Sari Sariola

Ülekaalulised inimesed on üks väheseid inimrühmi, kelle halvustamine on meie ühiskonnas endiselt aktsepteeritud. Sari Sariola teab seda omast käest ja kirjutab sellest oma debüütromaanis "Tean, et olen ülekaaluline" julgelt ja avameelselt, milline on elu "paksubakteri" kandjana, kelle jaoks tavalised toolid, lennuki- ja bussiistmed ning voodid on liiga väikesed. See paneb möödujad tänaval temast eemale hoidma ja arstid isegi oma töö tegemisest loobuma. Sariola ühendab graafilises romaanis realistliku ja fantaasiarikka kujutamisviisi, kasutades värviküllast skitseerivat joonistust, mis annab rängale teemale ootamatu kerguse. See kunstiline lahendus muudab loo loetavaks, kaotamata teravust ja mõju ning avades akna maailma, kus inimest koheldakse inimesena, sõltumata tema keha suurusest ja kujust. Lugejad kirjutavad: "Tunnen end paljudes olukordades ja mõtetes ära, millega peategelane kokku puutub. Lugu on äärmiselt samastutav." "Täiesti imeline raamat. Raske teema on vapustavalt kaunilt kujutatud ja koos tekstiga toimib uskumatult hästi. Pärast raamatu läbilugemist hakkasin ka enda ülekaalu mõistvamalt suhtuma. Just selliste aarete pärast mulle graafilised romaanid meeldivadki!" Autorist Sari Sariola (snd 1979) on Turus elav koomiksikunstnik ja illustraator. "Tean, et olen ülekaaluline" on tema debüütalbum.

Aislingin elämä ei ole helppoa. Irlantilaisen siirtotyöläisen osa on Englannissa kova, ja sukuperintönä saatu kyky kommunikoida kuolleiden kanssa tuntuu lähinnä kohtalon julmalta ivalta. Mutta kun työympäristössä leijuu kasapäin kuolleiden riutuneita sieluja ja verinen kohtalo on enemmän kuin todellinen vaara, meediokyvyt saattavat olla ainoa keino pysytellä hengissä.Apunaan Aislingilla on erityislaatuinen kissansa Caoimhin, joka tuntuu ymmärtävän emäntäänsä suorastaan yliluonnollisella tasolla. Yhdessä kaksikko juoksee kilpaa kuoleman kanssa selvittääkseen salaisuuden: mikä kauhu vaanii suomailla?Tuomas Myllylä (s. 1986) ja Sari Sariola (s. 1979) ovat kumpikin tahollaan suomalaisen kuvataiteen ja sarjakuvan moniottelijoita, joita yhdistää paitsi jaettu talous kahden kissan ja koiran kanssa, myös rakkaus kauhutarinoihin. Vaikka ideat kimpoilevat ja törmäilevätkin usein kotisaunan lauteilla, on Suomaat heidän ensimmäinen pidempi sarjakuvansa yhdessä.

Millaista on elää maailmassa, jossa kaikki on liian pientä?Ylipainoiset ihmiset ovat yksi harvoista ihmisryhmistä, joiden loukkaaminen on yhteiskunnassamme edelleen normaalia ja sosiaalisesti hyväksyttävää. Maailmassa, joka suhtautuu laihuuteen yhä pakkomielteisemmin, lihavat ihmiset nähdään epäonnistuneina hylkiöinä, joille on luvallista nauraa ja julmintakin syrjintää puolustellaan kansanterveydellisillä syillä.Sari Sariola on ylipainoinen, ja hän tietää sen ilman että koko maailman täytyy siitä joka käänteessä muistuttaa. Tässä albumissa hän kertoo realismin ja fantasian keinoin, millaista on kantaa ”läskibakteeria”, joka saa ihmiset väistämään kadulla ja lääkärit jättämään työnsä tekemättä. Konstailematta hän puhuu elämästään osana tätä näkymätöntä kansanryhmää, ja millaista esterataa elämä välillä on, kun ihmisarvoa mitataan painoindeksillä.Voimaannuttava sarjakuva avaa myös ikkunan maailmaan, jossa ihminen voidaan kohdata ihmisenä, kehon muodoista riippumatta.Sari Sariola (s. 1979) on turkulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Tiedän olevani ylipainoinen on hänen esikoisalbuminsa. Luettuaan sarjakuvia ja pohdittuaan asiaa koko ikänsä, otti Sariola lopulta kynän käteensä ja alkoi töihin. Apuna projektissa oli epätraditionaalinen perhe, johon kuuluu aikuisia, huonekasveja ja niin monta lemmikkiä ettei kukaan pysy laskuissa.

Sari Sariolan "Läskizine" kertoo, millaista on olla liian suuri maailmaan. Kun sohvat romahtavat alta ja treffaillessa törmää vain läskifetisisteihin. Onko lihavalla yhtäläinen arvo maailmassa kuin normaalipainoisella vai ovatko ylipainoiset ihmiset vain vitsejä? Sariolan teos tarttuu kulahtaneisiin käsityksiin ja ravistelee niitä. Maailmassa, jossa ihmisarvo mitataan ulkonäöllä ja muotit puristavat, vihaisuuteen on enemmän kuin tarpeeksi syytä. Teos käsittelee ihmisyyttä ja arvokkuutta, joka ei ole painoindeksistä riippuvainen.