Raisa Cacciatore

Mitä tehdä, kun yksi nauraa toiselle, toinen jättää leikistä pois ja kolmas halaa väkisin? Pienet lapset opettelevat yhdessä toimimisen taitoja. Lasten väliseen loukkaavaan vuorovaikutukseen tulisi puuttua ennen kuin häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tulee ryhmän vakiintunut tapa toimia. Pisarapuuttuminen on tehokas kannustavan kasvatuksen keino tilanteissa, joissa ollaan vasta kiusanteon syntyhetkissä. Pisarapuuttumisessa varhaisiin kiusaamisen pisaroihin puututaan neljän yksinkertaisen askeleen avulla. Aikuinen ohjaa lempeästi mutta vakaasti keskustelua yhdessä lasten kanssa. Kirja sisältää myös ohjeet menetelmän esittelyyn lapsille Pisara-hahmon ja tarinoiden avulla. Tutustu myös selkokieliseen Pipuna ei kiusaa -kuvakirjaan, jossa lapset tutustuvat menetelmään ja oppivat pisarataidon eli taidon toimia itse epäreiluissa ja harmittavissa tilanteissa. Pisarapuuttuminen tarjoaa uudenlaisia, pehmeitä ja varhaisia välineitä kaveruuden ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun pienistä lapsista isompiin koululaisiin. Pisarapuuttumisen ovat kehittäneet lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja yliopistotutkija Tuija Huuki. Se perustuu Huukin tutkimukseen Oulun yliopistossa sekä Cacciatoren ja varhaiskasvatuksen opettaja Henriikka Kangaskosken käytännön kehitystyöhön Väestöliitossa kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä. Kasvatustieteen tohtori, dosentti Tuija Huuki työskentelee tutkijana Oulun yliopistossa. Hän tutkii häirintää ja väkivaltaa lasten ja nuorten välisissä suhteissa sekä luovan toiminnan mahdollisuuksia suhteiden käsittelemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi koulussa. Lastenpsykiatri, nuorisolääkäri Raisa Cacciatore on toiminut 25 vuotta Väestöliiton asiantuntijalääkärinä ja palkittu muun muassa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Hän on kehittänyt malleja ja materiaaleja erityisesti itsetunnon tukemiseen, väkivallan ehkäisyyn aggressiokasvatuksen avulla sekä ikätasoisen seksuaalikasvatuksen kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen opettaja Henriikka Kangaskoski työskentelee varhaiskasvatuksessa Helsingissä. Hän on toiminut asiantuntijana ja projektikoordinaattorina Väestöliitossa Opetushallituksen hankkeissa kehittäen materiaaleja, rakentaen koulutuksia sekä kouluttaen häirinnästä ja siihen puuttumisesta sekä lasten turvallisesta kasvusta.

Kesäkerhossa uusi ystävä halaa heti alkajaisiksi. Nöpöä alkaa itkettää. Se kävi liian äkkiä! Nöpö haluaa ensin tutustua ja vasta sitten halata. Kesän aikana ystävykset oppivat nimeämään kehon osia ja hoilaamaan: ”Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat...” He tietävät, että uimapuvun alla on aivan erityiset omat paikat, ja uimapukusääntöä rikkovalle voi sanoa topakasti EI! Innokkaan Zorro-koirankin voi päästää lähelle vain jos itse haluaa.Pienten lasten oikeus omaan kehoon ja turvataidot ovat asioita, joista on vasta viime vuosina alettu puhua. Vanhemmat ja ammattikasvattajat tarvitsevat tietoa turvataidoista sekä myönteisen tavan puhua kehosta. Kirjan avulla lapsia voi ohjata arvostamaan ja suojaamaan omaa ja toisen kehoa. On tärkeää, että jo pienetkin lapset osaavat kertoa, jos he kohtaavat kurjalta tuntuvia tai pelottavia tilanteita. Ammattilaisten tekemä ja tarkoin harkittu tarina voimavaraistaa ja auttaa lasta rakentamaan myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Kirja sisältää myös tieto-osion kasvattajille. Aiheeseen liittyviä värityskuvia on tulostettavissa Lasten Keskuksen ja Väestöliiton sivuilta.

