Sami Liuhto

Runoilija, kuvataiteilija Henrik Pathiranen toimittama Ideoiden kirja sisältää kuudentoista suomenkielisen nykyrunoilijan "ideoita runoiksi tai runokirjoiksi, -esityksiksi, -teoiksi tai -teoksiksi".Teokseen koottu katkelmallinen proosa on täynnä mahdollisuuksia ja ehdotuksia, joista jotkin ovat täysin toteuttamiskelpoisia, jopa arkisia, toiset puhtaasti käsitteellisiä. Teoksen innoittajana ovat 1960-luvulla alkunsa saaneen Fluxus-liikkeen samantapaiset projektit.Ideoiden kirja tuo havainnollisesti esille sen, ettei ammattitaiteilijoilla koskaan ole pulaa ideoista tai ajatusmateriaalista; taiteilijat ovat juuri uusien ja yllättävien mahdollisuuksien ammattilaisia.Kierreselkäisen kokoomateoksen editio on 150 kpl, ja kappaleet on numeroitu.

AMOK kertoo puukko kädessä suin päin juoksemisesta. Ja se kertoo AMOK-nimisen kirjan tekeytymisestä. Millaista sen kerronta tai esitys tai ryntäys on, tämä seikka uhkaa nousta tärkeimmäksi. Ollaan romaanimuodon hajoamisen ja jälleensyntymän äärellä.AMOK on itsenäinen jatko romaanille SOTAANLÄHTÖ (ntamo 2015). Ne muodostavat osat I ja II sarjassa SIELUNHISTORIALLISET MUISTELMAT.

Etenemätöntä ja keskustelematonta runoutta. Vuori on yhä olemassa, mutta muoto on muuttunut, ehkä. Tekijä ei ole milloinkaan käynyt Walesissa.

Teos sisältää Sami Liuhdon visuaalis-konkreettisia runoja.

"Ruumiisi oloksikajossa miesalaverien oinas"ISKUT ISO KELLO KUISKI on palindromisesti etenevää runoa minimiin säädetyin palindromein. Samalla tämä tekijänsä 25. kaunokirjallinen teos on kohutun TYHJIÖ-sarjan jo kahdeksas osa. Kirja ottaa valtaansa ensilehdiltä alkaen ja vie lukijan muinaisten tekstien halki etsimään lähettäjän ja vastaanottajan mahdollisuuksia tai vapautumaan näistä päin kielen viestimisestä erkanevia olintapoja ja olopiirejä.

Kaksi runoilijaa poistaa sanoja vuorotellen kolmannen runoilijan teoksesta. Pentti Saarikosken teoksen En soisi sen päättyvän jatkettu toimittaminen.

Sami Liuhdon toinen palindromirunokokoelma.

Tyhjiö-sarjan kuudes osa, viides julkaistu. Seitsemäs osa julkaistuu kunhan ehditään taittaa. On tässä muitakin töitä. Kansi on musta. Ja katsotaan, jos löydetään paino neljännellekin osalle.

Maailma hukkuu muoviin ja lämpöön on Sami Liuhdon kahdeksastoista kaunokirjallinen teos. Siinä hän osoittaa hyvyyttään ja osallistuu ilmastokeskusteluun kuten muutkin huomiohakuiset runoilijat. Liikuttavaa.

Ensimmäinen suomenkielinen metrorunoteos.

JA PUNAISET VALKOISET on kirja kirjasta, kokeilu kokeilusta. Se ottaa lähtökohdakseen Kössi Kaatran laatiman ja tekijänimellä Henkipatto Ruotsissa 1919 ilmestyneen teoksen PUNAISET JA VALKOISET. Tuo kirja oli ensimmäisiä tilintekoja vuoden 1918 sodasta Suomessa. Ja se oli kahdella tavalla poikkeuksellinen: se edusti hävinnyttä osapuolta ja kurkotti uutta luovaan taiteeseen. Näköispainoksena julkaistu aineistoromaani PUNAISET JA VALKOISET (ntamo 2019) sisältää Kari Aronpuron jälkisanat sen rakenteesta ja sisällöstä. Runopukuun vaihtava JA PUNAISET VALKOISET merkitsee toista yritystä lähestyä Kaatraa ja tuskallista aihepiiriä. Se kerää sirpaleet uudelleen ja kokoaa ennennäkemättömän mosaiikin.

"täällä kalliossa maanviljelijän pojat ovat ennenkin sekoilleetja maakauppiaiden täältä paetaan jopa riihimäelle koska pikajunapysähtyy siellä hämeenlinnassa itket itsesi painajaiseen jatkuuherättyäsi näet mormonipojat raitiovaunussa he oppivat tämänmaailman hankalimman kielen viikossa erottuu joka mikästäkuin simile kevytmodernismissa jumalani älä minua myy."KUUVUORI on kaupunginosa Turussa. KUUVUORI on runokokoelma muistakin asutuskeskuksista Helsingistä Napoliin. KUUVUORI yltää taivaalle ja maalle. KUUVUORI lämmittää takin alla ja nostaa kiertolaisen pintaa. KUUVUORI on kokeellisista runoistaan tunnetun tekijänsä häkellyttävä sukellus perinteisempään lyriikkaan odottamattomin seurauksin. KUUVUORI on totta ja kaunis.

