Rainer Knapas

The Ateneum Art Museum's new Albert Edelfelt exhibition catalogue presents the artist's production and activities, underlining the importance of his broad international circle of friends. Edelfelt, who travelled and painted in various parts of Europe, was a public favourite, seen in his day as the golden boy of Finnish art. He was an authority who spread the teachings of the so-called French school among Finnish artists. Edelfelt's art continues to fascinate. International interest has been spurred by the Edelfelt exhibition produced by the Ateneum Art Museum with the Petit Palais in Paris and the Gothenburg Museum of Art (2022-23).The abundance of research related to Edelfelt's art reflects his pivotal role in the history of Finnish art. This research has particularly flourished in the twenty-first century, as evidenced by this lavishly illustrated volume. The authors represent the cutting edge of current Edelfelt research: Marina Catani, Anne-Charlotte Cathelineau, Laura Gutman, Rainer Knapas, Anna Kortelainen, Petra Lehtoruusu, Marie-Sofie Lundström, Anne-Maria Pennonen, Kristina Ranki, Anna Ripatti, Hanne Selkokari, Patrik Steorn, Maria Vainio-Kurtakko and Leena Elina Valkeapää.

Alvar Aalto's work is strongly influenced by his experience of nature – especially in the deep forests of his Finnish homeland. But he also visited the sites of antiquity on several trips to the Mediterranean and the Orient. This book explores the dominant theme of nature in Aalto's work in a variety of ways. Interestingly enough, it is little known that he also worked as a landscape architect and created the garden for Villa Mairea together with the architecture as a Gesamtkunstwerk. Richly illustrated essays describe for example Aalto's garden art and the influences of the Mediterranean landscape on Elissa, Aino and Alvar Aalto. The wonderful photographs by Elina Brotherus, mostly taken especially for this book, show Aalto's typical intertwining of interior and exterior spaces and convey the magic of the Finnish landscape.

Luonnon yhteys arkkitehtuuriin on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelutyön kiinnostavimpia piirteitä. Aalto yhdisti taitavasti maiseman osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria:”Kaikki minkä kotoiseen maaperään liitämme, on tehtävä niin, ettei se pilaa vain päinvastoin jalostaa ennen 'puhdasta luontoa' ollutta maisemaamme.” Kirja esittelee ensi kertaa kattavasti Aallon tuotantoa puutarhataiteen ja maisema-arkkitehtuurin kannalta. Suunnittelutyöhönsä ja näkemyksiinsä hän sai vaikutteita niin Suomen luonnosta kuin Välimeren maiden kulttuurimaisemista, antiikin maailmasta tai Japanin puutarhoista. Hänen asenteensa on yleispätevä ja edelleen ajankohtainen:”Valkoinen pöytä opetti minulle, että luontoa kohtaan täytyy osoittaa hienovaraisuutta, että elämä täytyy vaalia - mutta ei teknisin keinoin.” Kirjassa eritellään muun muassa Aino ja Alvar Aallon oman talon, Villa Mairean, Säynätsalon kunnantalon, Muuratsalon koetalon sekä Maison Carren puutarhataiteellisia ja maisema-arkkitehtonisia taustatekijöitä. Teoksen kirjoittajat ovat Aalto-asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista.

Monrepos'n kuulu maisemapuutarha Viipurissa, ”Pohjoisen Arcadia”, oli jo 1800-luvulla vakiintunut matkailukohde, jossa yhdistyivät suomalaisen luonnon ja eurooppalaisen puutarhan parhaat puolet. Monrepos'n loi valistuskauden kirjailija ja hovimies Ludwig Heinrich Nicolay (1737-1820) yhdessä merkittävien arkkitehtien ja taiteilijoiden kanssa. Hänen kirja- ja taidekokoelmansa Monrepos'ssa olivat Suomen oloissa ainutlaatuiset. Monrepos oli Nicolayn elämäntyötä ilmentävä kokonaistaideteos, johon kerrostuivat 1700-luvun aatemaailman ja taiteen merkitykset. Kirjassa esitellään Nicolayn elämänvaiheita, hänen kirjallista tuotantoaan sekä Monrepos'n suunnitteluun liittyviä aiheita ja se sisältää paljon historiallista kuva-aineistoa. Keskeisessä osassa on myös vuoropuhelu 1700-luvun kuva- ja puutarhataiteen ilmiöiden välillä. Teoksen kirjoittaja, taide- ja kulttuurihistorioitsija FL Rainer Knapas on tunnettu tutkija, joka on tutkinut Monrepos'ta ja sen suurta kirjastoa Kansalliskirjaston kokoelmissa. Monrepos, den berömda landskapsträdgården i Viborg har kallats ”Arkadien i Norden”. Redan på 1800-talet var den en välkänd sevärdhet som förenade den finska naturens särdrag med den europeiska trädgårdskonsten. Monrepos skapades av Ludwig Heinrich Nicolay (1737-1820), författare och hovman från upplysningstiden, med hjälp av framstående arkitekter och konstnärer. Biblioteket och konstsamlingen på Monrepos var enastående i sin tids Finland. Monrepos var ett allkonstverk som återspeglade Nicolays livsverk och 1700-talets idévärld och konst på många olika plan. Genom ett rikhaltigt bildmaterial presenterar boken hans levnadsöden, hans författarskap och de teman och motiv som styrde planeringen av Monrepos. Ett viktigt inslag är även dialogen mellan 1700-talets bildkonst och trädgårdskonsten. Författaren, konst- och kulturhistorikern FL Rainer Knapas är en välkänd forskare som har ägnat sig åt Monrepos och dess stora bibliotek, numera i Nationalbibliotekets samlingar i Helsingfors.

