P.A. Manninen

Kalevan kaupunginosa on mystinen portti myyttien dimensioon! Se selittää, miksi siellä vaeltaa vanhaan venäläiseen univormuun pukeutunut mies, jonka läpi on lentänyt kolme luotia vuonna 1918.Uhkaako Tamperetta uusi sisällissota? Uskovatko ohikulkijat Kapteeni Kuoliota, joka väittää kaikkea cosplay-tapahtumaksi? Muuttuuko Lamia verenhimoiseksi kannibaalihirviöksi, kun tilanne kiristyy? Auttaako kabbalan tai psykomaantieteen tuntemus sankareitamme?Albumi perustuu tositapahtumiin ja se on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

Ensimmäinen Kapteeni Kuolio -albumi julkaistiin vuonna 2002 pienikokoisena. Tämä uusi laitos on sekä isompi että korjaillumpi. Kapteeni Kuolio selvittelee Pyynikin Ukko -kivipeikon avustuksella mahtavan Tamperkele-muinaishirviön arvoitusta. Onko koko paikkakunta saanut nimensä hirviöltä? Tilanne vaatii hyppelyä läpi kaupungin historian. Mukana on mm. James Finlayson, salaperäinen veljeskunta, sähkövoiman käyttöönotto ja sisällissota. Albumi perustuu tositapahtumiin ja se on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

Ihmeellisen helposti tunnistettavia tunnistamattomia lentäviä esineitä liikkuu Tampereen keskustan eteläpuolella. Kapteeni Kuolio joutuu keskelle vakavaa ufoabduktiota, mutta onneksi hänen supersankaritoverinsa Kapteeni Kökkö tietää lentävistä lautasista yhtä ja toista.Matka vie Järvensivulta Viinikkaan, Nekalaan ja Koivistonkylään ja sankarit joutuvat kohtaamaan miehiä mustissa, Tampereen Area 51:n ja ilmataistelun futuristisin asein. Lisäksi Ajattara on erittäin vihainen.Albumi perustuu tositapahtumiin ja se on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

”Mikä julma peto, aikansa tultua viimein, hiipii syntyäksensä Betlehemiin?”Tuon arvoituksen esitti Nobelilla palkittu William Butler Yeats runossaan ”Toinen tuleminen”. Sen mysteerin selvittäminen vaatii tiimityöskentelyä Kapteeni Kuoliolta, Kapteeni Kököltä ja Ajattaralta.Millä asialla liikkuu hirviökissa, joka tuntuu johdattelevan Tampereen supersankareita kohti sopivasti Kissanmaaksi nimettyä seutua? Mitä tekee muinaisvampyyri Lamia, jolla on ongelmia impulssikontrollissa? Kummitteleeko maailman ilkeimmäksi mieheksi sanotun Aleister Crowleyn henki Tampereella?Albumi perustuu tositapahtumiin ja se on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

Tampereella raivoaa vedenalainen taistelu! Kapteeni Kuolion on pakko palauttaa Pyhäjärveen hyökännyt Näsijärven näkki takaisin omalle reviirilleen, mutta tuo niljakas muinaishirviö on petollinen muodonmuuttaja. Onneksi Ajattara ja Pyynikin Ukko tarjoavat apuaan, mutta tilanne on silti tukala! Albumi perustuu tositapahtumiin ja se on valokuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla.

Kapteeni Kuolio, Tampereen oma supersankari, on suojellut kotikaupunkiaan esimerkiksi ulkoavaruuden lötkömömmöjen, demonien ja japanilaisten hirviöiden hyökkäyksiltä. Hän on käyttänyt taitavasti sellaisia maagisia esineitä kuten arkkienkeli Mikaelin palavaa miekkaa, Tapio Rautavaaran vinyylilevyä ja vieterihiirtä.Tähän albumiin on koottu Kapteeni Kuolion lyhyet seikkailut Sarjari-lehdestä vuosilta 2006-2016. Lisäksi mukana on kaksi ennenjulkaisematonta sarjakuvaa:- Kersantti Napalm kohtaa Kapteeni Kuolion (14 sivua, mukana Vesa Vitikainen ja Anssi Rauhala).- Suomen Yokai-talvisota 2017 (20 sivua), jossa Ajattara heiluttelee samuraimiekkaa.Tarinat on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuvat tositapahtumiin.

