Samuli Antila

Minkä vieraan lajin professori Castrén on löytänyt? Mikä outo sairaus vaivaa suomalaista merimiestä? Mitä piilee toimiston arkistohuoneessa? Entä vanhan ostarin kellarien seitsemännessä huoneessa?Yhdysvaltalainen kauhukirjailija Howard Phillips Lovecraft (1890-1937) synnytti kosmisen kauhun käsitteen ja ansaitsi nimeään kantavan adjektiivin ”lovecraftilainen”. Hänen jalanjäljissään ovat kulkeneet useat sukupolvet Lovecraftin omista aikalaisista Stephen Kingiin ja muihin nykypäivän kirjailijoihin.Antologiassa Vieraslaji ja muita tarinoita suomalaiset kirjoittajat herättävät henkiin lovecraftilaisen kauhun meille tutuissa ympyröissä, niin toimistoissa kuin metsissäkin. Kirjoittajat uskaltautuvat kääntämään Lovecraftin alkuperäisvisioita päälaelleen ja parodioimaan niitä, mutta vakavampaakin sävyä on tarjolla. Hyppää mukaan matkalle kosmisen kauhun syvyyksiin!Antologian kirjailijat ovat Samuli Antila, Ville Hakamäki, Akseli Heikkilä, Pirja Hyyryläinen, Jussi Katajala, Maija Nyström ja Jyrki Pitkä.Sisällys- Lauri Lattu: Esipuhe- Pirja Hyyryläinen: Tervetuloa lehtoon- Jussi Katajala: Arkistohuone- Samuli Antila: Viileyden kaipuu- Akseli Heikkilä: Väistämätön- Ville Hakamäki: Vieraslaji- Maija Nyström: Vesisuiston varjot- Jyrki Pitkä: Seitsemäs huone- Tekijät

Mitä jos joku kirjoittaisi jokaisesta vuodestasi tarinan? Entä jos joka vuodella olisi oma kirjoittajansa. Miltä se näyttäisi? Tältä! Kädessäsi olevassa kirjassa jalostuu sadan sanan tarinan taito. Raapaleet avaavat aikaikkunat maailmankaikkeuden onnitteluna viisikymppiselle kirjailija Anne Leinoselle. Tuloksena on ainutlaatuisen fantastinen teos.Sinun elämäsi ei oikeastaan ole sinun, vaan kirjoittajayhteisön!Sisällys:- Irma Hirsjärvi: Annen ellipsit sekä pieni teaseri- Venla Lintunen: Havainnoinnin ylistys- Shimo Suntila: Kuninkaan paluu- Johanna Sinisalo: Vain taivas tietää- Mixu Lauronen: Mielenosoittaja- Samuli Antila: Hallitusmiehen elämänohje- JP Koskinen: Salaperäisten tahrojen arvoitus- Arren Zherbin: Pikku kulkuri on kuollut- Markus Koskimies: Edistyksen tieltä- Juha Jyrkäs: Rautaisen kasarin alku- Edith Arkko: Barbieleikki- Juri Nummelin: Artturi Leinosen unohdettu scifieepos- Hanna Morre: Tie tähtiin- Maija Nyström: Ison Veljen vuotta ei pääse karkuun- Miina Supinen: Virvoitusjuomatesti- Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taikominen vaatii tarkkuutta- Taru Kumara-Moisio: It's a sin- O. E. Lönnberg: Kauniimman väen kaupat- Mia Myllymäki: Uinu, uinu luomukseni- Solina Riekkola: Voltin viimeinen juna- Vesa Sisättö: Rajojen piirtäjä- Camilla Kantola: Peikkoja kaivoksissa!- Anni Kuu Nupponen: Vuoden 1993 kirjasatoa- Reetta Vuokko-Syrjänen: Huolellisen kasvatuksen hedelmät- Markus Harju: Epätodennäköistä voitonhuumaa- Noora Puolamäki: MCMXCVI- Janne Nykänen: 24.03.1997- Nadja Sokura: Valintoja, valintoja- Niko Aslak Peltonen: Ötökkä- Magdalena Hai: Y2Kötökkä- Tapio Ranta-aho: Kapina 2001- Carita Forsgren: Syytetyn (NIMI PEITETTY) puheenvuoro ja vetoomus- Helena Waris: Onnennumero- Tiina Raevaara: Yhteisöllisyyden singulariteetti- Katri Alatalo: Jotain uutta, jotain omaa ja jotain varastettua- Saara Henriksson: Valkeita lankoja- Kari Välimäki: Alkuja- Marika Riikonen: Taiteilija työssään- Aleksi Kuutio: Rivien välistä luettua- J.S. Meresmaa: Hiuskarvan varassa- Salla Simukka: Kevät joka olisi voinut muuttaa kaiken- Jussi Katajala: 121 AU- Tarja Sipiläinen: Herätys- Maria Carole: Rinasce piu gloriosa- Heikki Nevala: Yhdeksäs Auringosta- Artemis Kelosaari: Sumuisan leirin emäntä- Toni Saarinen: Teoria ylitodellisten matkojen taittamisesta poikkeuksellisin keinoin- Irma Hirsjärvi: Elokuussa minä korjaan sadon- Juri Timonen: Huone numero 513- Jenny Kangasvuo: Tartuntavaara- Pyry Palermo: Astuvansalmen henki- Mervi Heikkilä: Vyöhykkeellä- Satu Piispa-Hakala: Crocsit (valkeat, koko 48-49)- Irma Hirsjärvi: Kuka on Anne Leinonen, fanituksemme kohde?

