Sari Kivistö

Valloittava tutkimusmatka kirjallisuuden suljetuille lehdille! Kirjallisuushistoria kertoo säilyneistä teoksista, mutta joidenkin kirjojen kohtaloksi koituvat kaupalliset, uskonnolliset tai teknologiset mullistukset – joskus jopa sensuuri tai kirjaroviot. Miksi ja miten kokonaiset kirjallisuuden lajit kuolevat? Millaisia jälkiä niistä jää? Tähän kirjaan on koottu 30 kiehtovaa tarinaa kadonneista kirjallisuuden lajeista antiikista 1800-luvulle. Pian selviää, millaisia kadonneet lajit – kuten consolatio, kirjakirous tai priaameli – olivat ja miten ne katosivat. Samalla lukijan eteen piirtyvät ne kulttuurit ja elämäntavat, joissa eri lajit kukoistivat. Kerran kadonnut ei välttämättä katoa iäksi. Kadonneiden lajien kaikuja voi nykyään kuulla popmusiikissa, Hollywood-elokuvissa ja jopa tsemppaavissa affirmaatiolauseissa. Intoutuuko joku tämän kirjan lukija itse elvyttämään härskit fabliaut, aamun sarastaessa rakastetulle lausuttavat aubadet tai luontokuvia maalailevat idyllit? Kirjallista aarrearkkua raottavat tutkijat Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki, jotka johdattavat lukijan menneisyyden saloihin lumoavasti ja asiantuntevasti.

Millainen äiti Medeia oli? Miksi Medusan katse muuttaa kiveksi? Kuka on Sofokleen Antigone-tragedian todellinen sankari? Uudet tulkinnat antiikin myyttisistä naishahmoista ovat kasvaneet laajaksi kansainväliseksi kirjalliseksi ilmiöksi 2020-luvulla. Modernissa kirjallisuudessa ääneen ovat nousseet aiemmin vähälle huomiolle jääneet tai jopa tyystin sivuutetut naiset. Teos sukeltaa antiikin naisten, raivottarien ja amatsonien maailmaan ja esittelee kahdeksan antiikin kirjallisuuden myyttistä hahmoa - niin hirviöitä kuin hiljaisiakin. Esillä ovat muun muassa sisaruuden kysymykset, nuoret sankarinaiset, kutominen feminiinisenä metaforana, kadonneiden käsikirjoitusten mysteerit ja myyttien sarjamainen luonne. Antiikin myyttiset naiset tutkii sankarinaisten uutta elämää modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa. Erityisesti korostuvat fantasian ja feminismin näkökulmat. Miten esimerkiksi Margaret Atwood, Christa Wolf tai Ursula Le Guin ovat hyödyntäneet antiikin myyttejä omassa tuotannossaan?

Vetenskap för nyfikna, kompakt och lättläst på 60 sidor. I serien Värt att veta utforskar Sari Kivistö och Sami Pihlström symboliken i Speglingar, hur konst och litteratur reflekterar våra föreställningsvärldar.Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Vem möter du i spegeln? Spegeln har genom tiderna varit en återkommande symbol inom litteratur, bildkonst och filosofi. Att se sig i spegeln innebär att betrakta och pröva sina tankar, motiv och handlingar, sitt sätt att leva. Vi speglar oss i andra människor, i naturen och i den mångfald av kulturella uttryck som omger oss.Speglingar utforskar hur språket, litteraturen och konsten reflekterar våra föreställningsvärldar, hur vi uppfattar verkligheten. Sari Kivistö och Sami Pihlström visar hur spegeln som metafor har använts i myter, sagor och populärkultur, och vilka symboliska och moraliska dimensioner som förknippas med den. De belyser också hur den moderna filosofin laborerar med spegelmotivet för att göra relationen mellan oss själva och världen begriplig.Speglingar är en bok om hur vi ser oss själva.

