Pia Londen

Järjestyksessään yhdestoista barometri käsittelee järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tilaa, jäsenten ja jäsenyyden merkitystä järjestöjen toiminnalle, hallinnollisen työn kuormittavuutta ja sitä koskevia kehittämisehdotuksia sekä järjestöjen työllistämistä ja sähköisiä palveluja.

Keväällä 2016 valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista ja perustulokokeilua sekä valmistaudutaan toimeentulotuen maksatuksen siirtymiseen Kelaan vuoden 2017 alusta. Sosiaalibarometrin erityiskatsaus kertoo tuoreeltaan, mitä näistä uudistuksista ajattelevat sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat ja Kelassa toimeentuloturvaetuuksista vastaavat henkilöt.Sosiaalityöntekijät näkevät läheltä uudistusten vaikutukset kansalaisten arkeen. Sosiaalibarometriä varten on kysytty ensimmäistä kertaa myös heidän näkemyksiään tulossa olevista uudistuksista. Yksi vastaaja korostaa, että nyt tarvitaan aitoa asennetta asiakkaan parhaaksi. Monet ilmaisevat huolensa muutosten vaikutuksista asiakkaisiin: ”Huoli asiakkaista on tällä hetkellä suuri. Miten heidän käy muutoksen myötä.”

Näkyykö talouden taantuma jo väestön hyvinvoinnissa? Miten eriarvoisuutta pitäisi vähentää? Onko perusturvan taso riittävä? Entä millainen on lastensuojelun asiakkaiden tilanne?Sosiaalibarometri 2015 kertoo myös, miten paikallisesti sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat johtajat arvioivat kaatuneen sote-uudistuksen vaikutuksia: mistä uudistuksen osista olisi heidän mielestään syytä pitää kiinni.Kyseessä on jo 25:s Sosiaalibarometri. Se kuvaa hyvinvoinnin, julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän tilaa ja kehityssuuntia kuntien sosiaali- ja terveystoimen, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johdon arvioimana. Kyselyn vastaukset on kerätty loppuvuodesta 2014.

Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.

Miltä näyttää väestön hyvinvointi? Tulisiko työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisätä ja etuuksia siirtää lisää Kelan vastuulle? Miten TE-palvelujen uudistaminen on onnistunut? Miten nuorten hyvinvointia tukevat nuorisotakuu ja muut uudet keinot? Näiden kysymysten lisäksi Sosiaalibarometri 2014 kertoo arvioita mm. terveyspalvelujen valinnanvapauden vaikutuksista, yhteispalveluista sekä hyvinvointikertomuksesta kunnan työvälineenä.Sosiaalibarometri luotaa hyvinvoinnin, julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän ajankohtaista tilannetta ja ennakoituja kehityssuuntia. Tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2013-2014 kerättyihin asiantuntija-arvioihin. Vastaajina on kuntien sosiaali- ja terveystoimen, Kelan toimistojen sekä TE-toimistojen johto.

Miltä väestön hyvinvointi näyttää paikallistason asiantuntijoiden arvioimana? Miten palvelut tukevat osatyökykyisiä ja pitkittyneesti työttömiä? Näkyykö hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa? Pystyvätkö kunnat vastaamaan nykyistä laajemmasta palvelutarjonnasta? Näiden kysymysten lisäksi Sosiaalibarometri 2013 kertoo arvioita mm. kilpailutettujen palvelujen valvonnasta, Kelan asiakaspalvelun toimivuudesta ja sosiaalietuuksien väärinkäytöstä.Sosiaalibarometri luotaa hyvinvoinnin, sitä tukevien julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän ajankohtaista tilannetta ja ennakoituja kehityssuuntia. Tutkimus perustuu vuodenvaihteessa 2012-2013 kerättyihin asiantuntija-arvioihin. Vastaajina ovat kuntien sosiaalitoimien, terveyskeskusten, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johto sekä sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat.

Toista kertaa toteutettu Kansalaisbarometri perustuu alkukesällä 2011 tehtyyn laajaan, yli 3600 suomalaisen mielipiteitä kartoittaneeseen kyselyyn. Barometrin tavoitteena on vahvistaa kansalaisten ääntä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevassa keskustelussa, päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Kansalaisbarometri täydentää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton barometrisarjaa tuomalla kansalaisten mielipiteen julkisten palvelujen tuottajien (Sosiaalibarometri) ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen (Järjestöbarometri) mielipiteiden rinnalle.

Alkukesästä 2008 yli 2800 suomalaista eri puolelta Suomea vastasi kyselyyn, jossa tiedusteltiin kokemuksia hyvinvoinnista, tyytyväisyyttä useisiin elämän osa-alueisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samalla kysyttiin kokemuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuvaiheesta. Kansalaisbarometri 2009 kertoo tämän kyselyn tuloksista eri väestöryhmien ja alueiden näkökulmasta.

Julkaisussa luodaan yli 3 000 itäsuomalaisen vastausten pohjalta kuva heidän hyvinvoinnistaan ja tyytyväisyydestä omaan elämäänsä ja sen osa-alueisiin.Keväällä 2007 tehtyyn kansalaiskyselyyn perustuva julkaisu on osa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Työ, toimeentulo, osallisuus Itä-Suomessa - kansalaisnäkökulma alueen kehittämiseen -kehittämishanketta (2006-2007). ESR-kehittämishankkeen tavoitteena on ollut mm. tuottaa kansalaislähtöistä, alueen eri väestöryhmien itse ilmaisemista tarpeista nousevaa tietoainesta syrjäytymisen ehkäisyn ja työllisyyden edistämisen tueksi.