Miksi hyönteisiä ja äyriäisiä tutkinut ylioppilas on joutunut kaivoon? Millaisen tarjouksen merenelävistä kiinnostunut TV-kokki saa? Kuka on merkillisiä äyriäiskuvia piirtävä nimimerkki Nil Scapegoat? Miksi vanhemmat käyttäytyvät oudosti, kun heidän lapsensa tulee yllätysvierailulle vanhalle kotisaarelleen?Äyriäiset, nuo vesien ja maiden vipeltäjät, ovat jääneet suomalaisessa kaunokirjallisuudessa pahasti paitsioon. Kilkinkuoret ja muita äyriäiskauhukertomuksia korjaa tämän epäkohdan ja tarjoaa 14 kiehtovaa tarinaa, joissa keskiössä ovat äyriäiset mitä erilaisimmissa muodoissaan. Herkullinen kattaus on valmiina - mutta onko ruokalajina äyriäinen vai joku muu, se selviää vain lukemalla nämä tarinat!Antologian kirjailijat ovat Samuli Antila, Rimma Erkko, Sini Helminen, Jussi Katajala, Artemis Kelosaari, Nina Korento, Teemu Korpijärvi, Lauri Lattu, Melina Marras, Mia Myllymäki, Jyrki Pitkä, Noora Puolamäki, E. K. Saar, Tarja Sipiläinen ja Shimo Suntila.Sisällys:Matti Järvinen: EsipuheSamuli Antila: MaanalaisetShimo Suntila: RapukekkeritSini Helminen: HehkuMia Myllymäki: KilkinkuoretNina Korento & E. K. Saar: RaakkusydänLauri Lattu: HummerijuhlatJussi Katajala: MustalampiRimma Erkko: Kultatukka ja tähtisilmäTarja Sipiläinen: Astacus magnusJyrki Pitkä: MurheensyöjäArtemis Kelosaari: Hiljainen miesNoora Puolamäki: Kuoren allaMelina Marras: Menneen maailman nälkäisetTeemu Korpijärvi: Kravut