Monrepos'n kuulu maisemapuutarha Viipurissa, ”Pohjoisen Arcadia”, oli jo 1800-luvulla vakiintunut matkailukohde, jossa yhdistyivät suomalaisen luonnon ja eurooppalaisen puutarhan parhaat puolet. Monrepos'n loi valistuskauden kirjailija ja hovimies Ludwig Heinrich Nicolay (1737-1820) yhdessä merkittävien arkkitehtien ja taiteilijoiden kanssa. Hänen kirja- ja taidekokoelmansa Monrepos'ssa olivat Suomen oloissa ainutlaatuiset. Monrepos oli Nicolayn elämäntyötä ilmentävä kokonaistaideteos, johon kerrostuivat 1700-luvun aatemaailman ja taiteen merkitykset. Kirjassa esitellään Nicolayn elämänvaiheita, hänen kirjallista tuotantoaan sekä Monrepos'n suunnitteluun liittyviä aiheita ja se sisältää paljon historiallista kuva-aineistoa. Keskeisessä osassa on myös vuoropuhelu 1700-luvun kuva- ja puutarhataiteen ilmiöiden välillä. Teoksen kirjoittaja, taide- ja kulttuurihistorioitsija FL Rainer Knapas on tunnettu tutkija, joka on tutkinut Monrepos'ta ja sen suurta kirjastoa Kansalliskirjaston kokoelmissa.

Var ligger Karelen? Ingenstans, överallt eller öster om Finland? Det är en föreställning som bara finns i idévärlden och fantasin. Det är också ett verkligt geografiskt landområde, någonstans mellan Finland och Ryssland. Få ställen väcker lika mycket känslor hos finländare som Karelen. Här har vi hämtat vårt nationalepos och inspirationen till mycket annan konst. Karelen är också en krigsskådeplats och sedermera förlorad mark. För att förstå Karelens historia och nutid behöver vi en ideografi. Det är de här idéernas uttryck i berättelser, bilder och symboler som Rainer Knapas tar sig an i boken Landet som var – Karelska kulturbilder. Hans upptäcktsfärder går bland annat till 1700-talets Gamla Finland och Monrepos, han besöker krigsteatern där han ser Peter den store erövra Viborg, han begrundar 1800-talets studentromantik och karelianism och han sätter sig på Villa Golickes veranda.

