Riitta Särkelä

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri, YTM Riitta Särkelän väitöstutkimus analysoi niitä poliittisia päätöksiä ja valintoja, joiden seurauksena järjestöt ovat joutuneet viime vuosina ahtaalle palvelujen tuottajina. Tutkimus avaa, miten järjestöt, niiden tärkein rahoittaja Raha-automaattiyhdistys ja eri ministeriöt ovat reagoineet muutokseen eri vaiheissa.

Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.

Talous ja taloudellinen kasvu ovat nousseet viime vuosina välineistä itseisarvoiksi ja tavoitteiksi sinänsä. Asioita tarkastellaan helposti vain lyhytkestoisten taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Samaan aikaan erot suomalaisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa ja terveydessä ovat kasvaneet.Tässä julkaisussa on kootusti eri tieteenalojen näkökulmia hyvinvointitalouteen. Esille nostetaan ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus sekä niiden välisiä jännitteitä. Miten näitä kahta aluetta voitaisiin rakentaa tasapainoisesti ja yhdessä?Kyse on pohjimmiltaan oikeudenmukaisuudesta ja sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä. Julkaisu sisältää erilaisia ajatuspolkuja hyvinvointitalouden jäsentämiseksi ja haastaa pohtimaan hyvinvointivaltion uudistamisen tarpeita.

Miltä väestön hyvinvointi näyttää paikallistason asiantuntijoiden arvioimana? Miten palvelut tukevat osatyökykyisiä ja pitkittyneesti työttömiä? Näkyykö hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa? Pystyvätkö kunnat vastaamaan nykyistä laajemmasta palvelutarjonnasta? Näiden kysymysten lisäksi Sosiaalibarometri 2013 kertoo arvioita mm. kilpailutettujen palvelujen valvonnasta, Kelan asiakaspalvelun toimivuudesta ja sosiaalietuuksien väärinkäytöstä.Sosiaalibarometri luotaa hyvinvoinnin, sitä tukevien julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän ajankohtaista tilannetta ja ennakoituja kehityssuuntia. Tutkimus perustuu vuodenvaihteessa 2012-2013 kerättyihin asiantuntija-arvioihin. Vastaajina ovat kuntien sosiaalitoimien, terveyskeskusten, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johto sekä sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat.

Toista kertaa toteutettu Kansalaisbarometri perustuu alkukesällä 2011 tehtyyn laajaan, yli 3600 suomalaisen mielipiteitä kartoittaneeseen kyselyyn. Barometrin tavoitteena on vahvistaa kansalaisten ääntä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevassa keskustelussa, päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Kansalaisbarometri täydentää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton barometrisarjaa tuomalla kansalaisten mielipiteen julkisten palvelujen tuottajien (Sosiaalibarometri) ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen (Järjestöbarometri) mielipiteiden rinnalle.

Alkukesästä 2008 yli 2800 suomalaista eri puolelta Suomea vastasi kyselyyn, jossa tiedusteltiin kokemuksia hyvinvoinnista, tyytyväisyyttä useisiin elämän osa-alueisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samalla kysyttiin kokemuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuvaiheesta. Kansalaisbarometri 2009 kertoo tämän kyselyn tuloksista eri väestöryhmien ja alueiden näkökulmasta.