Pysäytä kiusa Pipunan kanssa! Pipuna aloittaa esikoulun tuttujen ja uusien kavereiden kanssa. Kaverien kohtaaminen on täynnä iloa ja yllätyksiä – mutta välillä sattuu myös hässäkkää: joku läpsäisee Nöpöä, ja joku toinen nauraa, kun Pipunan maitomuki kaatuu. Sellainen ei tunnu hyvältä! Onneksi tilanteet puhutaan heti, ja samalla kaikki lapset oppivat uuden taidon: pisarataidon. Pipuna ei kiusaa on kuvakirja Pipunasta ja hänen ystävistään, jotka seikkailevat esikoulun arjessa – välillä luonnon helmassa, välillä jännittävissä ihmisten välisissä tilanteissa. Lapset kokevat ihmeellisiä hetkiä: uittavat käpyjä joella, kohtaavat melkein karhun heinäpellossa ja seuraavat kimallekenkäisen isän tanssihetkeä. Tarinan ohessa tutustutaan pisarapuuttumisen menetelmään, jolla kiusaamisen voi pysäyttää heti alkuunsa neljän yksinkertaisen askeleen avulla. Niitä seuraamalla Pipuna, Iipeli, Relle, Nöpö, Papu ja Itu oppivat pisarataidon, ja kun vielä hyvien tekojen hernepurkkikin täyttyy, tehdään yhdessä eskarilaisten kanssa jotain hauskaa. Kirjaa lukemalla lapset ja aikuiset saavat konkreettisia keinoja puuttua hankaliin tilanteisiin puhumalla niin, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Kun harmittaviin tapahtumiin puututaan ajoissa, pienet pisarat eivät pääse kasvamaan valtameriksi. Samalla vahvistuvat lasten yhteishenki, toisten huomioiminen ja arvostus. Hauska ja vauhdikas tarina tarjoaa iloa, naurua ja oppimisen hetkiä – ja muistuttaa, että myös aikuiset erehtyvät joskus! Kirjan lopussa on lyhyt tieto-osio aikuiselle, ja lisätietoja ja käytännön vinkkejä löytyy myös aikuisten tietokirjasta Pisarapuuttuminen. Raisa Cacciatore on palkittu tietokirjailija, lääkäri ja lastenpsykiatri, joka on omistanut työnsä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemiselle. Hän yhdistää kirjoissaan tutkitun tiedon, käytännön vinkit ja lämpimän, lasta kunnioittavan otteen. Henriikka Kangaskoski on varhaiskasvatuksen opettaja ja kouluttaja, joka on perehtynyt pienten lasten kaveritaitoihin, kiusaamisen ehkäisyyn ja kehotunnekasvatukseen. Hänellä on lämmin ja selkeä ote sekä pitkä kokemus siitä, miten tutkitut taidot tuodaan luontevasti osaksi arjen kasvatustyötä. Osmo Penna on lahtelainen kuvittaja ja graafikko, jonka kynästä syntyy kuvia täynnä tunnetta, väriä ja pientä pilkettä silmäkulmassa. Hän on kuvittanut monia julkaisuja, muun muassa Väestöliitolle ja useita äitiyspakkauksen ensikirjoja. Pipunan iloisiin ja vauhdikkaisiin seikkailuihin Osmo on piirtänyt nyt jo kolmen selkokirjan verran hurmaavia kuvia.

Kuidas rääkida lapsele seksuaalsusest? Mida peaks rääkima isegi siis, kui laps ei küsi? Kuidas kaitsta lapsi meediamõjutuste eest?Tuntud Soome lastepsühholoog ja arst Raisa Cacciatore annab vanematele sellel delikaatsel teemal praktilist nõu, käsitledes erinevaid teemasid alates väikelapse küsimustest kuni puberteediealiste probleemideni. Seks ei kuulu lapsepõlve, kuid seksuaalne areng on loomulik osa täiskasvanuks saamisel. Samas on tähtis tundma õppida oma tundeid ning austada enda ja teiste puutumatust.

Tunnustatud asjatundjate lastepsühhiaater Raisa Cacciatore, ämmaemand Susanne Ingman-Fribergi ja alushariduse õpetaja Henriikka Kangaskoski koostatud raamat on järjeks esimesele raamatule "Annabeli oma enda naba", mis rääkis austavast ja positiivsest suhtumisest oma kehasse. Seekord räägitakse mänguliselt ja eakohaselt vetsuskäimisest, pissimisest, kakamisest, sobivatest sõnadest ja vetsurahust. Raamatutegelaste abil juhitakse lapsi ja täiskasvanuid kujundama privaatset ja austavat vetsukultuuri ja kujundatakse vastavat sõnavara. Raamat toetab eelkoolieas laste keha-, tunde ja turvalisuseõpetust ja sisaldab teavet täiskasvanutele (lapsevanemad ja õpetajad).

