Pekka Kämäräinen

Kertomus kamppailusta nälänhädän ja köyhyyden puristuksessa äärimmäisinä aikoina 1800-luvun Kainuussa. Vaikka teos näyttää sen ajan karkean elämän, se on kuvaus ihmisen uskosta työhön ja yrittämiseen. Paremman tulevaisuuden toivossa aletaan rakentaa korven keskelle suurta hotellia ja masuunia.Teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin, vaikka on osittain fiktiivinen. Kiveksen Ruukki on myös paikallishistoriallinen kuvaus sen ajan työssäoppimisesta, elinkeinoista, sukupolvelta toiselle periytyvistä opeista ja työtavoista.

Pojan vuosi on paluu menneeseen. Se on tarkkanäköinen kuvaus noin 14-vuotiaan pojan elämästä yläsavolaisessa maalaistalossa 1950-luvun alkupuoliskolla. Teos perustuu kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin ja on siis tosipohjainen. Pojan vuodessa eletään kalenterivuosi maalaistalon työvaiheita seuraten. Jokaiseen paivään mahtuu karjanhoidon lisäksi kaikki ulkotyöt, joten työpäivät pojankin kohdalla ovat 12–14 tuntia. Erilaisia töitä riittää päivästä toiseen, mutta väliin mahtuu myös nuoren pojan elämään kuuluvia väriläiskiä. Vaikka nykypäivän ja Pojan vuoden välillä on vain miehen ikä, on kehitys tänä aikana ollut uskomattoman suurta. Pojan vuosi tarjoaakin täydellisen museokäynnin, jossa tutustutaan entisiin työtapoihin ja työvälineisiin. Samalla tutustutaan tämän perheen elämään, ihmisiin, käytäntöihin, tapoihin ja elämänarvoihin sekä lasten kasvatukseen. Maaseutukylän miljöö ja olosuhteet näyttäytyvät arjessa ja myös juhlassa.

Pienellä kyläkoululla eläkeläisopettaja Matti Mäkisen rauhaisa elämä järkkyy, kun posti tuo kirjeen. Siinä on Valtakirja, joka kirjoitettiin yli viisikymmentä vuotta sitten Itä-Suomen seminaarin asuntolassa kortti-illan päätteeksi. Kirjeen on lähettänyt kurssikaveri Arto Laitinen, jonka petos palaa taas elävänä Matti Mäkisen mieleen, ja hän alkaa nyt vielä vuosien jälkeen suunnitella kostoa.Valtakirja saa Matti Mäkisen muistelemaan koko seminaariaikaa 1960-luvulla. Isänmaallisten ja nuhteettomien seminaarilaisten elämästä paljastuu pimeä puoli, mutta myös pitkä ja monipuolinen valmistautuminen lasten kasvattajiksi.Liisa-vaimo ei tiedä Valtakirjasta eikä hän aavista miehensä kavalia aikeita vaan toimii vieraanvaraisena emäntänä kylään kutsutulle uhrille...

Piinatut on koskettava ja jännittävä kuvaus lähisuhdeväkivaltaa kärsineiden ihmisten elämästä, rakkaudesta, vihasta, elämänhalun etsimisestä, epätoivosta ja tunteiden vuoristoradan piinasta.Piinatut jatkaa Kämäräisen Papin kirjat -romaanin henkilöiden elämäntarinaa, mutta on samalla itsenäinen teos.Tiina Puumalainen on ollut nuoren pappi Markku Heikkisen suuri rakkaus, josta tämä on kuitenkin joutunut Mirkku-nimisen teinitytön aiheuttaman skandaalin takia eroamaan ja samalla luopunut virastaan. Tiina on sittemmin mennyt naimisiin Markun opiskelukaverin, kirkkoherra Erkki Haukelan kanssa.Kun Markku sattumalta tapaa pariskunnan, hän huomaa Tiinan muuttuneen ja uskoo menettäneensä Tiinan lopullisesti. Mutta sitten Tiina soittaa: - Minä tulen sinua katsomaan. Piinatut kertoo Tiinan kamppailusta vapauteen mustasukkaisen Erkin kanssa solmitusta avioliitosta. Pääsevätkö Tiina ja Markku lopulta yhteen? Mirkulle kohtalo on varannut jotakin aivan uutta. Piinatut on jännittävä kuvaus kahden rakastavaisen elämästä muita tuttuja henkilöitä unohtamatta.

