Robert Walser

Jakob von Gunten, ylhäisen perheen poika, hakeutuu oppilaaksi Benjaminta instituuttiin, palvelijakouluun. Siellä opetetaan tottelevaisuutta ja hyvin vähän muuta. Koulun etäinen ja pelottava rehtori pysyttelee toimistossaan, ja opetuksesta huolehtii hänen tyttärensä, neiti Benjaminta. Muitakin opettajia on, mutta he ovat joko unessa tai muuten omissa oloissaan. Ei ihme, että aikalainen Franz Kafka luki romaania mielellään ääneen. Tottelevaisuus ja ajoittainen kapinallisuus ovat teemoja monissa Robert Walserin kertomuksissa, myös romaanitrilogiassa, josta Jacob von Gunten (1909) on viimeinen osa. Päiväkirjamaisessa kerronnassa sisäisen ja ulkoisen todellisuuden raja on häilyvä, ja arjen tarkkaan havainnointiin liukuu fantastisia elementtejä.

Jakob von Gunten: Ein Tagebuch, wurde als ein Hauptwerk in der gesamten Menschheitsgeschichte anerkannt, und wir haben Vorkehrungen getroffen, um seine Bewahrung zu gew hrleisten, indem wir dieses Buch in moderner Weise f r gegenw rtige und zuk nftige Generationen neu herausgeben. Dieses Buch wurde komplett neu abgetippt, berarbeitet und neu formatiert. Der Text ist lesbar und klar, da diese B cher nicht aus gescannten Kopien erstellt werden.

The Swiss writer Robert Walser is one of the quiet geniuses of twentieth-century literature. Largely self-taught and altogether indifferent to worldly success, Walser wrote a range of short stories, essays, as well as four novels, of which "Jakob von Gunten" is widely recognized as the finest. The book is a young man's inquisitive and irreverent account of life in what turns out to be the most uncanny of schools. It is the work of an outsider artist, a writer of uncompromising originality and disconcerting humor, whose beautiful sentences have the simplicity and strangeness of a painting by Henri Rousseau.

Ryöväri on pikkuporvarillisuuden ulossylkäisemä hahmo, joka etsii elämäntarinaansa. Voisiko joku muu tehdä sen? Kernaasti koketeerausta välttäen, vilkkaasti vaihtuvin havainnoin, jotka karkailevat absurdisti kohteistaan? Tulee mainita myös hänen rakkautensa ja niihin liittyvät takertumiset ja irtiotot. Pyytääkö jokin muu tulla mainituksi? Huvittavan tarkkanäköisessä vyöryssä farssia tapaileva eloisuus yhdistyy ikään kuin siteerattuihin asenteisiin. Kerronnan ja kerrotun rajat liukenevat, ja samalla myös minäkertojan ja ryöväriksi nimetyn päähenkilön identiteetit. Kierteisyys erilaisina aloituksina, keskeytyksinä ja lykkäyksinä toistoineen nousevat muotoperiaatteeksi, jossa kirjoittamisen tapahtumasta tulee olennainen osa romaania.

Sagor och komedier är en samling med tio av Robert Walsers pjäser, skrivna mellan 1900 och 1925: Dammen, Diktare, Askungen, Snövit, Gossarna, Kärleksparet, Törnrosa, Kristusbarnet, Dagdrivaren och Felix-scener. Peter Handberg har översatt och skrivit ett efterord.

Spadsereturen (1917) er en historie hvor man betages af det forførende sprog, den sprudlende glæde og de umiddelbare sansninger der dvæler forelsket ved små detaljer som normalt bliver overset. Henrykkelsen over en udstilling i et butiksvindue, glæden ved to børn der leger stille, fornøjelsen ved en samtale med en høflig bankmand, eller betagelsen af sollyset, der stråler ned gennem trætoppene i en fredfyldt skov.Det er på mange måder en enkel fortælling. Vi følger fortælleren og lader os føre gennem hans møder med andre mennesker og verden omkring ham. Men Walsers ord og beskrivelser er langt fra enkle, og de åbner en charmerende og vidunderlig verden fremkaldt af hans fortryllende sproglige sans.

Die Rheinlande. Monatsschrift fur deutsche Kunst war im Jahr 1900 gegrundet worden mit dem Anspruch, die Lander am Rhein starker gegen die kulturelle Ubermacht Preussens und der Reichshauptstadt Berlin zu positionieren. Unter Wilhelm Schafer, der als Herausgeber und Redakteur die Zeitschrift wahrend des gesamten Zeitraum ihres Erscheinens entscheidend pragte, avancierte sie zu einer der bekanntesten Kunstzeitschriften im deutschsprachigen Raum. Walsers Beitrage in Die Rheinlande, die hier ediert werden, erschienen ab 1910 - im Jahr 1913 war er gar in jedem Heft zu lesen. Das Letzte Prosastuck und das Gedicht Puppe beenden dann 1919 seine Beitragerschaft. Der Band bietet damit einen Langsschnitt durch Walsers Bieler Zeit. Etwa die Halfte der Texte nahm Walser nochmals in seine Prosabucher Aufsatze (1913) und Kleine Dichtungen (1914/15) auf.

Das Prager Tagblatt, eine bedeutende deutschsprachige Tageszeitung der osterreichischen Monarchie und der tschechoslowakischen Republik, war fur ihr exzellentes Feuilleton bekannt. Robert Walser war darin bereits ab 1907 gelegentlich mit Beitragen vertreten. Nach dem Eintritt von Max Brod in die Redaktion im Fruhjahr 1924 intensivierte sich die publizistische Beziehung, wobei von 1925 an ausschliesslich Gedichte zum Abdruck kamen, und zwar uberwiegend in der Sonntagsbeilage der Zeitung. Die vorliegende Edition der Drucke im Prager Tagblatt eroffnet neue Perspektiven auf die spate Lyrik und macht, erganzend zu den bereits erschienenen Banden zur Prager Presse, Robert Walsers Prasenz in Prager Zeitungsfeuilletons auf Basis eines grossen Textbestands und uber einen langen Zeitraum erforschbar.

Aufs tze, wurde als ein Hauptwerk in der gesamten Menschheitsgeschichte anerkannt, und wir haben Vorkehrungen getroffen, um seine Bewahrung zu gew hrleisten, indem wir dieses Buch in moderner Weise f r gegenw rtige und zuk nftige Generationen neu herausgeben. Dieses Buch wurde komplett neu abgetippt, berarbeitet und neu formatiert. Der Text ist lesbar und klar, da diese B cher nicht aus gescannten Kopien erstellt werden.