Pekka Peltola

Finland's special characteristics as a Nordic, non-aligned welfare state gave it the resources and motivation to support liberation movements - in spite of restrictions arising from trade interests and a reluctance to jeopardise the country's neutral image. The study shows that, although it is not an easy task, in a democracy ordinary, dedicated people can, over time, influence political decision making at its most closed and guarded area, foreign politics.

Jossain linnunradan takana on suuri kullanpunainen planeetta, jonka elämä muistuttaa maapallon elämää. Tämä on teosofis-pasifistinen runoelma tuon planeetan kehityksestä rauhan tähdeksi.Oi sinä Lackra, suruinen tähti. Suuri on itkevän Lackran tuska, ja mikä toisikaan lohdutusta, kun sota taas aivan suotta monta tuonut on tuskien vuotta.

Botswanassa on mennyt hyvin jo viisikymmentä vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua. Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Timanttien lisäksi vahvan heimokulttuurin kytkeminen osaksi paikallishallintoa on taannut Botswanan kansalaisille vaikutuskanavan itseään koskeviin asioihin. Nykypäivään vaikuttaa vahvasti myös suuri rakkaustarina. Bangwato-prinssi Seretse Khama rakastui Lontoossa englantilaiseen porvaristyttöön Ruth Williamsiin ja meni hänen kanssaan naimisiin huolimattakohtaamastaan raivokkaasta vastarinnasta. Kamppailu kesti 17 vuotta ja päättyi vasta kun Seretse valittiin suurella enemmistöllä itsenäistyvän Botswanan johtoon ja Ruthista tuli maan ensimmäinen nainen.Pekka Peltola on kirjoittanut lukuisia kirjoa ja saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

On tapana, että muistelmissa korkeissa ja päättävissä asemissa olleet johtajat kertovat saavutuksistaan. Tässä kirjassa muutamia suuria ja vaikeita asioita läheltä seurannut kirjoittaja kertoo ruohonjuuritason ponnistuksista, jotka eivät ole johtaneet tuloksiin.Valtiotieteiden tohtori ja eläkkeelle siirtynyt työmarkkinaneuvos Pekka Peltola on liikkunut politiikan eri alueilla, vastustanut ydinaseita ja asevarustelua, ajanut kuuden tunnin työpäivää tai muuten vaan lyhyempää työaikaa, vallannut Vanhaa, työskennellyt Reporadion linjojen luomiseksi ja taistellut parempien palkkojen ja sosiaaliturvan puolesta ammattiyhdistysliikkeen toimihenkilönä.Hän on hukannut aikaa ja energiaa kommunistien puolueriidan sotkuissa, auttanut Namibiaa itsenäistymään ja ehdokastaan pääsemään Suomen tasavallan presidentiksi. Minkäänlaista uraa tästä sekamelskasta ei ole syntynyt, sen sijaan mielenkiintoinen ja antoisa elämä.