Tämän tosipohjaisen romaanin viitekehyksenä on Kajaanin linna ja tapahtumat pienessä Pietari Brahen perustamassa erämaakaupungissa Kajaanissa. Kirjan henkilöistä vain päähenkilöt, Eerik Vivallius ja Rebekka Tuhkanen, ovat kuvitteellisia.Uppsalan yliopistossa opiskellut Eerik Vivallius tulee Kajaanin linnaan tutkimaan isänsä runoilija Lars Vivalliuksen vankina oloa. Häntä epäillään vakoojaksi ja vangitaan. Lohtua ankeaan vankilaan tuo nuori Rebekka.Linnan rakentaminen ja elämä sekä valmiissa linnassa että kaupungissa kuvataan yksityiskohtaisesti railakkaita juhlia unohtamatta. Mestaaminen, piiskaukset ja kujanjuoksun seuraaminen tuovat oman pöyristyttävän lisänsä tapahtumiin. Taikausko ja kirkon ankara ote ihmisten elämään tulevat hyvin esille. Jännittävät juonenkäänteet huipentuvat lopuksi, kun Matleena-muori tuomitaan noitana polttoroviolle. Pelastuakseen hän kertoo punatukkaisen Rebekan osallistuneen paholaisen pitoihin. Tästä alkaa järkyttävien tapahtumien sarja, jonka seurauksena Rebekka kokee elämisen Kajaanissa mahdottomaksi. Sitten Uppsalasta tulee Eerikille tärkeä viesti, ja nuoret päättävät lähteä Ruotsiin.Merimatka Oulusta Tukholmaan on vaiherikas sumussa ja myrskyssä. Tukholmassa yksi Eerikille tärkeä asia ratkeaa. Matka jatkuu Uppsalaan, jossa hyvin alkaneen perhe-elämän katkaisee Kajaanista lähetetty kirje. Arvoituksellinen viesti saa nuoren avioparin lähtemään takaisin Kajaaniin. Siellä outo vieras mullistaa monen ihmisen elämän, ja jännittävät käänteet seuraavat toisiaan. Vanhat tapahtumat tulevat nyt julki, mutta monelle liian myöhään.Eerik toimii kirjurina komendantti Långin mukana raastuvan kokouksissa, ja näin tulee kuvatuksi pienen kaupungin ja linnan elämää hyvinkin tarkasti. Sitten iso reduktio muuttaa kaiken. Lång lähtee ja Pietari Brahen aika päättyy.Suuret nälkävuodet koettelevat koko Kainuuta. Kajaani on melkein autio. Sarkasodan seurauksena Kajaanissa koetaan verilöyly, mutta pahin on vasta tulossa. Venäläiset saapuvat Kainuuseenkin, ja pormestarin käskystä kaupunki poltetaan. Väki pakenee linnaan. Suuret vihollisjoukot alkavat piirittää Kajaanin linnaa. Viisi viikkoa puolustajat kestävät, mutta sitten voimat loppuvat.Mutta mitä päähenkilöille tapahtui ennen Perintöjä? Siitä kertoo Seppo Kämäräisen romaani Alku (ilm. syksy 2023).

Alku päättyy siihen, mistä Kajaanin linnan vaiheista 1600-luvulla kertova Perinnöt-romaani alkaa.Alku kertoo nyt, miten nuorten miesten joukko lähtee Rantasalmelta soutaen kohti pohjoista. Joutuminen sotaväkeen ja Saksan sotatantereille merkitsi usein kuolemaa taistelussa tai menehtymistä kulkutauteihin. Heikki Tuhkanen on mukana jännittävällä pakomatkalla kohti Kajaania.Eräänlaisella pakomatkalla on myös Matilda. Rakkaus sekoittaa nuoren neidon mielen ja hänen huoleton elämänsä Turun rikkaassa kodissa päättyy. Raatimiesisän suunnittelema lähtö Turusta ehkä pelastaa tyttären häpeältä tai jopa teloitukselta.Alku on jännittävä ja mielenkiintoinen kuvaus siitä, miten kohtalo kuljettaa ihmisiä uuteen ympäristöön ja miten elämä siellä jatkuu, mutta ei kaikkien kohdalla. Pekka Kämäräiselle myönnettiin Kainuun kirjallisuuspalkinto keväällä 2023 romaanista Agitaattori.

Janne Myyryläisen nimi vilahtelee lukemattomissa yhteyksissä Kainuun historiassa. Viipurin seuduilta muuttanut parikymppinen nuorukainen sai Kainuussa kokea kämppäelämän karuuden ja jätkien ankaran työn. Kajaanissa odotti Eeva, joka sai Jannen palaamaan savottareissuilta kaupunkiin ja tutustumaan työväenyhdistyksen toimintaan. Hänelle tarjoutui oivallinen tilaisuus levittää työväen aatetta, kun hänet nimitettiin Kainuuseen perustettujen "Osuloiden" matkatarkastajaksi. Janne kiersi kylästä toiseen ja sai vallankumouksen palon syttymään Kainuussa. Kun lähestyttiin kapinatalvea, teki Janne salaperäistä työtä kaartien aseistamiseksi.Kun etelässä jo taisteltiin, yritettiin Kajaanissa edetä sovinnon tiellä, mutta tilanteet johtivat Jannenkin vangitsemiseen. Välttääkseen edessä olevan tuhon Janne teki omat hullunrohkeat ratkaisunsa. Vallankumouksen valmistelu ja uuden kapinan aloittaminen Pohjois-Suomessa vei Jannen Neuvosto-Venäjälle. Kapina näytti jo alkavan, kun Janne nyt Jahvetti Moilasena johti punaupseerien kanssa ns. läskikapinaa Sallassa helmikuun alussa 1922. Sen jälkeen Jannen nimi vaihtui taas. Juuso Materona hän toimi menestyksekkäästi monessa virassa Neuvosto-Venäjällä, mutta sitten alkoivat vaikeudet.

