Paavo Hellstedt

Luonto tutuksi!Upeasti kuvitettu teos kertoo pikkunisäkkäiden merkityksestä ekosysteemissä ja tarjoaa huimasti tietoa eri lajien erityispiirteistä.Pikkunisäkkäiden monimuotoinen joukko muodostaa valtaosan Suomen nisäkäslajistosta. Meillä elää yhteensä 26 pikkunisäkkääksi luokiteltavaa lajia, joista osa on hyönteissyöjiä ja osa jyrsijöitä.Vaikka pikkunisäkkäät ovat kooltaan pieniä, niiden merkitys Suomen luonnossa on suuri. Ilman niitä monet petoeläimet olisivat pulassa, ja ne ovat avainasemassa myös luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon ylläpitäjinä. Rotat, myyrät ja hiiret ovat tarjonneet myös haasteita ihmisten elämään niin metsä-, viljelys- ja varastotuhojen aiheuttajina kuin erilaisten tautien levittäjinä.Onko myrkyllisen vesipäästäisen purema vaarallinen ihmiselle? Miksi metsäsopuleista vain neljännes on uroksia? Entä tekevätkö tunturisopulit 40 vuoden välein joukkoitsemurhia vai lähtevätkö ne vaeltamaan, koska eivät halua nähdä muita sopuleita?Suomen pikkunisäkkäät vastaa näihin ja moniin muihin kiperiin ja kiehtoviin kysymyksiin. Samalla kerrotaan myös hauskoista kohtaamisista pikkunisäkkäiden kanssa.Paavo Hellstedt (FT) on ollut nuoresta pitäen kiinnostunut erilaisista luonnonilmiöistä ja erityisesti eläimistä ja siitä, miten ne toimivat ja käyttäytyvät. Hän on väitellyt lumikon ja kärpän ekologiasta, käyttäytymisestä ja niiden yhteisöekologisista vaikutuksista. Petojen tutkimuksen kautta hän on perehtynyt myös niiden saaliseläimiin ja jyrsijöiden ekologiaan.Juha Laaksonen (FM) on YLEssä työskentelevä luontotoimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja. Laaksosen erikoisalaa ovat saaristo- ja kaupunkiluonto ja niiden monimuotoisuus. Viime vuosina hän on seurannut erityisesti pääkaupunkiseudun pesimälintujen käyttäytymistä. Retkillään Laaksonen on valokuvannut ja seurannut lintujen lisäksi erityisesti kaupunkinisäkkäiden elämää.

Kotimetsiemme tuttu tupsukorva osaa yllättää.Upeasti kuvitettu teos vie matkalle oravien kiehtovaan maailmaan ja kertoo ihmisen ja oravan pitkästä yhteisestä taipaleesta.Sillä on pörröinen häntä, tupsukorvat, isot silmät ja komeat etuhampaat. Se kiipeilee puissa taitavasti, loikkaa ketterästi puusta toiseen ja jähmettyy paikoilleen huomatessaan pedon. Orava on meille kaikille tuttu eläin - vai onko?Oravilla on monia erikoisia ominaisuuksia, joita ei tunne sen paremmin suuri yleisö kuin luontoharrastajatkaan. Oravanpoikasilla ei esimerkiksi ole syntyessään ulkokorvia, ja oravat ovat yleisemmin oikea- kuin vasenkäpäläisiä. Oravilla on tarkka vuorokausirytmi, vahvat lihakset, kevyt luusto ja terävät kynnet. Oravat osaavat äänellä monin eri tavoin, ja ne viestivät toisilleen häntäänsä heiluttamalla. Häntä myös tasapainottaa kulkua ja hyppyjä.Orava on pohjoisten taigametsien tuttu tuntematon, jonka edesottamuksia pääsee seuraamaan niin kaupungeissa, metsissä kuin tunturikoivikoissakin. Oravien yksilöllinen käytös ja piirteet tarjoavat katselijalleen loputtomasti uusia elämyksiä.Paavo Hellstedt (FT) on ollut nuoresta pitäen kiinnostunut erilaisista luonnonilmiöistä ja erityisesti eläimistä, siitä miten ne toimivat ja käyttäytyvät. Hän on väitellyt lumikon ja kärpän ekologiasta, käyttäytymisestä ja niiden yhteisöekologista vaikutuksista. Petojen tutkimuksen kautta hän on perehtynyt myös niiden saaliseläimiin ja jyrsijöiden ekologiaan.Juha Laaksonen (FM) on YLEssä työskentelevä luontotoimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja. Laaksosen erikoisalaa ovat saaristo- ja kaupunkiluonto ja niiden monimuotoisuus. Viime vuosina hän on seurannut erityisesti pääkaupunkiseudun pesimälintujen käyttäytymistä. Retkillään Laaksonen on valokuvannut ja seurannut lintujen lisäksi erityisesti kaupunkinisäkkäiden elämää.