Petri Laukka

Kirja on vuosina 1950-56 syntyneiden harrastajakirjoittajien antologia. Sisältää tarinoita Haapavedeltä 1960-1970 luvuilta, jolloin nuorisokulttuuri oli myllerryksessä. Tarinat avaavat monipuolisesti yhteiskunnallisia teemoja ja yksilötason kokemuksia, mm. kansainvälisyys, politiikka, koulu, musiikki, muoti, kesätyöt jne.Kirjan julkistus on Haapavesi Folk -tapahtumassa pe 27.6. Teos on lankasidottu kovakantinen, laajuus 160 sivua + kannet. Kuvia runsaasti.

Novellin mestari Pentti Haanpää kirjoitti kansasta kansalle. Nyt Suomen kansalla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus osoittaa suoraa kunnioitusta Piippolan suurelle mestarille. Oululainen sanomalehti Kaleva on avannut verkkosivuston osoitteessa Kaleva.fi/haanpaanparhaat, jossa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus äänestää omasta mielestään viisi parasta Pentti Haanpään novellia tekeillä olevaan kokoelmaan. Kalevan nettisivuilta löytyy muistin virkistämiseksi lista Haanpään novelleista.Kalevan erikoistoimittaja, tietokirjailija Petri Laukka ja Haanpää-teoksistaan tunnettu tietokirjailija Matti Salminen kokoavat lukijoiden ehdotusten pohjalta noin 50-60 novellia Pentti Haanpään parhaat -teokseen. Ainutlaatuisen kirjaprojektin suojelijana toimii armoitettu Haanpää-fani, tuorein kirjallisuuden Finlandia-voittaja 2017, kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme.

Tasavallan tekijän värikäs tarina.Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Stahlberg (1865-1952) eli erikoisen elämän keskellä Suomen suuria mullistuksia. Suomen itsenäistyttyä hän voitti Mannerheimin presidentinvaalissa. Syksyllä 1930 hän joutui lapuanliikkeen muiluttamaksi vaimonsa, kirjailija Ester Ståhlbergin kanssa. Ester arvioi kaappausta teräväkielisesti ja tuki miestään järkähtämättä. Vetävästi kirjoitettu teos kuvaa Ståhlbergin merkitystä suomalaisen oikeusvaltion ja parlamentarismin rakentajana. Kirja esittelee omaperäisen ajattelijan, jonka teesejä olivat kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä sosiaaliset uudistukset. Ståhlberg oli ensimmäisiä kansalaistottelemattomuuden ideaa kokeilleita, joka uskalsi tehdä urallaan monia näkyviä irtiottoja vallitsevasta ajattelusta. Petri Laukka on filosofian tohtori, kulttuurihistorioitsija, toimittaja ja tietokirjailija. Laukka on työskennellyt sanomalehti Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkönä sekä uutispäällikkönä. Hän on julkaissut teokset Remu & Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014), Pieni kansa pyristeli - sata tarinaa itsenäisestä Suomesta (2017) sekä yhdessä Ari Turusen kanssa teoksen Solvaajat (2020).

Petri Laukka: Hyvästi alamaisuus - Kuinka Suomi raivasi tien demokratiaan Mistä suomalainen demokratia tulee ja mitä se on meiltä vaatinut. Suomi päätyi valitsemaan demokratian runsas sata vuotta sitten vaikeissa olosuhteissa sorron, sodan ja suurvaltojen houkutusten keskellä. Hyvästi alamaisuus on tarina ovelasta pelistä, propagandasta, vallasta ja sattumasta - ja siitä, miten kansan sivistys ja vuosikymmenien vilkas keskustelu liberaalidemokratiasta pelastivat Suomen. Järjetön venäläistämisvimma sortovuosina nosti esille kansalaismielipiteen voiman. Kansalaiset asettuivat yllättäen vastustamaan sortoa mielenosoituksin ja adressein. Yhdistysten luvattu maa alkoi rakentaa kansalaisyhteiskuntaa, joka ei hevillä sortunut. Kansalaismielipide piti pintansa saksalaisten maihinnousua 1918 seuranneen alamaisuusvaiheen. Saksa alkoi käytännössä hallita tuoretta itsenäistä valtiota ja puuhata maahan heikäläistä kuningasta. Demokratia oli veitsenterällä. Läheltä piti, että kansanvalta ylipäätään lopulta voitti ja Suomesta tuli yksi ensimmäisistä tasavalloista Euroopassa. FT Petri Laukka on tietokirjailija ja kulttuurihistorioitsija, joka on julkaissut useita kirjoja Suomen kulttuurihistoriasta.

Euroopan suurimman sisämeren ihmeenomainen historiaItämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulmasta - hyvässä ja pahassa. Roomalaiset kutsuivat merta Mare Barbarumiksi eli barbaarien mereksi. Itämeren vesillä ovat seilanneet myös legendaariset viikingit ja myöhemmät sotakuninkaat. Yhteydet Itämeren rannoille perustettujen kaupunkien välillä ovat olleet tiiviit, ja tämän vaikutuksen näemme vielä tänäkin päivänä. Satamakaupungit olivat paikkoja, joissa omaksuttiin ensimmäisinä uudet tuotteet, ajatukset ja trendit. Kun satamien portit syystä tai toisesta suljettiin, se ajoi valtiot henkiseen ja taloudelliseen taantumaan.Itämeri on valitettavasti myös yksi maailman saastuneimmista meristä. Tälläkin historialla on vuosikymmenien mittaiset juuret. Toisen maailmansodan jälkeen Itämereen pumpattiin idän ja lännen välisessä mittelössä määrättömästi jätteitä. Paha meri, hyvä meri kertoo yhtäältä elintärkeän merialueen historiasta mutta pohtii myös, millainen Itämeren tulevaisuus on niin poliittisesti kuin ekologisestikin.

70-luvun Suomessa taiteen piti olla ”edistyksellistä”, mutta Hurriganes lauloi: ”Skuugi darling just tyttö my pylly.” Remu & Hurriganes Kekkoslovakiassa on kirja bändistä, joka halusi menestyä ja rikastua, tehdä rahaa. Ja kyllä se tekikin. Yhtye rikkoi yleisöennätyksiä Suomen ohella Ruotsissa. Osittain Hurriganesin ansiosta rock alettiin ottaa muunakin kuin vain farkunsinisen nuorisosukupolven omalaatuisena, suuriäänisenä tanssivillityksenä, jollaisena se julkisuudessa aiemmin nähtiin.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen molemmista ilmansuunnista, idästä ja lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisiamuilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen. Vanhempi ikäpolvi humppasi hulluna. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat tuki kommunismin vastaista taistelua lahjoittamalla Buick-henkilöautoja. Neuvostoliitto teki oman osansa jakamalla käteisrahaa, painostamalla nooteilla ja rajoittamallakirjallisuutta.Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödyksi. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa. Kauppa alkoi kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla ja huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajantaakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta. Kunnes teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa. Yhtenäiseksi väitetty kansa on sisäisesti erilainen ja monimuotoinen. Yhtä ja samaa Suomea ei ole olemassa.Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän on pääkirjoitustoimittaja sanomalehti Kalevassa Oulussa. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.