Uusia sekä klassisia kaiken lopun kuvauksia kotimaisilta kirjailijoilta. Ihminen on aina pelännyt - tai toivonut - maailmanloppua.Vaikuttavia maailmanlopputarinoita on tehty jo 1700-luvulta alkaen. Kuvaukset maailmantuhoutumisesta ovat nykyisenä maailmanlaajuisten epidemioiden aikana tulleet yhä todentuntuisemmiksi. Uutiset ovat täynnä ilmastokriisiä, kuivuutta ja suunnattomia metsä- ja maastopaloja. Monet poliitikot tuntuvat suorastaan haluavan kiihdyttää kehitystä. Onko meillä enää toivoa?Kuolon tähti sisältää 18 novellia. Siihen ovat uusia kotimaisia tuhon ja hävityksen tarinoitakirjoittaneet maan johtavat spefikirjailijat, kuten Tiina Raevaara, Anni Kuu Nupponen ja Vesa Sisättö. Höysteenä on myös muutamia vanhojanovelleja, joista Tove Janssonin ”Shoppaamassa” on erityinen löytö. Sitä ei ole ollut saatavilla kolmeenkymmeneen vuoteen.Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut kirjaan myös lyhyen maailmanloppukuvitelmien historiaa kartoittavan esipuheen.

Katinkultalouhos on sukupolvien yli kurottava kertomus toivosta, joka helposti paisuu ahneudeksi. Joutomaalla kesannoituva tontti Kangasalan ja Tampereen rajalla ja Sarvistoisen suvun kohtalo kietoutuvat outojen tapahtumien ketjuksi. Suopursujen tuoksun saattelemana ilmassa kaikuvat lupaavat kuiskeet, mutta myös varoitus. Muinaiset voimat venyttävät elämän ja kuoleman rajaa. Mikä alkoi Tammisaaren vankileiriltä ja sisällissodan epävarmuudesta, tulee päätökseensä nykyajan pandemian pirstoessa toiveita. Kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää. Tamperelainen Samuli Antila (s. 1976) on historiallisista aiheista ja kauhusta viehättynyt kirjailija. Katinkultalouhos on Antilan kuudes romaani ja itsenäinen jatko-osa hyytävälle Marrassäkeet-romaanille.

Etelässä tarujen mailla aurinko loimottaa lähellä maata ja hunaja valuu pitkin ihmisten kiveämiä polkuja. Niin on edesmenneen tietäjän uni kertonut. Veljekset Ahti ja Unto päättävät tarttua enteeseen ja jättää kotikylänsä etsiäkseen parempaa tulevaisuutta etelästä. Ahti on kaatanut karhun, mutta onko hänestä uhmaamaan vieraiden maiden vaaroja?Kaukana etelässä Kreetalla härkähyppääjä Bansabira ja kirjurina työskentelevä Kitane joutuvat mukaan suvun päämiehenä toimivan serkkunsa juonitteluihin. Niiden seurauksena heidät karkotetaan kauaksi barbaarien maille. Selviävätkö ylellisyyteen tottuneet sisarukset tuntemattomilla seuduilla outojen ihmisten parissa?Samuli Antilan historiallinen romaani Kyyhky ja korppi sukeltaa pronssikauden lopun Eurooppaan, jossa doorilaiset ja muut uudet sotaisat kansat haastavat vanhat valtakunnat. Antila kuvaa tarkkanäköisesti ihmisiä suurten historiallisten mullistusten keskellä.Samuli Antila on kirjailija, jonka teokset liikkuvat usein historian hämärillä poluilla. Antilan synkeitä teemoja käsittelevä romaani Vasalli (Osuuskumma 2015) oli Kuvastaja-palkintoehdokas 2016. Kyyhky ja korppi on hänen viides romaaninsa.

"Piika oli ihmeissään. Sanoi, että oli hän jonkun Taraksen nimen kuullut, muttei hän tiennyt siellä kylää olevan. Mitä siellä soiden ja korpien keskellä? Epäili, että jos joku sinne kylän pystytti, piti olla salattavaa."1700-luvun alun Hämeen synkeillä salomailla elää syntyhetkiään Taraksen kylä. Sen kätköihin päätyvät velkojia pakeneva pappi Isak, poikaansa etsivä leskirouva Amanda sekä Maaria, jolla on erityinen laulun lahja. Suomi on isovihan jälkeen polvillaan eikä Taras ota uusia asukkaita avosylin vastaan - kaunoja riittää omastakin takaa. Tuonpuoleisen rajaa koettelevat niin äidinrakkaus kuin maallinen elämänjano. Kuka laulaa viimeiset säkeet?