Ochen chasto my izbegaem razgovorov s detmi na delikatnye temy, potomu chto ne znaem, kak i kogda umestno delitsja takoj informatsiej. Iz etoj knigi vy uznaete, kakie stadii seksualnogo razvitija prokhodit rebenok v pervye 20 let zhizni. A takzhe kak: - reagirovat, esli malysh tseluet svoego druga v guby; - taktichno govorit s nim o tele, ego izmenenijakh i granitsakh; - obsudit takie ostrye temy, kak pornografija ili kontratseptsija; - podderzhat rebenka v raznoobraznykh ljubovnykh perezhivanijakh; - nauchit ego bezopasno vystraivat otnoshenija v sotssetjakh; - pravilno povlijat na sposobnost rebenka sozdavat garmonichnye otnoshenija v buduschem.Perevodchik: Streng M. V.

Pipunan ja ystävien metsäretkellä nautitaan eväitä, rakennetaan maja ja käydään tietenkin myös puskapissalla. Ei ole mikään yllätys, että lapsia kiinnostavat pissakaaren pituus ja kaikenlaiset kehoon ja sen toimintaan liittyvät asiat. Retkellä tutustutaan niin papanoihin kuin pökäleisiinkin, eikä kommelluksista selvitä ilman huumoria ja ripausta seikkailua. Pipunan vessarauha on kuvakirja siisteys- ja vessakasvatuksesta, kehosta, yksityisyydestä sekä tietysti pissa ja kakka -huumorista. Nämä aiheet ovat esillä päivittäin leikki-ikäisten kanssa varhaiskasvatuksessa ja kotona. Kirjan tavoitteena on lisätä hyväksyvää asennetta luonnolliseen aiheeseen. Lasten on hyvä tottua puhumaan kehosta asiallisesti, ilman kehoon tai sen toimintoihin liittyvää noloutta. Kirja sisältää tieto-osion kasvattajille.Raisa Cacciatore on lastenpsykiatri, nuorisolääkäri, kouluttaja, oppi- ja tietokirjailija ja EMDR-terapeutti. Hän toimii Väestöliiton asiantuntijalääkärinä. Hän on saanut mm. Suomen kulttuurirahaston (2011), Suomen Tietokirjailijoiden (2016) ja Valtion Tiedonjulkistamisen (2017) elämäntyöpalkinnot.Susanne Ingman-Friberg on kätilö, tutkija ja ratsastusterapeutti. Hän on toiminut seksuaaliterveyden edistämistyössä nuorisopoliklinikoilla, luennoinut seksuaalikasvatuksesta sekä työskennellyt Väestöliitossa tutkijana ja projektikoordinaattorina.Henriikka Kangaskoski on varhaiskasvatuksen opettaja ja Väestöliiton kehotunnekasvatuksen kouluttaja ja asiantuntija.Osmo Penna on lahtelainen kuvittaja ja graafikko. Mainonnan suunnittelun ohella hän on tehnyt monia julkaisuja mm. Väestöliitolle ja useita ensikirjoja äitiyspakkauksiin. 4+

Poisid rikuvad reegleid ja harjumuspäraseid kombeid ning esitavad ümbritsevale sageli suuri väljakutseid. Meheks sirgumine kätkeb endas mitmeid nõudmisi: on vaja teadmisi, oskusi, julgust, jõudu pettumusi taluda, edu ja riskivalmidust. Eelkõige vajab aga poiss enda kõrvale kedagi, kes õpetaks nii enesekindlust kui enesekontrolli.See raamat peaks olema kohustuslik lugemismaterjal kõigile lastevanematele ja õpetajatele, et me õpiksime poisse mõistma ja nende arengut toetama.

Itsetunnon ja kehonkuvan rakentuminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Kirja esittelee 11 seksuaalisen kehityksen porrasta. Kuhunkin kirjan osioon liittyy interaktiivisia tehtäviä.Kirja puhuu kyvystä rakastaa sekä ensi oivalluksista itsestä rakkauden kohteena. Nämä kehityksen vuodet ovat tärkeitä myös seksuaalisen minäkuvan kehittymisessä. Rakkaus ja seksuaalisuus liittyvät toisiinsa koko kehityksen ajan.Vanhempien ja lähipiirin aikuisten hyväntahtoinen ja ymmärtävä tuki auttavat nuoren ihmisen kulkua portaalta toiselle. Tämän kirjan avulla pystyt antamaan lapsellesi tukea ja turvaa tärkeällä matkalla lapsesta aikuiseksi.