Elias on tosipohjainen romaani, joka paljastaa Lönnrotin elämää kajaanilaisten parissa, kuvaa hänen suunnatonta työmääräänsä ja yksityiskohtia hänen uskomattomilta runonkeruumatkoiltaan.Kun Elias Lönnrot saapui tammikuussa 1833 Kajaanin piirilääkäriksi, riehui koko Kainuussa nälänhädän lisäksi karmea kulkutautiepidemia. Nuori lääkäri yritti parhaansa mukaan taltuttaa taudin leviämistä, mutta sairastui itsekin. Toivuttuaan Elias pääsi tutustumaan Kajaanin ja Paltamon herrasväkeen. Iloisia kortti-iltoja pidettiin totilaseja kilistellen milloin pappilassa milloin viskaalin salissa. Tanssiaisissa lääkäri tapasi neitosiakin, mutta sitä oikeaa ei löytynyt.Elias oli jo ennen Kajaaniin tuloaan kerännyt kansanrunoja. Nyt hän teki useita matkoja ja taivalsi satoja kilometrejä Vienan Karjalan kylissä ja laulatti vanhoja runon taitajia. Näistä palasista hän kokosi Vanhan Kalevalan. Huikeita seikkailuretkiä olivat matkat Kuolaan ja vuoden kestävä matka Jäämeren rantamille ja sieltä Laatokan Karjalaan. Vuosien ahertamisen jälkeen Elias toteutti unelmansa ja työsti sanakirjan, kokosi kirjaksi arvoituksia ja sananlaskuja sekä synnytti vuonna 1849 nykyisen Kalevalan.Tohtori yllätti kajaanilaiset vihdoin avioitumalla. Nuori vaimo oli tehokas, ja iso talo rakennettiin kaupungin parhaalle paikalle. Uudessa kodissa koettiin pian sekä isoja iloja että suuria suruja. Elämä kuitenkin jatkui siellä, kunnes Elias houkuteltiin Helsingin yliopiston professorin virkaan. Pari vuosikymmentä Kajaanin piirilääkärinä päättyi, mutta työ suomen kielen ja kirjallisuuden kehittäjänä jatkui.

Nuoren papin, Markun, uusi elämänvaihe ensimmäisessä työpaikassa alkaa hyvin. On innokkaita nuoria kerhoilloissa, on leppoisa kirkkoherra esimiehenä ja ennen kaikkea herkkä ja kiinnostava nuorisotyönohjaaja Tiina. Nuorten yhteistyö muuttuu pitkillä kävelylenkeillä kiintymykseksi.Kaikki muuttuu, kun häiriintynyt abityttö sekoittaa kaiken. Nuhteettoman papin on kestettävä yksin eteen tulevat vaikeudet. Niin häät kuin hautajaisetkin täytyy toimittaa arvokkaan papillisesti, ja hätävalhein pitää selvitä näkyvistäkin kolhuista. Miehiin, etenkin pappiin, kohdistuva parisuhdeväkivalta on edelleenkin tabu.Pienen seurakunnan työyhteisön ja papin työn kuvaaminen on väkivallan ohella Papin kirjojen parasta antia ja herättää monenlaisia ajatuksia.

Uudenkaupungin melkein aseeton suojeluskuntapataljoona on jäämässä punaisten joukkojen saartamaksi helmikuun alkupäivinä 1918. Hyytävän merimatkan jälkeen pataljoona kuitenkin voittaa venäläiset Ahvenanmaalla ja saa aseitakin, mutta ruotsalaisten juonittelun seurauksena se laivataankin Ruotsiin. Pitkän junamatkan jälkeen päästään Haaparannan kautta valkoisen armeijan yhteyteen Pohjanmaalle, jossa miehet saavat sotilaskoulutusta ja uudet aseet. Sitten alkavat taistelut kohti Tamperetta.Kirja seuraa myös tapahtumia punaisten puolella. Irene Koskinen tulee Uuteenkaupunkiin tapaamaan sulhastaan, mutta ei löydä tätä enää. Kun punaiset valtaavat kaupungin, lähtee Irene ystävättärensä kanssa hurjalle hiihtomatkalle kohti Pohjanmaata ja valkoisten joukkoja. Tytöt kuitenkin liittyvät olosuhteiden pakosta jopa punakaartiin ja joutuvat melkein eturintamaan. Monien vaiheiden jälkeen hekin joutuvat kokemaan Tampereen taisteluiden loppunäytöksen...Tämä tosipohjainen kuvaus sisällissodan valkoisen armeijan sekavista alkuvaiheista Tampereen valloitukseen asti perustuu pääosin Hannu Romppaisen tekemään historiatutkimukseen Verestänne versoi vapaus.

