N. R. af Ursin

"Vasta vuodesta 1895 heräsi Suomen työväki ja rupesi lakoilla vaatimaan oikeuksia lisää."SUOMEN TYÖVÄENLIIKE tarjoaa lyhyen yleisesityksen palkkatyöläisten noususta yhteiskunnalliseksi voimaksi Suomessa 1880-luvulta vuoteen 1914 kamppailuihin osallistuneen näkökulmasta. Kirja valmistui jo kevääksi 1918, mutta se jäi sisällissodan sekasorrossa julkaisematta. Uusi laajempi versio saatiin aikaan vasta kaksi vuotta myöhemmin tekijän ollessa yhä maanpaossa, vaikka tämä ei ollut kapinaan osallistunutkaan. SUOMEN TYÖVÄENLIIKE korostaa "ihmeellisen suurlakon" 1905 käänteentekevää merkitystä maan poliittisessa elämässä: "sosiaalidemokratia pelasti sen yli sortoaikojen". Samalla uusi liike pakotti yläluokan havahtumaan eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen, ja vaikka se sitten 1907--1914 jarrutti uudistetussa eduskunnassa kaikkia työväelle tärkeitä lakeja, saatiin "piintymyksen muuri" vähin erin murtumaan ja asiat edistymään.

"Se, joka ei osaa ottaa olevia oloja tyynen ja harkitsevan arvostelun alaisiksi, ei voi käydä kykenevästä ja selvänäköisestä kansalaisesta, yhtä vähän kuin sekään, joka väkivaltaisilla keinoilla koettaa tukehduttaa ihmiskunnan edistystä."TESTAMENTTINI SUOMEN KÖYHÄLISTÖLLE sisältää puolensataa 1915--1926 syntynyttä tekstiä. Aihepiireinä ovat poliittis-sosiaalis-taloudellisten kysymysten lisäksi sivistys ja kasvatus, raittius, uskonto ja maailmankatsomus sekä avioliitto ja sukupuolisuus. Nämä lehtikirjoitukset ja puheet antavat hyvän kuvan siitä laveasta alasta, jolla tekijä liikkui Suomen työväenliikkeen konkarina ja taustavaikuttajana oltuaan puoluejohtajana 1899--1901 ja kansanedustajana 1907. Osa kannanotoista syntyi maanpaossa 1918--1922, vaikka tekijä ei sisällissotaan osallistunutkaan. Kokoavana teemana on uuden ajan ihmisen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan läpimurto sosiaalidemokratian pohjalta.