijansa New Yorkin jazzklubeille, keikka-autoon Vesa-Matti Loirin kanssa, esiintymismatkoille rautaesiripun taakse, Spede Pasasen tv-ohjelmien kulisseihin, euroviisufinaaleihin, menneen ajan Helsinkiin ja moniin muihin paikkoihin. Hän on tavannut kaikki alan keskeisimmät tekijät, ja monet tarinat kerrotaan nyt ensimmäistä kertaa julkisesti.Mikko Mattlar on kotimaisen musiikin historiaan erikoistunut toimittaja. Olli Ahvenlahti, piano on hänen viides tietokirjansa ja ensimmäinen elämäkertansa.

Kari Kuuva (1946-2018) oli 1960-luvun nuorison suosikkilaulaja ja menestynyt lauluntekijä, jonka elämästä ei puuttunut dramatiikkaa. Vitsillä varttitunnissa kirjoitettu Tango pelargonia nosti 18-vuotiaan Elvis-fanin listojen kärkeen. Tanssilavoilla Kuuvalle selvisi, ettei tango ollut Suomessa leikin asia.Värikkäästi eläneen lauluntekijän kynästä syntyi hittejä sekä itselle että muille. Daa-da daa-da, Pienen pojan haaveet ja monet muut Kuuvan kirjoittamat ikivihreät soivat edelleen. Lauluntekijää muistelevat kirjassa kymmenet ystävät ja musiikkialan yhteistyökumppanit. Kuuvan omat ajatukset urastaan ja elämästään kulkevat mukana vanhojen haastattelujen avulla.

Vasilij "Gugi" Kokljuschkin (1947-2025) nousi suomalaiselle poptaivaalle vuonna 1965 Topmost-yhtyeen toisena solistina. Hän levytti klassikkobiisejä ja pääsi keikoille ympäri maan, valloitti Ruotsia ja ehti Tanskaankin. Topmostin hajottua Kokljuschkin opiskeli ekonomiksi, ja hänellä heräsi ajatus urasta levy-yhtiöissä. Ensimmäinen alan työpaikka oli Finnlevyssä Toivo Kärjen alaisena. Musiikkibisneksestä tuli Kokljuschkinin elämänura. Hän johti suuria suomalaisia levy-yhtiöitä vuosina 1978-2009 ja työskenteli kymmenien artistien kanssa. Kokljuschkin päästi monet tulevat tähdet levyttämään, ja suuri määrä hittejä meni listoille hänen kauttaan. Työssään hän tutustui myös ulkomaalaisiin artisteihin ja levy-yhtiöpomoihin. Eläkkeellä Kokljuschkin keikkaili Topmostin kanssa ja julkaisi kolme soololevyä. Elämäkerrassaan hän muistelee uransa vaiheita kattavasti.

Suomalaisen äänilevynvalmistuksen historian värikkäät vaiheetÄänilevyistä tuli kysyttyjä tuotteita Suomessa 1920-luvun lopussa, ja seuraavalla vuosikymmenellä levyjä alettiin puristaa myös kotimaassa. Vähitellen äänilevyjen valmistuksesta tuli kannattavaa liiketoimintaa sekä musiikkialan yrityksille että puristamoille.Ääniuria kertoo suomalaisen äänilevyjen valmistuksen tuntemattomaksi jääneen historian. Runsaan dokumenttiaineiston sekä alan työntekijöiden haastatteluiden avulla piirtyy kuva teollisuudenalasta, jossa työtä tehtiin tähtien varjossa, mutta intohimosta äänitteisiin.CD-levyn ja suoratoiston piti syrjäyttää vinyylilevy, mutta näin ei käynyt. Tuotantoketju on 2000-luvulla käynnistynyt Suomessa uudelleen.

Pääkaupunkiseudun ensimmäinen disko avattiin helmikuussa 1966. Lehdistö ja nuoriso suhtautuivat uuteen illanviettotapaan ihastuneesti, mutta muutoin alku oli vaikea. Ensimmäiset tiskijukat joutuivat tappelemaan epäluotettavan äänitekniikan kanssa, eikä uusimpia hittilevyjäkään saanut sen ajan Suomeen helposti.Stadin diskohistoria kertoo diskojen ja tiskijukan ammatin ensimmäisistä vuosikymmenistä Helsingin seudulla. Lähes 60 varhaisten diskovuosien helsinkiläistiskijukkaa kertoo kirjassa muistonsa siitä, millaista dj-keikkailu aikoinaan oli, millaisia Helsingin seudun diskot olivat, mikä musiikki niissä soi ja mitä omituisuuksia keikoilla tapahtui. Monille tiskijukille levyjen soitosta tuli elämänmittainen ura, toiset suuntasivat myöhemmin muille aloille ja tulivat niistä tunnetuiksi: muun muassa Hector, Jake Nyman, Bill Carson, Folke West, Esko Riihelä, Pekka Sauri ja Jussi Raittinen kertovat kirjassa dj-ajoistaan.Kirja kattaa sekä valtavirran että marginaalisemman dj-toiminnan varhaishistorian Helsingin seudulla. Diskohittien, purkan ja jytän lisäksi Helsingin yössä soivat aikoinaan soul, reggae, kantri, hiphop, syntikkapop, 50-luvun rock'n'roll ja vaihtoehtorock. Tapahtumien keskeisiä paikkoja ovat Bottan, KY:n ja Tavastian kaltaiset yöelämän kestosuosikit sekä toisaalta jo unohduksiin painuneet diskot kuten Sven Tuuva, Mobile, Helsinki Club, Pontus ja Silvernight.

Miten populaarimusiikista tuli Suomen suurimman sanomalehden säännöllistä sisältöä? Millaisia kamppailuita käytiin Helsingin Sanomien sivuilla ja toimituksessa, jotta jazzista, popista ja iskelmästä alettiin kirjoittaa kulttuurisivuilla perinteisempien taidemuotojen rinnalla?Mikko Mattlarin kirja kuvaa musiikkijournalismin muutosta ja populaarimusiikin arvonnousua Helsingin Sanomissa vuosina 19501982. Lukuisat esimerkit havainnollistavat populaarimusiikkijournalismin ja -kritiikin tyylejä ja arvoja ensimmäisistä jazzpalstoista suomirockin hyväksyntään.Ääneen pääsevät myös Helsingin Sanomien toimittajat, jotka kertovat, millaista musiikista kirjoittaminen eri aikakausina oli. Kirja tarjoaa kokonaan uuden näkökulman populaarimusiikin arvonnousun historiaan suomalaisessa yhteiskunnassa.