Riitta Ojanperä

Magnus Enckell (1870-1925) is one of the key figures of the golden age of Finnish art, yet much of his work remains unknown to the general public. The first comprehensive account of the unique artist, this exhibition catalogue sheds light on many other aspects of Enckell's persona: he was cosmopolitan, commissioner of exhibitions, chair of the artists' association and creator of monumental artworks.The book also is available in Swedish and Finnish.

Urban encounters. Finnish Art in the Twentieth CenturyThe main exhibition in winter 2018-2019 will be Urban Encounters - Finnish Art from the 20th Century. The diverse exhibition explores migration and urbanisation in Finland in the early decades of the 20th century - people's lives and daily existence. The exhibition will present a diverse selection of rarely shown works from the Finnish National Gallery's collection.The multi-layered exhibition will offer an in-depth exploration of the interesting changes in Finnish society and daily life from the 1910s to the 1980s. The exhibited works feature, for example, fashion, cafes and restaurants, nightlife, films, and performing arts - and plain everyday life in the city. The book will entail six articles and around 230 photos of artworks from more than 80 artists such as Marcus Collin, Marjatta Hanhijoki, Reino Harsti, Juho Karjalainen, Helmi Kuusi , Marjo Lahtinen, Tuulikki Pietilä, Helene Schjerfbeck and Elga Sesemann.Writers of the book are the director of collections management at the Finnish National Gallery, Riitta Ojanperä; the writer Agneta Rahikainen PhD; the museum director, Susanna Pettersson; the chief curator, Anna-Maria von Bonsdorff; and the curator, Anu Utriainen. The book will be available in Finnish, Swedish and English.

Eero Nelimarkka (1891-1977) was a versatile painter whose long and eventful career extended from the 1910s to his final years in the 1970s. This richly illustrated catalogue, published in conjunction with the exhibition at Ateneum, is the first comprehensive survey of Nelimarkka's life's work.Drawing on the latest art-historical research, the texts in this publication shed light on aspects of the artist that have previously received little attention. Nelimarkka's work has been regarded as central to the formation of Finnish identity, yet his art also reflected international trends. His œuvre is characterised by Modernist experimentation and a subtle sense of uncanniness, as well as by deep religiosity and a strong attachment to the Ostrobothnian landscape and agrarian milieu.

Eero Nelimarkka (1891-1977) var en mångsidig konstmålare vars långa och händelserika karriär sträckte sig ända från 1910-talet till de sista levnadsåren på 1970-talet. Den rikligt illustrerade utställningskatalogen som publiceras i samband med Ateneums utställning är den första omfattande översikten över Nelimarkkas hela produktion. Artiklarna grundar sig på den nyaste konsthistoriska forskningen och belyser också sidor av den kände konstnären som fått mindre uppmärksamhet. Nelimarkkas konst har ansetts vara betydande för uppkomsten av den finländska identiteten, men hans konst var också internationell. Hans verk präglas av modernistiska experiment och en odefinierbar underlighet, men också av djup religiositet och en hängivenhet till det österbottniska landskapet och allmogemiljön där.

Ateneumin taidemuseon Eero Nelimarkka -näyttelyn (13.3.-13.9.2026) suomenkielinen näyttelyjulkaisu. Eero Nelimarkka (1891-1977) oli monipuolinen taidemaalari, jonka pitkä ja vaiheikas ura jatkui 1910-luvulta aina viimeisiin elinvuosiin 1970-luvulla. Ateneumin näyttelyn yhteydessä julkaistava runsaasti kuvitettu näyttelyluettelo on ensimmäinen laaja katsaus Nelimarkan koko tuotantoon. Uusimpaan taidehistorialliseen tutkimukseen perustuvat artikkelit esittelevät tunnetusta taiteilijasta myös vähemmälle huomiolle jääneitä puolia. Nelimarkan taide on nähty merkittävänä suomalaisen identiteetin rakentumiselle, mutta hänen taiteensa oli myös kansainvälistä. Hänen teoksiaan leimaavat niin modernistiset kokeilut ja määrittelemätön outous kuin myös syvä uskonnollisuus sekä kiinnittyminen pohjalaiseen maisemaan ja talonpoikaisympäristöön.

Hur uppstod världens mest kända konströrelse, impressionismen, och den efterföljande neoimpressionismen? Varför inspirerades inte finländska konstnärer av impressionismen i Paris på 1870-talet? Vad låg bakom entusiasmen för regnbågsfärger inom den finländska konsten i början av 1900-talet?Konstmuseet Ateneums utställningskatalog Färg & ljus - arvet efter impressionismen utforskar impressionismens och neoimpressionismens radikala natur och inflytande på finländsk färgkonst. Den presenterar också Konstmuseet Ateneums historia och samlingar med en stor utställning av fransk-belgisk konst 1904 som en av höjdpunkterna. Artiklarna i boken har skrivits av professor emeritus Anthea Callen, som är en välkänd expert på impressionism, av utställningskuratorerna Marja Sakari (FD) och Anna-Maria von Bonsdorff (FD) samt av FD Riitta Ojanperä, FD Marja Lahelma och fil.lic. Timo Huusko.

Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974) and Sulho Sipilä (1895-1949) ranked among the boldest experimenters of Finnish modernism. The colorful couple fell in love at art school in the 1910s and thereafter became inseparable. Early in their careers they embraced avant-garde trends and experimented with radical new colours and forms. This book tells the life story of two intriguing artist personalities accompanied by a rich complement of photographs.

Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974) och Sulho Sipilä (1895-1949) hör till de mest experimenterande modernisterna i den finländska konsthistorien. Det levnadsglada paret fann varandra i samband med konstudierna på 1910-talet och höll ihop hela livet. Tillsammans hängav de sig modigt åt tidens nya fenomen, och i början av karriären utförde de färg och formexperiment i avantgardistisk andra. Boken berättar i ord och bild om de starka konstnärspersonligheternas liv.

Urbana möten. Finsk konst från 1900-talet Huvudutställning vintern 2018-2019 är Urbana möten - finsk konst från 1900-talet. I den omfångsrika helheten granskas flyttningsrörelsen och urbaniseringen under 1900-talets första årtionden - människornas liv och vardag. Utställningen ger en mångsidig bild med verk ur Finlands Nationalgalleris samlingar som sällan visats.Den mångfasetterade utställningen gör en djupdykning i intressanta förändringar i samhället och människans vardag från 1910-talet till 1980-talet. Temana är bl.a. mode, kafeer och restauranger, nattliv, filmer och scenkonst - samt stadens liv och vardag i allmänhet. Bekanta stadsvyer främst från Helsingfors, men också från Åbo och Tammerfors ingår också.Publikationen innehåller sex artiklar och omkring 230 bilder av konstverk från över 80 konstnärer, såsom Marcus Collin, Marjatta Hanhijoki, Reino Harsti, Juho Karjalainen, Helmi Kuusi , Marjo Lahtinen, Tuulikki Pietilä, Helene Schjerfbeck och Elga Sesemann.Texter i publikation av Finlands Nationalgalleris chef för samlingsförvaltningen Riitta Ojanperä, författare, FD Agneta Rahikainen, museichef Susanna Pettersson, intendent Anna-Maria von Bonsdorff och amanuens Anu Utriainen. Publikationen utkommer på svenska, finska och engelska.

Suomalaiset taiteilijat ovat kautta vuosisatojen hankkineet taidekoulutusta eri puolilla Eurooppaa ja työskennelleet eri maissa. Syrjäisen Suomen kuvataide-elämä kehittyi verraten myöhään, eikä tarjonnut elantoa kovin monelle taiteilijalle. Muualle lähtö oli näin luonnollinen ja pakottavakin vaihtoehto. Lisäksi ulkomaiden akatemiat ja taidekoulut tarjosivat ajanmukaista opetusta, ja viimeisimpien virtausten omaksuminen oli mahdollista vain suurkaupunkien sykkivässä ilmapiirissä.Tukholma, Pietari, Dresden, Rooma, Firenze ja Pariisi toimivat monen suomalaisen taiteilijan kouluttajina ja inspiraation lähteinä. Sotien jälkeen taiteen hermokeskus siirtyi New Yorkiin ja sitten Lontooseen. Nykyään taiteen "kuumimmat" keskukset vaihtavat paikkaa kiihtyvällä vauhdilla, kun vaatimuksena on aina jonkin uuden löytyminen. Periferia on jo aikaa sitten muodostunut useaksi kiinnostavaksi nykytaiteen keskukseksi, eivätkä Suomi ja Helsinkikään ole jääneet tämän kehityksen ulkopuolelle. Tällä hetkellä kuvataiteen ehdoton mekka on Berliini, missä myös kymmenet suomalaiset nykytaiteilijat työskentelevät.Export - Import esittelee suomalaisia nykytaiteilijoita, jotka hankkivat koulutuksensa, asuvat ja/tai työskentelevät ulkomailla joko vakituisesti tai pidempiä jaksoja eri kansainvälisissä residensseissä. Näyttely käsittelee näiden taiteilijoiden suhdetta taiteen tekemiseen kansainvälisessä ympäristössä - ja toisaalta heidän suhdettaan kaukaiseen kotimaahan ja sen taidekenttään. Näyttelyssä ovat mukana Adel Abidin, Elina Brotherus, Minna L. Henriksson, Gun Holmström, Laura Horelli, Hannu Karjalainen, Ola Kolehmainen, Pia Lindman, Robert Lucander, Kirsi Mikkola, Pilvi Takala ja Kristiina Uusitalo. Näyttelyn kuraattori on Taidehallin johtaja Maija Koskinen. Näyttelysihteerinä toimii HuK Päivi Mustola.Export - Importin yhteydessä julkaistaan näyttelykirja, jonka artikkelien kirjoittajina ovat näyttelyn kuraattori Maija Koskinen, kuraattori Marita Muukkonen ja FM Riitta Ojanperä. Katalogin graafisesta suunnittelusta vastaavat Pirkko Tuukkanen ja Timo Numminen. Runsaasti kuvitetun näyttelykirjan kielinä ovat suomi, saksa ja ruotsi.