Pasi Kivioja

Kuuhun ja takaisin - suomalaisin opein.Ihminen käveli Kuun pinnalla toistaiseksi viimeistä kertaa joulukuussa 1972. Nyt NASA valmistautuu viemään ihminen jälleen Maan kiertolaisen pinnalle. Avainroolissa tässä on porilainen insinööri, jonka tehtävänä on valmistaa astronautteja selviytymään avaruuden äärimmäisissä olosuhteissa.Suomen merivoimien taistelusukeltajana uransa aloittanut Kimmo Nieminen ehti muun muassa ohjaamaan pienoissukellusvenettä Etelä-Kiinan merellä, korjaamaan öljynporauslauttoja veden alla sekä osallistumaan kadonneiden lentokoneiden ja Israelin armeijan helikoptereiden etsintöihin ennen siirtymistään NASA:n palvelukseen. Houstonissa hän toimi aluksi robottien testipilottina ja osallistui uuden avaruuspuvun suunnitteluun. Nykyään hän kouluttaa astronautteja osana Kuuhun suuntaavaa operaatio Artemista.Nieminen avaa lukijalle muun muassa millaista tieteellistä tutkimusta on tarkoitus tehdä Kuun tuntemattomilla alueilla, millaisia riskejä kuulentoihin liittyy ja mitä astronautti tekee, jos ei pääse enää takaisin alukseensa.Pasi Kivioja (s. 1974) on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu muun muassa tietoteokset Salaliittoteorioiden ihmemaassa - tositarinoita ihmisistä kaninkolossa ja Tilanne päällä! Suuria uutisia ja arkoja puheenaiheita lehtikuvaajan näkökulmasta.

Salaliittoteorioiden ihmemaassa kirjassa Pasi Kivioja selvittää miten salaliittoteoriat leviävät, minkä vuoksi niitä levitetään ja mikä saa monet ihmiset uskomaan niihin. Lewis Carrollin klassikkokirjassa Liisa päätyy ihmemaahan seuraamalla valkoista kania kaninkoloon. Siitä on myöhemmin tullut vertauskuva salaliittoteorioihin uppoutumiselle. Mikä saa fiksutkin ihmiset katoamaan kaninkoloon? Olisi helppoa leimata salaliittoteoreetikot hulluiksi. Kyse on kuitenkin usein jostain muusta.Erno piti 9/11-terrori-iskuja Yhdysvaltain hallituksen salajuonena. Tuomas uskoo, että maailmaa johtaa kolmentoista suvun salaseura, joka on tullut ulkoavaruudesta. Timo oli hyvää vauhtia uppoutumassa salaliittoihin jooga- ja superfood-ystäviensä mukana, kunnes havahtui. Timo pääsi irti, mutta hänen tuttunsa ovat nyt Suomen näkyvimpiä salaliittoteoreetikoita.Pasi Kivioja etsii salaliittoteorioiden syitä ja seurauksia yhdistämällä tieteellistä tutkimustietoa ja tutkivan journalismin menetelmiä. Hän analysoi salaliittoteorioiden leviämistä ja levittäjien motiiveja. Pandemian jyllätessä ja villien teorioiden kukoistaessa hän haastatteli kirjaa varten kymmeniä ihmisiä eri puolilta maailmaa.Salaliittoteoriat kuuluvat valtiollisten vaikuttajien, kuten Venäjän, informaatiovaikuttamisen työkalupakkiin. Harhauttavat teoriat viiltävät usein syvän haavan niihin uskovien sosiaalisiin suhteisiin ja tekevät haittaa myös yhteiskunnalle. Kirjan keskiössä ovat salaliittoteorioihin uskovat, heidän läheisensä ja entiset salaliittoteoreetikot, jotka tietävät, miten kaninkolosta voi päästä pois.Pasi Kivioja on vapaa toimittaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Kirjaa tehdessään hän työskenteli erikoistutkijana Turun yliopiston psykologian oppiaineessa FINSCI-hankkeessa, jossa hän tutki suomalaisten uskoa salaliittoteorioihin. Kirjassa esitetään tuoreita tuloksia suomalaisten uskomuksia koskevasta kyselytutkimuksesta.

Kovissa paikoissa karaistuneen lehtikuvaajan kuvia ja tarinoita suomalaisen median tabuista.”No, Jansson, mikä se on päivän uutinen?” uteli puhemies Sauli Niinistö usein eduskunnan kahvilan pöydässä uutiskuvaaja Peter Janssonilta, kun hän halusi päästä jyvälle median puuhista.Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikoille, oikeudenkäynteihin, urheilukisoihin ja julkkishäihin. Hän todisti objektiivinsa läpi autolautta Estonian pelastustöitä, Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä ja presidentti Urho Kekkosen viimeistä matkaanlähtöä ruumisautossa Tamminiemestä.Nopealiikkeinen uutiskuvaaja liikkui yhtä sulavasti niin politiikan kulisseissa kuin Etiopian nälkäleireilläkin. Jotenkin Jansson onnistui aina löytämään itsensä erikoisista paikoista - kuten saunomasta presidentin ja pääministerin kanssa Mäntyniemessä, juoksemassa takaperin pikakiituri Carl Lewisin edessä tai poliisin erehdyksessä pidättämänä pommimiehenä.Jansson näki ja koki paljon sellaista, mitä median on vaikea esittää ja mistä ei oikein haluta puhua. Alastomuus, seksuaalisuus, kuolleiden näyttäminen, viranomaisten toiminta, sosiaaliset ongelmat, toimittajien ja poliitikkojen suhde, media itse... Kirjan tekijät pohtivat, mistä nämä tabut syntyvät ja miten kuvaaja niitä käsittelee. Samalla kirja luo läpileikkauksen uutiskuvaajan työn ja valokuvaustekniikan muutoksesta median murroksessa.Peter Janssonin (s. 1952) ura lehtikuvaajana alkoi Hufvudstadsbladetista vuonna 1974. Hän siirtyi Lehtikuvaan 1977 ja freelanceriksi 1986. Jansson on kuvannut uutistapahtumia muun muassa Helsingin Sanomille, Uudelle Suomelle, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Pressfotolle ja ruotsalaisille iltapäivälehdille. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015.Pasi Kivioja (s. 1974) työskenteli toimittajana Janssonin kanssa Ilta-Sanomissa vuosina 2000-2009. Nykyisin Kivioja toimii viestintäyrittäjänä, vapaana kirjoittajana ja kolumnistina muun muassa Suomen Kuvalehdessä. Hän väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi iltapäivälehtien ja median murroksesta Tampereen yliopistossa 2018.