Petri Aalto

Kivisilta, Halisten ukot, föriäijät, Turpiinatie, Pennisilta - Turun siltojen ja förien historiaan liittyy paljon mielenkiintoisia tarinoita.Jokiranta siltoineen on turkulaisten ja matkailijoiden yhteinen olohuone, jossa vietetään aikaa ja ihaillaan maisemia. Mutta miten hyvin turkulaiset tuntevat siltojen ja förien historian?Kaupungin vanhin silta 1400-luvulta tuhoutui Turun palossa 1827. Tämän jälkeen rakennetut Auransilta ja Tuomiokirkkosilta olivat yli sadan vuoden ajan kaupungin ainoat sillat. Lisäksi joessa liikennöi kaksi höyrylauttaa.Viime vuosikymmeninä uusien siltojen suunnittelu on herättänyt turkulaisissa voimakkaita tunteita ja johtanut vuosia kestäneisiin kiistoihin.Kirja esittelee Aurajoen nykyiset ja entiset sillat sekä jokilautat keskiajalta nykypäivään - ainutlaatuisten kuvien kera. Lisäksi kirja kertoo toteutumattomista siltasuunnitelmista sekä siltojen ja jokilauttojen vaikutuksesta kaupunkirakenteeseen ja kulkureitteihimme.Tietokirjailijat Rauno Lahtinen ja Petri Aalto ovat kirjoittaneet lukuisia teoksia Turun historiasta.

Turun lähiöt - kirja esittelee yleistajuisesti aluerakentamisperiaatteella vuosina 1950 - 1985 Turun seudulle rakennettujen lähiöiden toteutushistorian; suunnittelun, rahoituksen, markkinoinnin, palvelut. Lähiöissä asuu noin kolmannes turkulaisista; heidän asuinympäristöistään ei ole aiemmin kirjoitettu yleisesittelyä. Julkisuudessa kuva lähiöistä on usein yksipuolinen, ja keskittyy vähäosaisten lähiöasukkaiden vaikeuksiin. Turun lähiöistä pääosa rakennettiin hyvin toimeentulevalle työväestölle ja keskiluokalle omistusasunnoiksi. Asunto-osakkeen hankinta oli suuri investointi, jota yhteiskunta tuki verovähennyksin ja asuntolainoin. Turun ja seudun lähiörakentamista ohjasivat kuntien ja rakentajien aluerakentamissopimukset sekä Asuntohallituksen ja Aravan ohjeet. Kirja kuvaa myös asuntopolitiikan ja arkkitehtuurin muutoksia. Paikalla rakentamisen korvautuminen elementtirakentamisella kuvataan kirjassa. Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision lähiötyyppinen rakentaminen käsitellään omassa luvussaan. Useita kirjan käsittelemiä aiheita ei ole aiemmin tutkittu ja kirjassa tulee esille runsaasti uutta tietoa.Kirja on runsaasti kuvitettu muun muassa lähiöiden esitteillä, rakennuspiirustuksilla, historiallisilla valokuvilla, tekijöiden ja Aleks Talven valokuvilla.

Seitsikosta puhallinorkesteriksi -kirja kertoo Turun VPK:n soittokunnan tarinan. Kirja esittelee myös laajemmin suomalaista palokuntasoittokuntatoimintaa.VPK-soittokunnat olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tärkeä osa palokuntien toimintaa, sillä juhlissa ja varainhankinnassa tarvittiin ohjelmaa. Palokunnissa harrastettiin myös laulukuoro-, lukusali- ja näytelmätoimintaa.Turun VPK:n soittokunta perustettiin vuonna 1873. Se on kasvanut 150 vuoden aikana pienestä torviseitsikosta monipuolista musiikkia tarjoavaksi puhallinorkesteriksi. Turun VPK:n puhallinorkesteri on tällä hetkellä maamme vanhin harrastajasoittokunta.Vapaaehtoisilla palokunnilla on ollut tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa. VPK-liike oli ensimmäinen joukkojärjestö 1800-luvulla, joka omaksui eri yhteiskuntaluokat ylittävän tasa-arvoisen jäsenyyden.Kirjan tekijä Petri Aalto on turkulainen tietokirjailija ja Turun VPK:n pitkäaikainen jäsen. Palokuntasoittokunnista ei ole aikaisemmin kirjoitettu vastaavaa yleisesitystä.

Runosmäki – Maarian takamaasta asumalähiöksi -kirja kertoo lähiörakentamisen kiihkeästä ajasta. Kerrostalolähiöt olivat vastaus maaltamuuttoon ja yhteiskunnan suureen rakennemuutokseen.Lähtölaukaus Runosmäen rakentamiselle oli kaupunginvaltuuston tekemä päätös kesäkuussa 1967. Alueen suunnittelu alkoi nopeasti ja rakentamaan päästiin vuoden 1969 lopulla. Runosmäki oli valmistuessaan Turun suurin asumalähiö.Alueen suunnitteluun liittyi poikkeuksellista kunnianhimoa. Asuinalueen palvelut suunniteltiin huolella, sillä Runosmäessä haluttiin ottaa oppia aikaisemmin tehdyistä virheistä. Uusruutukaavaan perustuva lähiö edusti asumisenläheistä aluesuunnittelua.Kirja kertoo monin esimerkein elämästä lähiössä - miten asukkaat kokivat uuden kotiseutunsa ja miten palvelut toteutuivat. Runsaasti kuvitettu teos on aikamatka 1970-luvulta nykypäivään. Runosmäkeen perustettiin vuonna 1972 oma kaupunginosaseura – Runosmäkiseura ry. Aktiivinen yhdistys on viiden vuosikymmenen aikana tehnyt lukuisia aloitteita ja järjestänyt monipuolista ohjelmaa. Omaa lehteä yhdistys on julkaissut vuodesta 1978.Kirjan tekijä Petri Aalto on turkulainen tietokirjailija ja kotiseutuaktiivi.