Niklas Bengtsson

Susi on eläin, joka herättää vahvoja tunteita: usein pelkoa ja vihaa, mutta myös ihailua ja puolustusta. Kansansaduissa suden rooli on yhtä monipuolinen kuin sen asema suomalaisessa kulttuurissa. Uusi satukokoelma vie lukijan matkalle suomalaisen kansanperinteen susitarinoihin, joissa susi on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen hahmo. Saduissa susi voi olla herkkäuskoinen, avulias ja jopa ystävä. Se voi olla yksinäinen kulkija tai laumaeläin, peto tai uhri. Muodonmuutossaduissa susi muuttuu ihmiseksi ja ihminen sudeksi, eikä näissä tarinoissa ole kyse vain verenhimoisista hirviöistä, vaan myös auttajista ja rakastajista. Niklas Bengtsson on koonnut ja toimittanut valikoiman kansansatuja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston aarteista. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomia kertomuksia. Onko sudessa jotain, joka kuvastaa suomalaista kansanluonnetta? Tämä kirja tarjoaa mahdollisuuden tutustua suden moniin kasvoihin - ja ehkä löytää jotain uutta myös itsestämme. Astu rohkeasti suden jäljille ja anna kansansatujen viedä mukanaan!

Elias Lönnrotin keräämät, suomentamat ja julkaisemat sadut ovat olleet pitkään unohduksissa. Siksi Satuja ja sananlaskuja haluaa perehdyttää lukijat vihdoin etenkin Kalevalasta tunnetun suurmiehen satutuotantoon.Satuja taustoitetaan käsittelemällä Lönnrotin omaa lehteä eli Mehiläistä sekä Lönnrotin väitöskirjaa. Molemmat kanavat tarjosivat Lönnrotille väylän varhaisen satukirjallisuuden julkaisemiselle.Lönnrot välitti antiikin faabeliperinnettä ja kansansatuja suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin. Hänen satusuomennoksensa eivät olleet pelkkiä käännöksiä, sillä hän elävöitti faabeleita suomalaisilla sananlaskuilla. Tällä ratkaisulla Lönnrot kotoutti antiikin klassikot ja liitti ne suomalaisen kansanperinteen jatkumoon.Satuja ja sananlaskuja - Elias Lönnrotin satuja on ennennäkemätön tietokirja Lönnrotin vahvasta vaikutuksesta suomalaiseen satuperinteeseen. Teos sisältää Lönnrotin satuja sekä alkuperäisessä muodossaan että nykykielelle muokattuna sekä osin myös vepsän kielellä.Niklas Bengtsson on helsinkiläinen tietokirjailija ja lasten- ja satukirjallisuuden asiantuntija, joka on kirjoittanut muun muassa satuperinteen nelituhatvuotisesta historiasta ja suomalaisten 1800-luvun lastenlehtien historiasta. Hän on luennoinut ja esitelmöinyt Suomen lisäksi monipuolisesti myös ulkomailla. Kansainvälinen kirjallisuuslehti Bookbird on julkaissut neljä hänen artikkeliaan.Vuonna 2009 Bengtssonille myönnettiin Naminaran tasavallan kansalaisuus lastenkirjallisuuden edistämistyöstä. Naminaran tasavalta on keskellä Etelä-Koreaa ja se rahoittaa kansainvälistä H. C. Andersen -palkintoa.

Tiesitkö, että Minna Canth, Mika Waltari ja Joel Lehtonen kirjoittivat satuja? Nämä kotimaisen kirjallisuuden suuret nimet tunnetaan paremmin romaaneistaan ja näytelmistään, mutta heidän tuotantoonsa kuuluu myös tarinoita, jotka ovat jääneet kirjallisuushistorian katveeseen. Satu-Suomi: Suomalaisia sadunkertojia sukeltaa kirjojen lisäksi myös sanoma- ja lastenlehdissä julkaistuun satukirjallisuuteen. Niklas Bengtsson osoittaa, että sadut ovat olleet politiikkaa, kauhua, yhteiskuntakritiikkiä ja jopa varhaista tieteiskirjallisuutta. Taidesatujen ohella Bengtsson valottaa kansansatuja muokanneiden kirjailijoiden työtä sekä satulyriikan ja -draaman kadotettua perinnettä. Teos tarjoaa tuoreita näkökulmia tuttuihin klassikoihin ja nostaa esiin unohdettuja kirjailijoita, joiden panos satukulttuurissamme on yllättävä. Oivaltava tietokirja avartaa merkittävällä tavalla käsitystämme suomalaisen kirjallisuuden historiasta.

Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty on ensimmäinen kattava lasten- ja nuortenlehtien historia. Kirja käsittelee sekä painettujen että käsin kirjoitettujen lehtien vaiheita 1800-luvulla.Vuonna 1853 perustettu ruotsinkielinen Eos mullisti sekä lasten- että aikakauslehdistön kentän. Eos ja ensimmäiset suomenkieliset lasten- ja nuortenlehdet saavat kirjassa erityishuomion uranuurtajan asemansa takia. Niitä ja myöhempiä lasten- ja nuortenlehtiä käsitellään teksti-, kuvitus- ja tekijälähtöisesti.Varsinkin varhaisimpien lasten- ja nuortenlehtien osalta teos laajenee vastaanoton ja kritiikin dokumentaatioksi. Lehdistödebatti oli kiivasta, kun suomalaisen institutionaalisen lasten- ja nuortenkulttuurin perustaa rakennettiin.Lastenlehtihistoria tarjoaa runsaasti uutta tietoa aikakauden kulttuuripersoonien työstä. Esimerkiksi August Ahlqvistin, Rietrikki Polénin, Eero Salmelaisen ja Zachris Topeliuksen ansiot nostetaan uudella tavalla esiin.Niklas Bengtsson on tietokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa kirjat 1600-1800-luvun lasten ja nuorten käännöstietokirjallisuudesta ja satuperinteen nelituhatvuotisesta historiasta. Bengtsson on luennoinut lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ja pitänyt aiheesta esitelmiä Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi hän on järjestänyt kirjan muotoa, materiaalia, taittoa ja rakennetta käsitteleviä näyttelyitä Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Kuinka perehtyä satuklassikoihin? Millainen mies Aisopos oli? Onko hän todella elänyt? Sadunkertojat hahmottaa satujen ja satukokoelmien historiaa antiikin maailmasta 1900-luvun alkuun saakka. Kirja perehdyttää lukijansa satuklassikoihin sekä niiden kertojiin ja kokoajiin Lukija saa hämmästellä, miten yksittäiset sadut ja jopa kokonaiset satukokoelmat ovat siirtyneet yhä uusien kirjailijoiden ja kulttuurien omaisuudeksi.Niklas Bengtsson on helsinkiläinen tietokirjailija, joka on luennoinut saduista ja pitänyt aiheesta esitelmiä koti- ja ulkomailla. Lastenkirjallisuuden asiantuntijana hän on ollut kutsuttuna puhujana Moskovassa, Balilla ja New Delhissä.

Kirjat ja erityisesti lastenkirjat ovat erikoisia tuotteita. Niitä on - ainakin toistaiseksi - runsaasti ja niitä tutkitaan aktiivisesti. Silti huomio kiinnittyy lähinnä tekstiin ja kuvaan. Kummat kirjat nostaa esiin kirjojen, erityisesti lastenkirjojen niukasti huomioituja puolia: keskiössä ovat muotoilu ja kuvituksen unohdetut puolet, materiaalit, rakenne- ja taittoratkaisut. Uudeksi käsitteeksi Bengtsson nostaa monimuotoiset lastenkirjat, jotka voidaan jakaa erilaisiksi alaryhmiksi. Näissä teoksissa hyödynnetään kuvan ja tekstin ohella jotakin perinteisestä kirjaformaatista poikkeavaa käytäntöä ja moninaiset ilmaisukeinot voivat yhdistyä niissä omaksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi, joita on myös nuorten ja aikuisten kirjoissa. Kirjassa syvennytään kirjojen ja pelikorttien rajoihin, kuvasalkkuihin, irtokorttikirjoihin, postikorttikirjoihin, palapelikirjoihin, värityskirjoihin sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden karttoihin. Pääasiassa käsitellään siis paloiteltuja ja paloiteltavia kirjoja eli kirjoja, joissa on irrallisia tai irrotettavia osia, mutta ne eivät suinkaan ole ainoita monimuotoisia kirjoja. Aiheen käsittelyä laajennetaan myös lastenkulttuurin puolelle. Bengtsson nostaa esille useita yllättäviäkin kirjailijoita kuten Riitta Uusitalon monimuotoisten kirjojen ensimmäisessä laajassa kartoituksessa.

Fastighetsbranschen i Sverige har förändrats under 1990-talet. Några ägare har lämnat scenen. Andra har tillkommit. Castellum är ett av de nya företag som har vuxit fram på senare tid. Boken ger inblick i en gestaltningsprocess och visar hur Castellums ledning har handlat för att genomföra sitt uppdrag. Företagets omgivning i utgångsläget karakteriseras och därefter visas hur det har gestaltats och styrts under olika skeden. Boken avslutas med analyser av och reflektioner kring vad som har hänt. Nordbankens kreditgivning under 1980-talet är en del av bakgrunden. När banken hamnade i kris under 1991 fördes några av dess fordringar över till Securum AB. De inteckningar som säkrade dessa fordringar var den bas utifrån vilken Castellum har vuxit fram. Processen ger många erfarenheter. Analysen ger bl.a. inblick i hur ett fastighetsbestånd kan byggas upp på kort tid. Den visar också hur ekonomiska överväganden har gett ledtrådar för hur företaget har positionerat sig i förhållande till sin omgivning.

Ensimmäinen suomalainen Harry Potter-aiheinen teos käsittelee erityisesti Helsingin Sanomien vuosien 1998-2008 Potter-uutisointia ja -arviointia, mutta se kartoittaa suomalaista mediailmastoa myös laajemmin filmistä arvosteluihin, oheistuotteista skandaaleihin ja dokumentoi aikakauden, jolloin lasten, nuorten ja aikuisten lukuharrastus ja -into roihahti täyteen liekkiin. Potter- hysterian voidaan sanoa iskeneen Helsingin Sanomiin kokonaisuudessaan pääkirjoituksesta auto- ja liikenne -sivuille saakka.Niklas Bengtsson on tietokirjailija ja nuorisokirjallisuuden tutkija, joka on toiminut koti- ja ulkomaisissa kirja-alan luottamustehtävissä.