Riikka Koulu

EU:n tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 2024. Sääntelyllä pyritään vastaamaan tekoälyn kehitykseen ja siihen liittyviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Asetuksella myös yhdenmukaistetaan lainsäädäntö EU-maissa. Tekoälyasetusta sovelletaan yksityisiin ja julkisiin toimijoihin. Asetuksessa luodaan tekoälyä hyödyntäville tahoille uudenlaisia velvoitteita, mikä luo paineita yritysten ja viranomaisten toimintatapojen muuttamiselle. Erityisen merkittävää sääntely on tekoälyä kehittävien tai maahantuovien yritysten näkökulmasta.Teos antaa yleiskuvan tekoälyn eurooppalaisesta sääntelystä sekä avaa asetuksen keskeiset käsitteet ja periaatteet. Siinä selvitetään eri toimijoiden oikeudet, velvollisuudet ja vastuut sekä säädösten noudattamatta jättämisestä seuraavat sanktiot. Lisäksi teoksessa pohditaan asetuksen suhdetta muuhun lainsäädäntöön.

The use of new information and communication technologies both inside the courts and in private online dispute resolution services is quickly changing everyday conflict management. However, the implications of the increasingly disruptive role of technology in dispute resolution remain largely undiscussed. In this book, assistant professor of law and digitalisation Riikka Koulu examines the multifaceted phenomenon of dispute resolution technology, focusing specifically on private enforcement, which modern technology enables on an unforeseen scale. The increase in private enforcement confounds legal structures and challenges the nation-state’s monopoly on violence. And, in this respect, the author argues that the technology-driven privatisation of enforcement – from direct enforcement of e-commerce platforms to self-executing smart contracts in the blockchain – brings the ethics of law’s coercive nature out into the open. This development constitutes a new, and dangerous, grey area of conflict management, which calls for transparency and public debate on the ethical implications of dispute resolution technology.

The use of new information and communication technologies both inside the courts and in private online dispute resolution services is quickly changing everyday conflict management. However, the implications of the increasingly disruptive role of technology in dispute resolution remain largely undiscussed. In this book, assistant professor of law and digitalisation Riikka Koulu examines the multifaceted phenomenon of dispute resolution technology, focusing specifically on private enforcement, which modern technology enables on an unforeseen scale. The increase in private enforcement confounds legal structures and challenges the nation-state’s monopoly on violence. And, in this respect, the author argues that the technology-driven privatisation of enforcement – from direct enforcement of e-commerce platforms to self-executing smart contracts in the blockchain – brings the ethics of law’s coercive nature out into the open. This development constitutes a new, and dangerous, grey area of conflict management, which calls for transparency and public debate on the ethical implications of dispute resolution technology.

Tuomari on lainkäytössä keskeinen toimija, ja häneen kohdistetaan paljon odotuksia. Asianosaiset vaativat reilua käsittelyä ja oikeaa tuomiota asiassaan, lainsäätäjä puolestaan toivoo tuomarista oikeuspoliittisten tavoitteittensa lojaalia lainsoveltajaa, työtoverit taas haluavat hyvää yhteistoimintaa ryhmätyöksi muuttuneessa lainkäytössä, päällikkötuomari sen sijaan arvostaa tunnollista ja aikaansaavaa uurastajaa. Oikeustieteen tutkimuskin kasvattaa tuomarin taakkaa: tuomarin tulee olla innokas oikeuden kehittäjä, joskus myös radikaali uudistaja ja ”yhteiskunnallinen” tuomari. Tuomarin asiaksi jää sovittaa nämä kohtuuttomat ja osaksi ristiriitaiset odotukset yhteen tuomarin rooliksi. Tämä tutkimus hakee yleiskuvaa tuomarin monista rooleista. Se tukeutuu oikeudelliseen tarkasteluun mutta käyttää apuna myös sosiologiaa, organisaatioteoriaa, sosiaalipsykologiaa sekä työn tutkimusta. Myös tuomarin ideologia eli tuomarin eettiset periaatteet nostetaan aikaisempaa näkyvämpään asemaan tuomarin roolin rakentumisessa. Esitystä konkretisoidaan tuomarihaastattelujen lainauksilla ja havainnollistetaan lukuisilla kaavioilla.