This book argues that no ethically appropriate relation to other human beings is possible unless we treat them as genuinely other. The authors provide reasons to be critical of various attempts, many of them popular in our contemporary (Western) culture, to encourage deeper attachment to and immersion into others’ lives and experiences. They defend the significance of the distance between human beings, criticizing exaggerated uses of, e.g., the concept of empathy and related concepts in academic as well as more popular ethical contexts, across a range of issues from the nature of ethical duty to the philosophy of love. The chapters offer non-technical philosophical and cultural criticism through selected perspectives on the continuum between closeness and distance, exploring various aspects of ethically significant relations between human beings. This book thus appeals to a wide audience, especially researchers and students in different fields of the humanities, including philosophy, literary studies, and cultural studies, by combining philosophical and literary methodologies in a humanistic examination of the value of distance. The book also argues that we have to be able to abstract from the concrete other in ethical relations, living in the normative and rational sphere of duty instead of emotional immersion.

Miten toista tulisi ajatella? Kuinka kohdata toinen? Miten pitkälle toista voidaan ymmärtää?Elämäämme määrittää ratkaisevasti suhteemme toisiin ihmisiin. Toiseuden kohtaamisella on moninaisia eettisiä, poliittisia sekä ylipäänsä maailman merkityksellisenä kokemiseen kytkeytyviä ulottuvuuksia.Toista ajatellen pohtii kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia - niin toisia ihmisiä ympärillämme kuin historian ja kulttuurin ajattelun ja toiminnan tapoja.Teos liittää toiseuden tarkastelun sekä kulttuurien vuorovaikutukseen että yksilöiden väliseen moninaisuutta arvostavaan keskusteluun. Toiseus näyttäytyy erotteluna ja etäisyytenä, joita meidän tulisi pyrkiä ylittämään oppiaksemme tuntemaan toisiamme paremmin. Toista voidaan aina ajatella toisin.

Within the framework of reading satire as ethical instruction in poetic form, this book aims to give a thematically focused examination of the still largely unstudied literary history of neo-Latin verse satire written ca. 1500-1800.Contents:Introduction: Sermones on MoresChapter 1. Programmatic Beginnings: Justif ing Satirical IndignationChapter 2. Fathers and Sons: Satirical Tutorials on LifeChapter 3. How to Be Calm: Ethical Reflections on Poverty and Tranquillity of MindChapter 4. Cures and Incurables: Medical SatireChapter 5. Prophetic Floods: Post-Edenic Reality in Religious SatireChapter 6. Satirical Exemplarity and the Affective Language of Moral MonumentsChapter 7. Leaving the Countryside: Ironic Lessons on ConrenrmentConclusions on the Limits of SatireBibliographyIndex nominum

Suomen lintutieteen synty avaa näköalan Turun Akatemiassa ennen vuoden 1827 suurta paloa tehtyyn lintututkimukseen. Millaista oli 1600- ja 1700-lukujen tietämys linnuista ja miltä se näyttää nykytiedon valossa? Turun Akatemian lintututkimukset ovat pääosin latinankielisinä ja lähestymistavaltaan vieraina jääneet huonosti tunnetuiksi ja aliarvostetuiksi. Tähän teokseen sisältyvät suomennokset Aurajoen akatemian lintuaiheisista opinnäytteistä ja muista aikalaistutkimuksista. Aihepiirit vaihtelevat ulapan aaltojen myyttisestä jäälinnusta lintuteologiaan, pääskyjen talvehtimisen mysteeristä maamme vanhimman naurulokkiyhdyskunnan tieteellisen tarkkaan kuvaukseen. Teos sisältää myös ensimmäisen Suomen lintujen lajiluettelon. Suomen lintutieteen synty on ainutlaatuinen tietokirja ja välttämätön lähdeteos kaikille Suomen linnuston ja lintutieteen kehityksestä innostuneille.Toinen korjattu painos (2020) sisältää laajat hakemistot.