Tämä ohjelmakirja sisältää 30 lyhyttä numeroa eri tilaisuuksiin - näytelmiä, tarinoita ja runoja arkeen ja juhlaan - esi- ja alakoululaisten esitettäväksi.

Alikersantti Juho Mäkeläisen komppania on selviytynyt Karjalan kannaksen torjuntataisteluista lepoon Luumäelle. Kun haetaan vapaaehtoisia päämajan kaukopartioon, Mäkeläinen ilmoittautuu. Kouluttautumisjakson jälkeen kymmenen miehen partio lennätetään linjojen taakse, ja jännittävä seikkailu Karjalan korvessa alkaa. Tehtävänä on välittää tiedot joukkojen liikkeistä päämajaan, josta myöskin ohjataan partion kulkemista. Uusia haasteita tulee, kun täydennystä tuova lentokone putoaa ja lentäjät loukkaantuvat. Sitten tulee viesti, että vihollisuudet on lopetettu. Miesten on taivallettava lähes kaksisataa kilometriä omalle puolelle.Mäkeläisen loma keskeytyy, kun tulee komennus uudelle partioreissulle Lappiin saksalaisten linjojen taakse. Partio elää jännittäviä päiviä saksalaisten perääntymistä ja heidän tekemäänsä hävitystyötä seuratessa. Miehet odottavat tämän jälkeen kotiuttamista, mutta lähes koko partio komennetaan Ouluun salaperäiseen työhön vänrikki Uiton ja majuri Keravuoren alaisuuteen asekätköjä tekemään.Mäkeläinen kotiutetaan, mutta hän jatkaa asekätkentää kotikylällään isänsä kanssa. Kun tulee käsky hävittää kätköt, Mäkeläiset kuskaavat laatikot Alasen lampeen jäidenottoavantoon, mistä kylän pojat löytävät ne. Osa kätketyistä tavaroista pudotetaan yöllä Kiehimänjokeen. Kun Juho on lähdössä helluntaina kihlaamaan tyttöystäväänsä Elsaa, tulevat Punaisen Valpon miehet hakemaan hänet...

Pupu Pitkäkoiven öisillä retkillä sattuu huimia seikkailuja. Pakkasukko kohoaa kuusen alta ja haastaa Pupun kilpasille. Rosvot joutuvat kiipeliin Pupun ansiosta ja palomieheksikin se joutuu. Joskus nukkumapaikan alta alkaa kuulua murahtelua, joskus nukkuja huomaa olevansa onkimiesten veneessä. Metsässä Pupu törmää tietenkin ilvekseen ja majavaan, karhuun ja kettuun. Pupusta tulee suuri sankari, kun se Olli Oravan kanssa pyytää koko metsän väen apuun ja pelastaa kotimetsän hirviön kynsistä. Utelias Pupu menee mukaan lasten leikkeihin jäälle, osallistuu naamiaisiin ja tekeytyy lemmikkieläimeksi. Satumaisia satuja ovat tarinat Peikkolan luolassa ja Tanssivat keijut.Kuvittaja Mari Arvinen on luonut näille 20:lle Pekka Kämäräisen tarinalle aivan uuden, viehättävän värimaailman.

Pupu Pitkäkoipi on utelias jänislapsi ja haluaa tietenkin kokeilla kaikkea ympärillään näkemäänsä. Mutta sopiiko uiminen tai kaupunkielämä jänikselle? Mustelmiahan siinä tahtoo tulla. Entä olisiko jäniksen sittenkin helpompi loikkia kuin hiihtää lumihangella? Muitakin kommelluksia sattuu, kun Pitkäkoipi elelee ihmisasumuksen liepeillä. Kyllä jäniksen on parempi pysyä jäniksenä! Kirja sisältää 15 erillistä tarinaa.Pekka Kämäräisen kerronta kulkee Pupu Pitkäkoiven mukana kokonaisen vuodenkierron. Kirjassa on Mari Arvisen kuvituksen lisäksi väritettäviä sivuja, joita tehdessä aika kuluu mukavasti ja pieni lukija pääsee kokeilemaan luovuuttaan.