Genom systematisk, övergripande och åldersanpassad sexualundervisning får barn eller unga information och kunskaper, som hjälper dem att utveckla de egna färdigheterna i fråga om känslor och växelverkan och ger förståelse av vikten att skydda sig själv.Den sexuella utvecklingen framskrider steg för steg, från nyfikenhet till att känslorna vaknar till liv och vidare till att fatta mod. I daghemmet koncentrerar man sig på kroppen och på känslor. I skolan får barnen mer kunskap om den egna kroppen och den sexuella utvecklingen. Under pubertetsåren är behovet av information störst och de unga behöver färdigheter för att klara sig och fatta självständiga beslut.Alla viktiga känslor och faser som upplevs långt innan sex med en partner blir aktuell får betydelse under den stegvisa utvecklingen av sexualiteten. Barn och unga behöver en vuxen som tror på och litar på dem och som vill ge dem nödvändig information. Det är de vuxnas uppgift att stödja och skydda den sexuella utvecklingen.Handboken är avsedd för lärare som har hand om sexualundervisning och för hälsovårdare, och den kan användas i olika typer av undervisningssituationer. Bokens bilder kan visas för eleverna med en dokumentkamera eller via webbsidan för materialet på adressen oph.fi/sv/laromedel/sexualiteten-steg-steg.

Suunnitelmallisen ja ikätasoisen seksuaalikasvatuksen avulla lapsi tai nuori oppii tietoja, taitoja ja asenteita, jotka auttavat häntä kehittämään omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsensä suojelemiseen tarvittavia valmiuksia.Seksuaalinen kehitys etenee uteliaisuudesta herkistymisen kautta rohkaistumiseen. Päiväkodeissa keskitytään kehoon ja tunteisiin. Alakoulussa lisätään tietotaitoa oman kehon ja seksuaalisuuden kehityksestä. Murrosikäistä kohdellaan silkkihansikkain, sillä tiedon tarve on suurin. Perusopetuksesta lähtevä rohkaistuja tarvitsee selviämistaitoja itsenäiseen päätöksentekoon.Seksuaalisuuden portailla merkityksen saavat kaikki ne tärkeät tunteet ja vaiheet, jotka lapsi tai nuori kokee kehityksensä aikana paljon ennen kuin seksi kumppanin kanssa on ajankohtaista. Ennen kaikkea lapsi ja nuori tarvitsevat aikuisen, joka uskoo ja luottaa heihin ja haluaa antaa tarpeellisia tietoja. Seksuaalisen kehityksen suojaaminen on aikuisten tehtävä.Käsikirja on tarkoitettu seksuaalikasvattajina toimiville opettajille ja terveydenhoitajille erilaisissa opetustilanteissa käytettäväksi. Portaiden virikekuvat voi esittää oppilaille dokumenttikameralla kirjasta tai materiaalin nettisivulta osoitteesta: oph.fi/fi/oppimateriaali/seksuaalisuuden-portaat

Vuonna 1903 Frans Peltola oli nuori ylioppilas Turun Lyseosta, kun hän pyysi 18-vuotiaan isoätini kättä. Häät oli sovittu, mutta lentävä keuhkotauti vei nuorukaisen. Muistoksi Selmalle jäi vahakantinen vihko, johon Frans oli täydellisellä käsialalla tallentanut intohimonsa, arvonsa ja ajatuksensa. Selma säilytti sen sekä Fransin ylioppilaslyyran. AINA.

Aggressiokasvatus on tärkeä osa kasvatusta. Aggression portaat on malli, jossa lapsen, nuoren ja nuoren aikuisen ikään liittyvät haasteet kohdataan rakentavasti. Vapaasti kokoamalla, yhdistelemällä ja omia aiheita lisäten opettajat voivat opetusmateriaalin, kirjan ja cd:n, avulla suunnitella juuri oman luokkansa tarpeisiin vastaavia oppitunteja. Aggression portaat on Opetushallituksen ja Väestöliiton yhteistyöjulkaisu.