Hervanta, kuuluisa Tamperelainen kaupunginosa on rakennettu myyttiseen metsään, josta alkaa ilmaantua karvaisia jättiläisiä ihmisten ilmoille. Muualla maailmassa nämä otukset olisivat isojalkoja tai lumimiehiä, mutta Suomessa ei sellaisia ole koskaan tavattu - paitsi että on. Meillä niiden perinnenimi on hiisi.Tampereen oma supersankari Kapteeni Kuolio joutuu hyvän ystävänsä Kapteeni Kökön kanssa sankarilliselle matkalle Hikivuorelle ja Hervantaan. Mukana on myös hiidenmetsästäjä, joka pukeutuu sangen huolestuttavalla tavalla.Sarjakuva on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu tositapahtumiin.

Sarjakuva pystyy viihdyttämään sekä lapsi- että aikuislukijaa, sen sanoma vain avautuu lukijan ikä- ja kokemuspohjan perusteella eri tavoin. Pottakylän lapset viittaa nimensä puolesta Astrid Lindgrenin Melukylän lapsiin, mutta on sisällöltään päivitetty versio perinteisistä lasten tarinoista nykypäivään. Se on uusi mutaatio suomalaisen huumorin evoluutiossa.Tämän päivän lasten satumaailmat löytyvät internetistä, ja älypuhelimia naksutellaan jo päiväkoti-iässä. Pottakylän lapsissa huumori on tummasävyistä, perustuen arkisiin tilanteisiin fantasialla väritettynä. Lasten suusta kuullaan kaunistelematon totuus, kun piltit nakkelevat vanhemmilleen takaisin näiden lausumia latteuksia ja tulkitsevat muutenkin aikuisten maailmaa oman perspektiivinsä kautta.Pikkuvanhoja lapsihahmoja on nähty sarjakuvissa paljon, mutta Pottakylän lapsien radikaalit tenavat ovat toista maata. Hirviöt eivät heitä pelota, naurun aihetta löytyy ikävämmistäkinasioista. Lapsien ja lastenmielisten ikuisesti suosimaa pissa- ja kakkahuumoria unohtamatta.Pottakylän lapset -sarja pyrkii jäsentämään vallitsevaa kulttuurikaaosta, jossa todellisuus ja kuvitelmat ovat sekoittuneet keskenään pysyvästi, eikä mikään ole niin epätotta kuin tosi-tv. Sarjan kerrontakeinot on lainattu ikivanhoista sarjakuvista ja esimoderneista pala-animaatioista.Käsikirjoittaja Pekka A. Manninen (s. 1959) on kasvatustieteen tohtori, sarjakuvataiteilija ja lelukeräilijä. Hänen oma tuotantonsa kattaa tuhansia sarjakuvasivuja. Mannisen tunnetuimpiin hahmoihin kuuluu Kapteeni Kuolio, joka tutkailee kotikaupunkinsa Tampereen historiaa yliluonnollisten elementtien kautta. Manninen on vuosikymmenien ajan vetänyt sarjakuvantekokursseja lapsille, ja niiden aikana on syntynyt myös ideoita Pottakylän lapsiin.Piirtäjä-kuvittaja Aura Ijäs (s. 1981) tunnetaan yhtenä ensimmäisistä suomalaisista mangatyylin käyttäjistä. Pottakylän lapsia tehdessään hän käyttää lastenkirjamaista kuvitustekniikkaa, joka tuo sarjaan oman säväyksensä. Sarja on helppolukuinen ja visuaaliselta ilmeeltään puoleensavetävä. Ijäksen sarjakuvat ovat hyvin suosittuja manga- ja animepiireissä. Hän on myös julkaissut oppaan Sarjakuvien tekeminen (Finn Lectura, 2013).

