Reijo Heikkinen

Jokihelmen lumoissa – Helmestystä salomailla – teoskertoo jokihelmien pyynnin vaiheista SuomessaJokihelmen pyyntiHelmestystä voidaan verrata kullanhuuhdontaan, sillä pyyntimies saattoi Onnettaren suosiessa saada nostamastaan raakusta todella arvokkaan helmen. Raakustuksen juuret Suomessa ulottuvat keskiajalle, mistä lähtien vienalaiset laukkukauppiaatopastivat salomaiden talonpoikia pyynnin salaisuuksiin. Helmestystä leimasi alusta pitäen salamyhkäisyys. Ruotsi hallitsijat halusivat, että raakuista saadut jokihelmet oliluovutettava kruunulle. Se maksoi niistä kuitenkin liian vähän, joten helmestäjät myivät kielloista välittämättä saaliinsa salaa parhaiten maksaville. Liikapyynnin ja vesien likaantumisen vuoksi helmestyksen painopiste siirtyi Satakunnasta ja Pohjanmaaltavähitellen itäisille rajaseuduille ennen muuta Hyrynsalmen Emäjoelle, Taivalkosken Korvuanjoelle ja Koilliskairan Luttojoelle. Parhaat helmestäjät olivat yleensä erämaissa liikkuvia yksinäisiä miehiä, jotka tunsivat jokihelmisimpukat ja niiden helmet. Raakustuksen vilkkaimmat vuodet olivat 1930-luvulla, jolloin myös etelän sukeltajat ilmaantuivat saaliinjaolle. Siitä alkoi liikapyynti, joka uhkasi tuhota koko lajin maastamme. Siksi jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955. Tämä kirja on ensimmäinen helmenpyynnin historiaa maassamme laaja alaisesti käsittelevä teos.Siinä on monipuolinen mustavalko- ja värikuvitus. Teoksen on kirjoittanut tietokirjailija, professori Reijo Heikkinen, joka on julkaissut useita luontoaiheisia kirjoja.Hyrynsalmen kunta julkaisee teoksen kunnioittaakseen kotiseutuneuvos Kalle Juntusen elämäntyötä.

Teos kertoo Hailuodosta, Perämeren helmestä. Hailuoto on maankohoamisen lapsi, ja ainoana kuntana se on luokiteltu kansallismaisemaksi vuonna 1994. Sen maisemille ovat tyypillisiä aaltoilevat dyynirannat, laajat rantaniityt, rikkaat lintuvedet ja merestä kuroutuneet kluuvijärvet sekä saaren sisäosissa avarat pellot. Myös alati muotoaan muuttava Perämeri hallitsee sen maisemia. Meri voi tarjota hellesäillä horisonttiin saakka kilottavia ulappanäkymiä ja iltaisin vielä värikylläisiä ja sykähdyttäviä auringonlaskuja, mutta toisinaan äkeänä olleessaan se voi tarjota myös ärjyviä kuohupäitä, jotka iskevät täydellä voimalla saaren rantamille. Talvisin aavat ulapat muuttuvat taas hohtavaksi jäälakeudeksi, jonka kevätmyrskyt voivat kasata jyhkeiksi röysiksi.Hailuotoon kuten muihinkin saariin liittyy usein romanttisia mielikuvia ja kaukokaipuuta. Näkemykseen ovat vaikuttaneet muinaiset myytit saarista. Tarujen mukaan meri loi saaret kyllästyttyään omaan yksitoikkoisuuteensa, mutta pian ulapoita alkoi ärsyttää saarten keikistely vetten päällä. Sen vuoksi meri alati kurittaa väkevillä kuohupäillään saaria.Hailuodon Marjaniemessä sijaitsee maamme pohjoisin valomajakka. Se on vuodesta 1871 lähtien lisännyt oleellisesti merenkulun turvallisuutta läheisillä merialueilla. Hohtavan valkoisesta majakasta on tullut kotisaarensa tunnetuin symboli, johon liittyy monia mielenkiintoisia mutta usein myös traagisia tapahtumia.Teoksessa kuvataan monipuolisesti ja laajaan lähdeaineistoon tukeutuen Hailuodon luontoa, majakkasaaren värikästä historiaa, luotsilaitosta ja saaren rantamilla tapahtuneita haaksirikkoja samoin kuin melskeisiä pirtuvuosiakin.Kirjassa käsitellään myös Hailuodon elinkeinoja, kuten kalastusta ja hylkeenpyyntiä sekä maataloutta. Hailuoto on toiminut myös lukuisten kuvataiteilijoiden ja kirjailijoiden sekä tutkijoiden luovuuden lähteenä. Nykyisin se toimii myös monien merkittävien kulttuuritapahtumien kesäkeitaana.

Finland's most renowned nature photographer Hannu Hautala gives with these photos his interpretation of the fauna and flora of the Finnish epic Kalevala. Docent Reijo Heikkinen, who is very familiar with the Kalevala epic, presents an extract of the Finnish folklore concerning nature and wildlife: ancient witticisms, sayings, phrases and wellerisms. Suomen tunnetuimman luontokuvaajan Hannu Hautalan kuvallinen näkemys Kalevalassa mainituista eläimistä maisemakuvilla täydennettynä. Kalevalaisuuteen perehtynyt dos. Reijo Heikkinen on hakenut tietoa kansanperinteestä monista lähteistä: sananlaskuja, kansanviisauksia, eläinten nimiä.

Kirja kertoo kuvin ja sanoin Sotkamon menneisyydestä ja nykypäivästä. Kirja on tarkoitettu niin matkailijoille kuin sotkamolaisillekin avuksi kotiseutuun tutustumisessa. Tiivistelmät ja kuvatekstien käännökset ovat englanniksi ja venäjäksi.

Suomen tunnetuimman luontokuvaajan Hannu Hautalan kuvallinen näkemys Kalevalassa mainituista eläimistä maisemakuvilla täydennettynä. Kalevalaisuuteen perehtynyt dos. Reijo Heikkinen on hakenut tietoa kansanperinteestä monista lähteistä: sananlaskuja, kansanviisauksia, eläinten nimiä.