Pasi Klemettinen

Miksi noitia pelättiin ja millaisia voimia tietäjän uskottiin hallitsevan? Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään? Mistä noitujia, loitsijoita ja taikojia syytettiin käräjillä?Esivanhempiemme tietäjäperinteessä parantaminen, loitsiminen ja taikuus olivat osa jokapäiväistä elämää. Ukonvaajat, päivännäkemättömät ja sammakkoarkut paljastavat, kuinka yliluonnollinen valjastettiin arjen ongelmien ratkaisemiseen. Noidat ja tietäjät paransivat sairaita ja selvittivät varkauksia, mutta kunnioituksen lisäksi heitä myös pelättiin ja vainottiin. Syytöksiä magialla vahingoittamisesta käsiteltiin käräjillä pitkään noitavainojen ajan jälkeen.Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä. Teoksessa esitellään myös kymmenen tunnettua noitaa ja tietäjää, joiden maine on säilynyt meille tähän päivään asti.

Metsän kuningas, korven valtias, myyttinen karhu.Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen mielenmaisemassa.Useat alkuperäiskansat uskoivat olevansa karhun jälkeläisiä tai ainakin sukulaisia aikojen alusta saakka. Toiset heistä katsoivat öiselle pohjoiselle tähtitaivaalle ja näkivät siellä karhun alkukodin, josta myyttinen eläin laskettiin alas maan päälle. Karhua kunnioitettiin, lepyteltiin, kartettiin, pelättiin ja myöhemmin vainottiin vaarallisena henkipattona.Perinteentutkija Pasi Klemettinen etsii karhun jättämiä jälkiä useiden eri kulttuurien mytologioista. Myyttinen matka vie lukijan suomalaisen korpikansan karhunpeijaisista aina Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteisiin ja Kaukoidän uhriseremonioihin asti.

Millaisia olentoja ovat karu ja kiira? Onko Suomessa ollut jättiläisiä ja lohikäärmeitä? Kuinka horkasta pääsee eroon?Kansanuskon yöpuoli nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, joita pidettiin pahoina, inhottavina tai kammottavina. Synkkään joukkoon lukeutuu niin demoneita ja hirviöitä kuin eläimiä ja vainajia. Tavallisesti niitä tuli karttaa kuin ruttoa, mutta joskus pahalaisten apuun myös turvauduttiin.Perinteentutkija Pasi Klemettinen on selvittänyt kirjassaan, miten ja mistä hiidet, manalaiset ja muut myyttiset olennot ovat tulleet pohjoisen havumetsän kansan riesaksi. Teos sisältää runsaasti vanhoja taikoja, loitsuja ja myyttejä Suomenlahden ulkosaaristosta Pohjoiselle jäämerelle.

Tammikuun 12. päivänä vuonna 1885 poltergeist saapui Martinien torppaan Ylöjärvellä. Efraim ja Eva Martin katsoivat kauhuissaan, kun heidän talonsa esineet alkoivat lentää ilmassa huoneiden poikki. Sanomalehdissä uutisoitu tapaus houkutteli paikalle uteliaita, ja Martinit asetettiin syytteeseen noituudesta.Ylöjärven poltergeist on Suomen historian tunnetuin räyhähenki, mutta ei suinkaan ainoa. 1800-1900-lukujen taitteessa Suomi tuntui olevan täynnä poltergeist-tapauksia, erityisesti Karjalan alueella. Kuka piru oli kaiken takana?Karjalan räyhähenget johdattaa lukijan pirujen jäljille, Myllymäen kummituksesta Uuksujärven raaputtajaan.FT Pasi Klemettinen on mellastavista piruista väitellyt perinteentutkija.