Reino Kallio

Syrjäytymisen syntyhistoriaTiesitkö, että Suomessa käsite sosiaalinen syrjäytyminen on vasta kymmenkunta vuotta käytössä ollut termi? Sen poistamista julkisesta kielenkäytöstä vaadittiin TV-keskustelussa vielä vuonna 2012. Syrjäytymisen taustahistoriasta kertoo lahtelaisen filosofian tohtorin Reino Kallion julkaisema kirjallinen elämäkertateos Elämän mittainen väitös.Ei heti tule mieleen, että ensimmäisiä syrjäytyneitä tai oikeistaan syrjäytettyjä olivat puukkojunkkarit, joiden sosiaalisen aseman pohjalta Wikipedia määrittelee suomalaisen syrjäytymisen käsitteen.Siksi teos esittää paitsi uuden puukkojunkkariteoria myös käsitteet pitäjänlaki ja pitäjäkuri, jotka sulkivat nuoria ulos yhteiskunnasta. Molemmat termit liittyivät oltermannilaitoksen toimintaan.Teoksessa on selvitetty oman aikansa ”kännykän” eli oltermanninsauvan tarina. Oltermanni-juuston syntyvaihekin saa lisävalaisua.Pitäjänlaeista kuuluisin Lapuan laki (1843) paljasti yli sata vuotta kiistellyn kansannäytelmän Pohjalaisia todellisen kirjoittajan. Teoksessa esitetään tarkat perusteet väitteelle, että näytelmä on kahden tekijän kirjoittama.Lisäksi kirja kertoo niistä monenlaisista kiistoista, joita syntyi, ennen kuin puukkojunkkariteoria ja sosiaalisen syrjäytymisen käsite tulivat yleisesti hyväksytyiksi.Teos valaisee omakohtaisesti, minkälaista oli tehdä väitöskirja ja mitä erilaisia vaiheita sen tekemiseen liittyi.

Elämäni tikapuita ylös kiivetessäni tavoitteenani oli parempi huominen, olla ihminen ihmisten joukossa. Jouduin kokemaan, että alas painajia oli aina, mutta harvassa ylös nostajia. Hekin tekivät sen vain, jos siitä jotain hyötyivät. Olin levoton kulkuri, en saanut otetta mistään. Tuli sekin aika eteeni, että jouduin tekemään itseni kanssa sovinnon. Minun oli tunnustettava tosiasiat, elämän realiteetit. Olen joutunut elämäni varsitiellä hiomaan teräviäkin särmiä tullakseni ihmisten kanssa toimeen. Yrityksistäni huolimatta kaikkea ei kuitenkaan saa hiomalla pois, joudun yhä uudelleen törmäyskurssille. Ihmisen tekemiset eivät tunnu tärkeiltä. Kuitenkin ne vaikuttavat kokonaisuuteen. Tarvitaan rohkeutta luottaa omiin päätöksiin. Kukaan muu ei voi sanoa miten minun pitäisi elää.