Kaunokirjallisuus on yksi tärkeä tapa käsitellä ihmiselämään olennaisesti kuuluvaa haavoittuvuutta. Sari Kivistön teoksessa pohditaan kärsimystä kirjallisuuden aiheena antiikin tragedioista moderneihin romaaneihin. Kärsimystarinoiden kirjallinen klassikko on Jobin kirja, joka kertoo viattoman ihmisen käsittämättömiltä tuntuvista vastoinkäymisistä. Jobin kirjaa ovat uudelleenkirjoittaneet monet kirjailijat Herman Melvillestä George Orwelliin ja Franz Kafkasta Aino Kallakseen. Teoksessaan Kivistö analysoi kärsimystä Jobin kirjan moderneissa uudelleenkirjoituksissa ja pohtii muun muassa sitä, miten kaunokirjallisuus voi tuoda esiin kärsimyksen absurdin luonteen ja mielettömyyden. Keskiöön nousevat myös moraaliset tunteet sekä kehityskertomukset, joissa kärsimyksestä kasvaa osa omaa elämäntarinaa.

This book defends antitheodicism, arguing that theodicies, seeking to excuse God for evil and suffering in the world, fail to ethically acknowledge the victims of suffering. The authors argue for this view using literary and philosophical resources, commencing with Immanuel Kant’s 1791 “Theodicy Essay” and its reading of the Book of Job. Three important twentieth century antitheodicist positions are explored, including “Jewish” post-Holocaust ethical antitheodicism, Wittgensteinian antitheodicism exemplified by D.Z. Phillips and pragmatist antitheodicism defended by William James. The authors argue that these approaches to evil and suffering are fundamentally Kantian. Literary works such as Franz Kafka’s The Trial, Samuel Beckett’s Waiting for Godot, and George Orwell’s Nineteen Eighty-Four, are examined in order to crucially advance the philosophical case for antitheodicism.

This book defends antitheodicism, arguing that theodicies, seeking to excuse God for evil and suffering in the world, fail to ethically acknowledge the victims of suffering. The authors argue for this view using literary and philosophical resources, commencing with Immanuel Kant’s 1791 “Theodicy Essay” and its reading of the Book of Job. Three important twentieth century antitheodicist positions are explored, including “Jewish” post-Holocaust ethical antitheodicism, Wittgensteinian antitheodicism exemplified by D.Z. Phillips and pragmatist antitheodicism defended by William James. The authors argue that these approaches to evil and suffering are fundamentally Kantian. Literary works such as Franz Kafka’s The Trial, Samuel Beckett’s Waiting for Godot, and George Orwell’s Nineteen Eighty-Four, are examined in order to crucially advance the philosophical case for antitheodicism.

Satiiri Suomessa on ensimmäinen kokonaisesitys ja perusteellinen läpileikkaus suomalaisen satiirin historiasta. Satiirissa on kyse taiteen ja median lajit ylittävästä laajasta ilmiöstä suomalaisessa kulttuurissa. Kirjassa käydään läpi suomalaisen satiirin kehitys alkaen herjoista ja herjakirjoituksista 1600-luvun Viipurissa ja edeten aina 2000-luvun mediasatiireihin asti. Yleisten kehityslinjojen ohella tarkastellaan merkittäviä satiirikkoja Eino Leinosta ja Maiju Lassilasta Erno Paasilinnaan ja Kari Hotakaiseen. Huomiota saavat myös sellaiset satiiriset tyyppihahmot ja teemat kuin nousukaskuvaukset, urheilusatiirit ja satiirisuomennokset. Satiiristen romaanien, novellien, näytelmien, runojen ja pakinoiden ohella mukana on pilalehtiä, lehdistöä ja poliittista satiiria käsittelevää aineistoa. Kirjassa pohditaan myös, mitä satiirista kirjallisen ilmaisun lajina on Suomessa sanottu esimerkiksi päivälehdistössä ja kritiikeissä. Teoksessa on vanhoista pilalehdistä koottu kuvitus.Teos on tarkoitettu kirjallisuudentutkimuksen perusteokseksi, mutta kirjallisuudentutkijoiden lisäksi se kiinnostaa journalismin, kulttuurin, politiikan ja historian alojen harrastajia, tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Kirjaa elävöittävät lukuisat tekstinäytteet. Teoksen havainnollisessa esitystavassa on otettu huomioon laajempi kirjallisuudesta kiinnostunut lukijakunta.