Milla Ollikainen

Kaksi naista, joita yhdistää sama mies.Mathilda oli kaunis ja herkkä. Loja taitava ja luova. He olivat kumpikin arkkitehti Eliel Saarisen vaimoja. Mathilda ensimmäinen, Loja viimeinen. Molemmat jäivät miehensä varjoon. Kymmenen vuotta elämistään he asuivat saman varjon alla.Kun Mathilda ja Eliel aikanaan erosivat, Mathilda päätyi nopeasti naimisiin miehensä läheisen työtoverin, Herman Geselliuksen kanssa.Vielä samana päivänä Lojasta, Hermanin sisaresta, tuli uusi rouva Saarinen. Ratkaisu oli erikoinen, ja vielä erikoisemmaksi sen teki se, että molemmat pariskunnat jäivät asumaan Saarisen suunnittelemaan Hvitträskiin.Mathilda on romaani kahdesta naisesta, heidän valinnoistaan - myös niistä, jotka tehtiin heidän puolestaan. Se on psykologisesti syvälle luotaava ja feministisesti latautunut kuvaus elämänpoluista, joista toinen oli tasapainoilua oman ja puolison uran välillä ja toinen niin kalteva, ettei se voinut päättyä kuin jyrkänteeseen.Milla Ollikaisen biofiktiivinen romaani leikittelee historiallisilla faktoilla ja luo epookkia, joka pikemminkin tulkitsee kuin jäljentää oman aikansa kohuliittoja ja niiden dramaattisia seurauksia.Mathilda on Milla Ollikaisen (s. 1974) kuudes romaani. Ollikainen on tullut aiemmin tunnetuksi rikoskirjailijana, ja hän työskentelee toimittajana Seura-lehdessä. Mathilda-romaani sai alkunsa, kun Ollikainen löysi sata vuotta vanhoja kirjeitä, jotka paljastivat Mathildan karun kohtalon.

Suomen kuuluisin oikeusjuttu asianajajan silmin.”Juha Manner oli juuri pestautunut asianajajaksi oikeusjuttuun, josta tulisi kirkkaasti suurin hänen urallaan – ja yksi suurimmista koko Suomen rikoshistoriassa. Siitä tulisi myös ensimmäinen ja ainoa juttu, joka pääsisi hänen ihonsa alle ja veisi välillä yöunet.”Kirja sukeltaa Suomen tunnetuimman murhajutun kulisseihin ja käänteisiin. Se on dekkarikirjailijan otteella kirjoitettu kuvaus Anneli Auerin oikeusprosessista, eli jutusta 2472, Auerin asianajajan Juha Mannerin silmin. Miten Manner onnistui vapauttamaan Suomen kuuluisimman lesken murhasyytteestä, vaikka yleinen mielipide mediaa myöten oli kääntynyt Aueria vastaan? Kirjan aineisto on suomalaisessa rikoshistoriassa ainutlaatuinen: se perustuu Mannerin haastatteluihin ja arkistodokumentteihin, ja siinä on hyödynnetty muun muassa suoria otteita kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Teos myös tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miten puolustusasianaja tekee työtään ja turvaa syytetyn oikeutta joskus huonosti ja paikoin epäilyttävästi toimivan oikeuskoneiston rattaissa.

Kaksi naista, joita yhdistää sama mies. Mathilda oli kaunis ja herkkä. Loja taitava ja luova. He olivat kumpikin arkkitehti Eliel Saarisen vaimoja. Mathilda ensimmäinen, Loja viimeinen. Molemmat jäivät miehensä varjoon. Kymmenen vuotta elämistään he asuivat saman varjon alla. Kun Mathilda ja Eliel aikanaan erosivat, Mathilda päätyi nopeasti naimisiin miehensä läheisen työtoverin, Herman Geselliuksen kanssa. Vielä samana päivänä Lojasta, Hermanin sisaresta, tuli uusi rouva Saarinen. Ratkaisu oli erikoinen, ja vielä erikoisemmaksi sen teki se, että molemmat pariskunnat jäivät asumaan Saarisen suunnittelemaan Hvitträskiin. Mathilda on romaani kahdesta naisesta, heidän valinnoistaan - myös niistä, jotka tehtiin heidän puolestaan. Se on psykologisesti syvälle luotaava ja feministisesti latautunut kuvaus elämänpoluista, joista toinen oli tasapainoilua oman ja puolison uran välillä ja toinen niin kalteva, ettei se voinut päättyä kuin jyrkänteeseen. Milla Ollikaisen biofiktiivinen romaani leikittelee historiallisilla faktoilla ja luo epookkia, joka pikemminkin tulkitsee kuin jäljentää oman aikansa kohuliittoja ja niiden dramaattisia seurauksia. Mathilda on Milla Ollikaisen (s. 1974) kuudes romaani. Ollikainen on tullut aiemmin tunnetuksi rikoskirjailijana, ja hän työskentelee toimittajana Seura-lehdessä. Mathilda-romaani sai alkunsa, kun Ollikainen löysi sata vuotta vanhoja kirjeitä, jotka paljastivat Mathildan karun kohtalon.

Ühe Helsingi mõjuvõimsa perekonna suvekodu värava eest leitakse kenal suvehommikul konteiner ja selle seest tundmatu uppunud naine. Kui komissar Paula Pihlaja hakkab juhtumit uurima, viivad jäljed Lehmusoja perefirma aastatetaguse äritegevuse juurde Aafrikas. Samal ajal on firmaga seotud kunstifond, mis toetab ekstsentrilise installatsioonikunstniku Kassise loomingut. Kassise viimane kõmu tõotav kunstiteos on üles ehitatud konteineritele.Kirjanikest abielupaari Aki ja Milla Ollikaise ühistööna valminud põnevik valiti rohkem kui 400 laekunud käsikirja hulgast Soome põnevusromaanivõistluse Rikos 2019 võitjaks. Põhjamaade põnevuskirjandusse nordic noir'i kuuluv "Konteiner" on uue sarja esimene osa.Aki Ollikainenon avaldanud kolm romaani ja võitis 2012. aastal Helsingin Sanomate kirjandusauhinna.Milla Ollikainen on avaldanud kolm krimiromaani ja võitis 2012. aastal kirjastuse Like ja Soome põnevikuseltsi korraldatud kirjandusvõistluse "Rikos kannattaa".

Karhuryhmän konkarin ensimmäinen tulikoe - karmivan piiritystapauksen läpivalaisu. Murhasta tuomittu Ilpo Larha ampui itsensä lahtelaisessa kerrostaloasunnossa maaliskuussa 1994. Vain 25-vuotiaan Larhan itsemurha päätti piirityksen, joka on yksi Suomen tunnetuimmista rikostapauksista. Seinän takana Larhan itsemurhan kuuli samanikäinen Karhuryhmän jäsen Harri Gustafsberg. Myöhemmin hänestä tuli Karhuryhmän kouluttaja ja operatiivinen johtaja sekä ihmismielen intohimoinen tutkija.Gustafsberg kertoo, millaista oli aloittaa työ suuntaansa hakevassa erikoisyksikössä. Kirjassa kerrataan Larhan kujanjuoksu sekä piiritys, jossa nuori poliisi joutui katsomaan vaaraa silmästä silmään.