Reetta Hänninen

Yleisradio on ollut keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa jo sadan vuoden ajan. Vaikka Ylen sisällöt ovat varsinkin alkuvuosina heijastelleet sivistyseliitin ihanteita, myös tavalliset suomalaiset ovat olleet sen toiminnan keskiössä.Kansan ääni ja kuva tarkastelee Ylen merkitystä suomalaisuudelle: Kuinka Yle on historiansa aikana määritellyt Suomea ja suomalaisuutta? Entä kuinka suomalaiset ovat yleisönä suhtautuneet Yleen?Teos asettaa Ylen osaksi laajempaa mediahistorian ja yhteiskunnallisen kehityksen jatkumoa. Se käsittelee Ylen roolia alueellisen ja paikallisen identiteetin rakentajana, mutta myös sen suhdetta nationalismiin, propagandaan ja suomettumiseen sotavuosien ja kylmän sodan aikana. Lisäksi se nostaa esiin Ylen merkityksen kansallisten rituaalien, urheilun ja kulttuuriperinnön välittäjänä.Teos on osa Yle 100 -tutkimusohjelmaa.

Helsingin Sanomat oli mahtavimmillaan Suomen näkyvin ja äänekkäin. Lehti kolahti alas puolesta miljoonasta postiluukusta. HS oli Suomen suurin sanomalehtenä, uutislähteenä, ilmoitusvälineenä, mediayrityksenä ja kulttuurifoorumina.Helsingin Sanomat oli mahti, jonka kaikki tiesivät, mutta jota kukaan ei tuntenut.Aika ajoin lehti horjui uskossaan, mutta yleensä se puolusti voimalla tasavaltaa, demokratiaa, vapaamielisyyttä ja markkinataloutta. Valtalehti vaati avoimuutta muilta, mutta ei itseltään. Arkistot pysyivät kiinni ja tietoa annosteltiin varovaisesti. Mysteeri sai uusia tasoja - ja jopa valheille jäi tilaa. Erkkoja, yhtiötä ja lehteä ei tunnettu edes toimituksen sisällä.Suomen suurin kertoo nyt miksi lehdestä tuli suuri ja miten se valtaansa käytti vuosina 1889-2019. Teos tiivistää Helsingin yliopiston monivuotisen tutkimushankkeen tulokset.

Palkitun tietokirjailijan upea kuvaus poikkeuksellisesta vaikuttajanaisesta. Suuria unelmia, poliittisia kamppailuja, arkisia kiistoja ja luovuttamatonta asennetta. Tekla Hultinin (1864-1943) elämä kietoutui osaksi Suomen kohtalonvuosia, ja hän vaikutti lukuisiin ratkaisuihin ainoana naisena. Hultin oli jo nuorena omapäinen, ja hänestä kasvoi ensimmäinen kokopäiväinen naistoimittaja ja merkittävä kansanedustaja. Tulevaisuuden takominen kutsui vastustamattomasti, eikä Hultinilla ollut aikaa oman perheen perustamiseen. Kirja uppoutuu Hultinin tarinaan monesta eri näkökulmasta. Se loihtii kiehtovan kuvan edistyksellisestä mutta vanhemmiten oikeistolaiseksi kehittyneestä tahtonaisesta.

Ajankohtainen ja yllättävä historiateos suomalaisten vastarinnasta Venäjän vallan alla. Miksi kenraalikuvernööri Bobrikovia kiinnostivat Fazerin karkkipaperit? Mikä sai valtavan imperiumin viranomaiset pillastumaan iltamissa lausutusta runosta? Miten arpoja myyvät helsinkiläisneidit tai lakkautettujen postimerkkien kuvat uhkasivat keisarin valtaa? Kirja kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Kirjan keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä.