Petri Paju

Today shared media content and virality represent significant phenomena, but they are not as unique to our current society as commonly assumed. More than a century before the internet, information circulated within a network of newspapers that borrowed texts from both nearby and distant sources. From the late eighteenth century to the early twentieth century, newspapers gradually gained greater significance as a technological medium. However, a fundamental yet often overlooked characteristic of these newspapers was their cut-and-paste nature, which facilitated the widespread dissemination of text items in time and space. Employing a computer-assisted methodology to identify chains of text reuse in over 7.5 million newspaper pages derived from 1629 distinct newspaper titles, Information Flows across the Baltic Sea introduces a comprehensive database of reused texts. It examines the types of content that traversed transnationally and those that remained local. By combining a digitally enhanced bird’s-eye view with meticulous close readings, the book widens our understanding of the cultural relations across the Baltic Sea.

"Ilmarisen Suomi" ja sen tekijät tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen tulkinnan huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjälkeisenä aikana. Kirja kertoo ESKO-tietokoneen tekijöiden monipuolisesta toiminnasta sekä koneen kohtalosta 1950-luvulla. ESKOa rakennuttanut Matematiikkakonekomitea suunnitteli laitteesta Suomen ensimmäistä tietokonetta, mutta kirjassa esitetyn tulkinnan mukaan komitealla oli myös laajempia, kansallisia ihanteita ja tavoitteita, kuten kansallisen keskuslaskutoimiston perustaminen. Varhaisia tietokoneita kutsuttiin niiden käyttöä kuvaavasti matematiikkakoneiksi.Kirja on ensimmäinen perusteellinen esitys ja samalla ensimmäinen tutkimus ESKOsta ja sen tekijöiden hankkeesta 1950-luvulla. Matematiikkakonekomitean johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila. Kirjassa tarkastellaan sitä, miten ESKOn tekijät yhdistivät tekniikan ja kansalliset perustelut sekä rakensivat uudenlaista, teknisesti taitavaa "Ilmarisen Suomea" yhdessä ja kilvan muiden tahojen kanssa - tuottaen teknologiasta kansallista projektia suomalaisille.Tutkimuksen mukaan kotimainen komitea sai paljon aikaan ja tuotti vielä merkittävämpiä seurauksia. Näin siitä huolimatta, että ESKO valmistui pahasti myöhässä, vuonna 1960. Komitea myötävaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltäjän Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.