Seppo Aalto

Fästningsstaden skildrar Helsingfors utveckling från småstad till hörnsten inom det svenska försvaret. Skildringen inleds i det ödelagda Helsingfors 1721 och avslutas med den slutgiltiga ryska erövringen 1808. Under stora nordiska kriget och stora ofreden brändes Helsingfors ner och intogs av ryssarna. Men Helsingfors byggdes upp på nytt. Den ekonomiska stagnationen avbröts av en oväntad lyckospark: Sverige inledde det största fästningsbygget i sin historia, en gardering mot den expanderande stormakten Ryssland. Även ur europeiskt perspektiv sett tillhörde Sveaborg sin tids mest betydande byggnadsprojekt. Därmed uppstod dubbelstaden Helsingfors-Sveaborg. Samtidigt växte Helsingfors och blev en av svenska rikets viktigaste krigs- och sjöfartsstäder på 1700-talet.Detta mångsidiga verk behandlar Helsingfors som en del av den spända stormaktspolitiken, de europeiska krigen, den internationella handeln och tidens kulturströmningar - utan att förglömma de färgstarka detaljerna.Fästningsstaden är fortsättningen på de tidigare utgivna verken om Helsingfors historia Krigsstaden: Helsingfors Gammelstads historia 1550-1639 (2013) och Kronostaden: Estnässkatans Helsingfors 1640-1721 (2016).

Kirja kertoo Helsingin tarinan pikkukaupungista Ruotsin puolustuksen tärkeäksi osaksi. Kertomus alkaa raunioituneesta Helsingistä 1722 ja päättyy lopulliseen venäläisvalloitukseen 1807.Suuren Pohjan sodan ja isonvihan jälkeen Helsinki on poltettu ja venäläisten vallassa. Taloudellisen kitumisen katkaisee odottamaton onnenpotku: Ruotsi aloittaa historiansa suurimman linnoitushankkeen, varautumisen idän kasvavaan uhkaan. Rakennetaan Viapori, Suomenlinna, joka on myös eurooppalaisittain aikansa mittavin rakennushanke. Samalla Helsingistä kasvaa yksi merkittävimmistä sota- ja merenkulkukaupungeista Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla.Teos käsittelee Helsinkiä osana suurvaltapolitiikkaa, Euroopan sotia, kansainvälistä kauppaa ja kulttuurivirtauksia. Linnoituskaupunki jatkaa aiemmin julkaistuja Helsingin historioita Sotakaupunki: Helsingin Vanhankaupungin historia 1550-1639 (2012) ja Kruununkaupunki: Vironniemen Helsinki 1640-1721 (2015).

Kesällä 1918 Kuusankoskea kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi. Tehdasyhteisö oli sokissa. Sen oli perinpohjaisesti järkyttänyt verilöyly, jossa kuukauden aikana oli teloitettu 280 punaista miestä ja naista. Väkilukuun suhteutettuna valkoinen terrori oli maan huippua Kuusankoskella, joka oli läpikotaisin punainen.Kuusankoskella sijaitsivat Euroopan suurimmat paperitehtaat. Lähes jokainen paikkakunnan 12 000 asukkaasta oli riippuvainen Kymi Oy:stä.Tehdas toi sekä valoa että varjoa. Luokka- ja elintasoerot olivat suuret. Tehtaiden herrasväki ja työväestö elivät samalla paikkakunnalla, mutta eri maailmoissa. Niiden välillä oli ylittämätön kuilu.Dosentti Seppo Aalto tutkii kirjassaan kotipaikkakuntansa sisällissodan järkyttäviä tapahtumia. Kapina tehtailla kertoo, miksi kapinaan noustiin, millainen oli punainen valta ja terrori ja miten punakaarti kävi sotaansa. Entä mikä aiheutti kaikki kohtuuden rajat ylittävän valkoisen terrorin? Kuusankosken tapahtumien kautta avautuu laajempi näkökulma vuoden 1918 sisällissodan syihin ja seurauksiin koko maassa.

Kronan beslöt 1640 atta grundlägga ett nytt Helsingfors på Estnässkatan. Orsaken var atta landhöjningen gjort atta hamnen i det vid Vanda åmynning belägna Helsingfors blivit för grund för stora fartyg. Till den nya staden förutsatte makthavarna att invånarna från Gammelstaden och Borgå skulle flytta. Kronostaden berättar om hur Gammelstadens invånare motvilligt bröt upp från sina gamla boplatser och byggde sig nya hem på Estnässkatan. I fokus för den här undersökningen står storköpmännen, vilka utåt gjorde enad front men inbördes grälade och intrigerade. Det är genom dem som skildringen av Helsingfors historia framskrider och Helsingfors historia rullas upp inför läsaren. Det handlande borgerskapet måste ständigt hitta på nya sätt att anpassa sig till de internationella handelsmakternas och storaffärsmännens metoder, till den svenska stormaktens politisk-ekonomiska press, till den renläriga lutherdomen och till flyttningsrörelser.Förutm krigen så gick döden omkring i staden under den stora hungersnöden i mitten av 1690-talet, den förvandlade Helsingfors till en tummelplats för svält och farsoter. Ett centralt tema i Kronostaden är följaktligen hur helsingforsborna uthärdade prövningar som krig, svält och sjukdom ända tills retirerande svenskar vid det ryska anfallet 1713 satte eld på staden så den totalförstördes.

Kruununkaupunki on kertomus siitä, miksi Vironniemelle perustettiin Uusi Helsinki ja Vanhakaupunki hylättiin. Se kytkee Helsingin historian ja kaupunkilaisten elämän 1600-luvun ja 1700-luvun alun kansainvälisen kaupan muutoksiin, sotaan ja rauhaan, turvaan ja tuhoon, puhdasoppiseen luterilaisuuteen, muuttoliikkeisiin, katovuosien nälkään ja tauteihin sekä valtion eli kruunun porvareiden itsenäisyyttä kaventavaan ylivaltaan. Tutkimuksen keskiössä ovat ulospäin yhtenäiset, mutta keskenään eripuraiset ja juonittelevat Helsingin suurkauppiaat, joiden on jatkuvasti keksittävä keinoja sopeutua kansainvälisten kauppamahtien ja suurliikemiesten luomiin paineisiin ja määräämiin toimintatapoihin ja suurvalta Ruotsin poliittis-taloudellisiin muutoksiin.