Eletään kevättä 2014.Yksi maineeton vajaamielinen jää kiinni Assisin kaupungissa.Mielentilatutkimuksiin passitettu epäonnistunut kirjailija Sami Liuhto kuulee päässään äänen, joka ei ole järjen ääni. Ilmiöt järkyttävät idiootin maailmankuvan perusteita.Ratkeaako kadonneiden aivosolujen arvoitus koskaan? Päänsisäinen ääni johdattaa tekijänsä aivojensa tyhjyyteen."Kirjallinen neliö, kuutio ja ristikko. Totaalisuuden ylittävä mestariteos pakkoneuroottisen realismin alalla. Canti di Assisin jälkeen suomalainen kulttuuri ei voi palata entiseen. Allekirjoittanut jää odottamaan mahdollisuutta palkita teos korkean profiilin kirjallisuuspalkinnolla."- Maaria Ylikangas, insinöörin rouva"Sanassa on kaikki. Mutta sanassa on kaikki vain koska sanojen ja kirjainten välissä ei ole mitään. Sanat ja kirjaimet ilmestyvät tyhjästä. Ilman tyhjyyttä ei ole tekstiäkään. Sami Liuhto osaa ladata molemmat."- Karri Kokko

Pan kai luo sulla. Kyykansan runoja jatkaa Sami Liuhdon kokonaistaiteellista projektia ja hänen aiempien runokokoelmiensa ilonirunonurinoli (turbator 2013) ja on kirjoittanut runoja (ntamo 2014) käynnistämää työtä. Kokoelmassa palindromit, sananeliöit ja muut pakotepohjaiset muodot vuorottelevat usein triviaalista aforstisesta aineksesta koostuvien "kertovien runojen" kanssa ja kokonaisuus on musiikinomaisesti toiston ja varioinnin jäsentämä -- runoilijan sanoin: "taide on ihan oma juttunsa ja vähät muusta". Ja: "Aidat mataloituvat tekijällä entisestään, kohta hän on kokonaan unohtanut kevytmodernistiset opit. Hän on livennyt rivistä, mennyt rivien väliin, ja sanoo: 'Näin on hyvä.'" Pan kai luo sulla on absurdista nimestään alkaen abstraktia ekspressionismia sanoitse.

Sami Liuhdon neljäs romaani räiskii nykymiehen hädän ja häpeän lukijan silmille vimmalla ja ylivertaisella taidolla, joka viimeistään lipogrammaattisilla loppusivuilla voi saada lukijan itsensä häpeämään. Tässä kirjassa korrekteja ovat vain välimerkit ja lauseiden vastustamaton rytmi. - Sami Liuhdon Neromaani oli ehdolla Mahdollisen kirjallisuuden seuran vuoden paras proosakirja 2013 -palkinnolle.

On kirjoittanut runoja on raportti Sami Liuhdon taiteellisen tutkimusmatkan tämänhetkisestä tilanteesta. Teksti koostuu useista poetiikoista, haikusta errorlyriikan kautta epäpuhtaaseen metrorunouteen. Poetiikkoja yhdistävät menetelmällisyys ja erilaiset rajoitteet.

Kartanoherra J.J. Rinta-Taskulalla on kirottu probleemi: hänellä on kohtalo. Kohtaloaan ei voi paeta, yrittäminenkin johtaa vaikeuksiin. Lopussa ei seiso kiitos, murhatutkin makaavat hiljaa teltassaan.Löyhästi Kytäjän murhatapaukseen pohjaavalla pienoisromaanillaan maisteri Liuhto aloittaa uuden Tusinaromaanit-sarjansa, johon kaikkiaan tulee ilmestymään 13 kirjaa. Sarjan myötä kirjallisuus lopulta menettää kaiken merkityksensä, toteaa kirjailija. Miten vakavissaan hän on - siitä ei lukija suunnattomalta riemastukseltaan pysty ottamaan selvää, ei toden totta edes kolmeen kertaan kirjan huolella ja innoissaan luettuaan.

Sami Liuhdon palindromirunoteos on älykästä ja huimaa kielellä leikittelyä, ja edustaa suomalaisen palindromilyriikan ehdotonta kärkeä. Liuhto on rakentanut kokoelman täydelliseksi palindromiksi myös ajatuksellisesti, jopa niin pitkälle että myös sisällysluettelo on palindromi. Silkkaa huvittelua Liuhdon runous ei silti ole. Myös sanomaa löytyy lukijalle, joka jaksaa avata tätä huikeaa palindromipakettia kuin vaikeinta ristisanatehtävää. Älykästä, viihdyttävää palindromia kansia myöten.

FM Sami Liuhto on kulttuurihistoriaan erikoistunut kirjoittaja ja kirjallisuuskriitikko, joka tässä julkaisussa pohtii eräiden herännäisyydessä vaikuttaneiden henkilöiden, ajatusten ja ilmiöiden suhdetta suomalaisen ja eurooppalaisen ajattelun merkittäviin edustajiin. Mitä yhteistä on Lauri Stenbäckin ja Charles Baudelairen runoudella? Mitä Paavo Ruotsalaisen kirjeet viestittävät 2000-luvulla herännäisyyteen tutustuneelle? Ovatko Herättäjäjuhlat hyvien ihmisten juhlat? Missä juhlivat huonot? Voiko juhlille tulla Jean-Jacques Rousseaun seurassa? Miksi "mätämuna" Seppo Heikinheimo ei käsittänyt kristinuskon Jumalaa? Oivaltavia ja paikoin kirpeitä pohdiskeluja, "uskonnollisia haaveiluja", uskonnottoman kasvatuksen saaneen ja Siionin virsien kautta herännäisyyteen ihastuneen näkökulmasta.

Perinnöt on Sami Liuhdon kunnianosoitus kirjailija Jyrki Pelliselle ja Liuhdon metafyysiselle isälle Pentti Otto Koskiselle.Perinnöt on Sami Liuhdon seitsemäs romaani ja ensimmäinen proosateos lähes kymmeneen vuoteen."Mietin peltojen kaarevuutta.Kaunista kynnöstä.Tahtoisin niin paljon takaisin."