Tampereella lymyää uhkaava pimeys, joka saattaa olla yhteydessä muinaiseen sarvipäädemoniin.Tampereen supersankari Kapteeni Kuolio käy uskollisen apurinsa Kapteeni Kökön kanssa taisteluun pahuuden voimia vastaan, ja apua he saavat eräältä vanhalta tuttavaltaan.Noidiksi luullut Tampereen historian hahmot toimivat johtolankoina etsinnässä, joka kiertyy kohti mystistä Juhannuskylän kaupunginosaa.Kapteeni Kuolio joutuu tutkimaan monia hänelle vieraita asioita, kuten sisustusmuotia, rakkautta ja naishenkilön käsilaukun sisältöä. Se demoninen jättiläiskana on myös todella kauhea.Sarjakuva on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu tositapahtumiin.

Teräslilja on Tähtivaeltaja-lehdestä tuttu satiirinen sarjakuva tulevaisuuden sarvipäisestä robottipoliisista. Tähän albumiin on koottu episodit vuosilta 1999-2011 ja sisältö loukkaa tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Varoitus: sisältää voimakkaita kohtauksia. Kielenkäyttö on myöskin tuhmaa. Mukana on mm. sanat xxxxx ja xxxxx ja myös xxxxxxxxxxxx! Yhdessä jaksossa vilahtaa Kapteeni Kuolio (ihan vähän) ja tätä albumia varten on tehty yhdeksän uutta sivua (huisin hauskoja tehtäviä ja extended director's cut episodista Teräs-Jörö-Lilja).

Ikivanha robotti herää toimimaan ukkosmyrskyn aikana roomalaisen kylpylän raunioissa Tampereella. Pystyykö Tampereen oma supersankari Kapteeni Kuolio pysäyttämään tuon metallihirviön, vaikka hänen tekninen tietämyksensä rajoittuu lähinnä valokatkaisimen käyttöön? Uhkaavassa tilanteessa tarvitaan asiantuntija-apua, jota tarjoaa odottamaton taho, Kapteeni Kökön veli Heimo. Heimo-veljen asiantuntemus ei rajoitu robotteihin, hän osoittautuu myös mestarilliseksi julkisen liikenteen käyttäjäksi.Tapahtumat Tampereella paljastavat myös robottien ällistyttävän historian, joka sisältää esimerkiksi 1700-luvun teknisen sensaation, ulostavan ankan.Sarjakuva on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu tositapahtumiin.

P. A. Mannisella on pakkomielteinen suhde historiaan ja piirtäessään hän kuuntelee historiallista musiikkia, suosikkeinaan sisällissotiin liittyvät laulut.Tämä kokoelma lyhyitä sarjakuvia 30 vuoden ajalta kuvastelee tekijänsä kiinnostusta historiallisiin kummallisuuksiin. Tarinoissa on mukana kauhua ja fantasiaa.Materiaalin joukossa on 14 ennen julkaisematonta sivua ja paljon kamaa niin hämäristä lehdistä, että niitä ei monikaan ymmärtänyt lukea aikoinaan.