Finlands äldsta kör Akademiska Sångföreningen firar sitt 175-årsjubileum 2013. Jubileumsåret till ära publiceras festskriften "Manskörssång i tid och rum" den 6 februari 2013, i samband med körens 175-årsjubileumssymposium. Symposiet äger rum i Helsingfors universitets museum Arppeanum. Medarrangör för symposiet är Helsingfors universitets musikvetenskapliga institution. Målsättningen med jubileumspublikationen är att bidra till en ökad förståelse för körsång. Boken är en antologi med elva artiklar skrivna av författare från Finland och Sverige. Artikelförfattarna representerar en mångfald av kunskapsfält, erfarenhet och insikt. Boken ger en mångsidig inblick i körsångens betydelse i vårt samhälle. Festskriften präglas av tre större tematiska helheter: Akademens roll som kulturhistorisk institution, manskörssångens betydelse i Finland och i Norden, samt körsångens allmänmänskliga betydelse i form av ett kulturellt massfenomen. Bokens kronologiska tyngdpunkt ligger på det senaste halvseklet, samtidigt som Akademiska Sångföreningens hela 175-åriga historiska perspektiv ständigt finns närvarande. I jubileumsskriften publiceras också ett urval av Akademens konsertaffischer från mitten av 1930-talet fram till våra dagar. Som "extra socker i bottnen" publiceras även författaren Lars Huldéns tolv nyskrivna serenader i körens 175-årsjubileumsskrift. Suomen vanhin kuoro - Akademiska Sångföreningen - viettää 175-vuotisjuhlavuottaan 2013. Juhlajulkaisu "Manskörssång i tid och rum" julkaistaan 6.2.2013 juhlasymposiumin yhteydessä Helsingin yliopistomuseolla. Mieskuoro Akademenin juhlajulkaisun tavoitteena on laajentaa suuren yleisön kuorotietoutta. Kirja on antologia, joka koostuu yhteensä 11 suomalaisen ja ruotsalaisen eri alan tutkijan kirjoittamista artikkeleista. Kirjan kautta lukijalla avautuu laaja näkökulma kuorolaulun merkityksestä yhteiskunnassamme. Julkaisun artikkeleita yhdistää kolme teemaa: Akademiska Sångföreningenin rooli kulttuurihistoriallisena instituutiona, mieskuorolaulun merkitys Pohjoismaissa sekä kuorolaulun yleisinhimillinen merkitys kulttuurisena laaja-alaisena ilmiönä. Juhlajulkaisun kronologinen pääpaino on viimeisen puolen vuosisadan historiassa, mutta kuoron 175-vuotinen historiallinen perspektiivi on vankasti läsnä kirjan sivuilla. Kirjassa julkaistaan myös kokoelma Akademenin konserttijulisteita 1930-luvulta meidän aikoihimme. Sokerina pohjalla julkaisusta löytyy myös kirjailija Lars Huldénin 12 uutta serenaadia, jotka on varta vasten kirjoitettu juhlajulkaisua varten.

The present book gives an introduction to the history of Finland's leading scientific library, the National Library, from its foundation in 1640 up to 2010; from the guardian of the first modest book collections at the Royal Academy in Turku to the leading national cultural institution in the digital world. The collections of the Library, its most famous librarians, its activities and buildings are described in the context of the general cultural history of Finland.

Helsingin yliopiston kirjasto - vuodesta 2006 Kansalliskirjasto - on ollut Suomen tärkein ja tunnetuin tieteellinen kirjasto vuosisatojen ajan. Teos kokoaa kirjaston vaiheet alkaen Turun akatemian vähäisestä kirjakokoelmasta vuodelta 1640 ja päättyen nykyiseen, suuren yleisön ja maan koko kirjastoverkon käyttämään elektronisen ajan palvelulaitokseen.

Helsingfors universitets bibliotek, sedan 2006 Nationalbiblioteket, har varit Finlands främsta vetenskapliga bibliotek under flera århundraden. Här presenteras bibliotekets historia från de anspråkslösa boksamlingarna vid Kungliga Akademin i Åbo 1640 till dagens digitala tidsålder där biblioteket är en serviceinstitution som betjänar den breda allmänheten och biblioteksväsendet i hela landet.Bibliotekets tillkomst, verksamhet, donatorer, byggnader och färgstarka ledarpersonligheter beskrivs i ett kulturhistoriskt sammanhang. Genom biblioteket reflekteras också universitets historia, den bokhistoriska utvecklingen i Finland och hur vetenskapen blivit allt mer internationell.

I verket Finland framställdt i teckningar återger Topelius sin uppfattning om Finland i både ord och bild, genom historiska berättelser, geografiska beskrivningar och konstnärliga avbildningar av sevärdheter, minnesmärken och typiska landskapsvyer. Nu utges verket för första gången i sin helhet sedan det utkom 1845-1852.

I anknytning till Albert Edelfelts 150-årsjubileum utges de brev han skrev under vistelser i Ryssland åren 1876–1905. Edelfelt, som tidigare betraktats som den patriotiska konstens stora namn i Finland, framträder här i ett nytt sammanhang. Han hade långvariga förbindelser inom det kejserliga huset, vid Konstakademin i S:t Petersburg och bland familjens ryska vänner. Breven visar också hur Edelfelt ställdes mellan olika krav och alternativ; konstnärslivet, karriären, kärleken och den egna familjen.