P.A. Manninen oli 80-luvulla valmis piirtämään millaiseen julkaisuun tahansa, mutta muutamat lehdet olivat siinä mielessä parempia kuin toiset, että ne antoivat sisällön suhteen suurempia vapauksia. Niiden kirjoittamattomat säännöt olivat niin kirjoittamattomia, ettei niitä ollut ollenkaan. Niinpä Manninen sai tilaisuuksia piirtää sarjakuvia äärimmäisistä aiheista, ja 1980-luvulla porno ja veri kävivät äärimmäisyyksistä. Normipornon tuntuessa yllätyksettömältä ja tylsältä Manninen halusi testata tapoja, joilla pornosta saisi yllättävää ja hauskaa. Järkyttäminen ei tietenkään ollut päämääränä, olivathan pienlehtien lukijat oletettavasti valmiita ottamaan vastaan kaiken, mitä heille annettiin.Pienlehtien vaihtoehtomaailmassa on julkaistu paljonkin kaikenlaista törkyä suojassa suuremman yleisön silmiltä, mutta nämä P.A. Mannisen sarjakuvat olivat siinäkin joukossa törkeimmästä päästä. Meno on niin tervettä, että eläimiin sekaantumistakin on mukana vain todella vähän.On aivan mahdollista, että sisältö ei ole sinulle sopivaa. Ihan niin, juuri sinulle.

P.A. Manninen saa usein sarjakuvaideoita unista. Se kenties selittääkin niiden kummallisuudet. Tähän albumiin on koottu unisarjakuvia 1980-luvulta lähtien. Osa on alun perin julkaistu mm. Sarjarissa, Tähtivaeltajassa ja Kuplassa, mutta mukana on myös vielä hämärämpiin julkaisuihin (kuten Ryntäät, Happohyökkäys ja Mustempi lapsuus) tehtyjä tarinoita.Albumissa on lisäksi 37 aikaisemmin julkaisematonta sivua.

Tampereella ei vieläkään ole rauhallista, vaikka paikallinen supersankari Kapteeni Kuolio yrittääkin parhaansa.Tällä kertaa hämminkiä aiheuttavat pahat muumiohenget, Pyhäjärvestä löytyvästä krokotiilista puhumattakaan. Selvästikin muinaisegyptiläiset hirviöt ovat hyökkäämässä kaupunkiin ja syynä kaikkeen voi olla museossa säilytetty muumion käsi.Kapteeni Kuolio kohtaa Eteläpuistossa jättihirviön, joka on osittain virtahepo, osittain krokotiili, osittain leijona? ja kokonaisuudessaan peräti ilkeä. Aivan lähellä kaupunginkirjastoa haahuilee erittäin kuivakka ulkomaalainen herrasmies, jolta puuttuu toinen käsi.Sarjakuva on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu tositapahtumiin.

Ovatko Tampereen ympäristöstä talvisin löydetyt jäljet suden jättämiä - vai onko asialla paljon pahempi olio? Kapteeni Kuolio, tamperelainen supersankari, joutuu jälleen tutkimaan kotimaisemiinsa kohdistuvaa yliluonnollista uhkaa. Kaiken taustalla saattaa olla vuonna 1906 Tampereella koettu terroristihyökkäys, mutta koko kaupunki on täynnä epäilyttäviä tyyppejä, joista kuka tahansa voisi olla etsitty ihmissusi. Oliota jahdataan Pispalasta Armonkallion, Tammelan ja Kissanmaan kautta Kalevankankaalle. Siellä Kuolio kohtaa petomaisen vastustajansa ainoana aseenaan naapurinsa Kapteeni Kökön lainaama hopeinen kummilusikka, jossa on Mikki Hiiren kuva. Sarjakuva on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu tositapahtumiin.

Kapteeni Kuolio on seikkaillut sarjakuvissa vuodesta 1990 alkaen. Tähän albumiin on koottu valikoima Kuolion varhaisimmista esiintymisistä. Kuinka käy, kun jo valmiiksi henkisesti kaltevalla pohjalla liikkuva sankari saa vastaansa Epäinformaatiomiehen ja Mustan Paavin? Kuinka eräänä aamuna aivan tunnistamattomaksi muuttunut Tampere saadaan palautettua ennalleen? Miksi Hugo Simberg maalasi käärmeen Tuomiokirkkoon?Mukana kommenttiraita sekä seitsemän ennenjulkaisematonta sivua.