Seppo Kärkkäinen

Kirjoittaja on katsonut paikan päällä kaikki yleisurheilun MM-kisat 1983-2023 istuen stadioneilla noin puoli vuotta. Kirjassa on aluksi lyhyt kuvaus kirjoittajan matkasta kisaturistiksi osana urheiluhullua veljessarjaa. Tämän jälkeen on oma lukunsa jokaisesta yhdeksästätoista MM-kisasta sisältäen valokuvin höystettynä hieman kisamatkan kuvausta, suomalaisten sijoitukset 12 parhaan joukkoon, Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja VIro) vertailua sekä mieleenpainuvimpien kisatapahtumien kuvauksia. Tokion 2025 kisoja on myös hieman ennakoitu, kisathan ovat kahdennetkymmenennet MM-kisat ja kirjoittajan kisamatkakin on jo varattu.Yhteenvetona kisoista on esitetty Suomen kisajoukkueet ja kisamenestyksen kehitys sekä Suomen ja Pohjoismaiden vertailua kisamenestysten osalta vuosien mittaan. Lisäksi on hieman analysoitu kehitystrendejä eri lajien osalta sekä dopingtapausten kehitystä.Mittava osa kirjaa on kisatuloksia kuvaava liite. Siihen on koottu runsaalle 200 sivulle lyhyt kuvaus jokaisesta 874:stä finaalista sisältäen myös tulokset kahdeksan parhaan osalta sekä Pohjoismaitten kilpailijoitten tulokset, joissa on mukana myös karsintojen tulokset. Lisäksi kunkin lajin osalta on yhteenvetona moninkertaiset mitalistit, mitalien jakautuminen eri maitten kesken sekä Pohjoismaiden keskinäinen järjestys.

Kärkkäis/Kärkäs-asutusta oli 1500-luvun alussa mm. Hämeessä muinaisella Pälkäneellä Keljonjärven rannalla, Savossa Rantasalmen Tuusmäessä ja Karjalan kannaksella. Kustaa Vaasa vaati erämaitten haltijoita muuttamaan pysyvästi eräsijoilleen, jotta ne pysyisivät sukujen hallussa eivätkä joutuisi valtiolle. Niinpä Pietari Laurinpoika Kärkäs muutti poikineen ja veljenpoikineen Pälkäneeltä nykyisen Konneveden ja Hankasalmen alueelle muodostaen Kärkkäälän kylän ja Rautalammin Kärkkäisten sukuhaaran. Pekka Pekanpoika Kärkkäinen puolestaan muutti Rantasalmelta Kiuruvedelle Hautajärven alueelle ja tästä muodostui Kiuruveden Kärkkäisten laaja sukuhaara. Kirjassa esitellään näiden kahden sekä muittenkin Kärkkäishaarojen historiaa.Kärkkäisten sukuseura perustettiin 1951 ollen eräs vanhimmista sukuseuroista. Kirjassa kerrotaan sukuseuran historiasta ja toiminnasta sekä esitellään seurassa vaikuttaneita henkilöitä sekä sukuseuran tuottamia sukututkimuksia. Rautalammin, Iisalmen, Polvijärven ja Kiuruveden sukukokousten yhteydessä tehtiin 2010-luvulla kiertoajelut suvun juurille. Näistä kirjassa on perusteelliset kuvaukset, joissa kerrotaan laajasti suvun asutuksesta, historiasta ja merkkihenkilöistä.

Seppo Kärkkäinen teki pääosan työurastaan VTT:llä energiajärjestelmien tutkijana ja viimeiset 15 vuotta tutkimusprofessorina. Muistelmakirjassa kerrotaan tehdyistä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimusprojekteista sekä niihin liittyvistä matkoista. Jäätyään eläkkeelle 2009 hän jatkoi osin työntekoa oman yhtiönsä kautta ja lisääntyneen vapaa-ajan puitteissa matkaili perheen ja kaveriporukan, jota korttijengiksi kutsutaan, kanssa eri puolilla maailmaa. Työ- ja vapaa-ajan matkoista kirjassa kerrotaan lähes 1500 kuvan avulla.

Kapteeni James Cook teki kolme matkaa Etelämerelle aikana 1768- 1779, joista viimeisellä matkallaan hänet surmattiin Hawaijilla helmikuussa 1779. Korttikengiksi kutsuttu kaveriporukkamme on tehnyt myös kolme matkaa alueelle osin samoille saarille kuin Cook aikoinaan. Kohteina ovat olleet ensimmäisellä matkalla Australia, Salomonsaaret ja Fidzi, toisella Hongkong, Fidzi, Vanuatu, Uusi Seelanti, Samoa ja Macao sekä kolmannella Uusi-Kaledonia, Fidzi, Tonga ja Uusi Seelanti. Kirja kertoo näistä matkoista. Aluksi annetaan perustiedot eri maista ja niiden historiasta. Sen jälkeen kuvataan matkan vaiheita ja havaintoja päiväkirjamaisesti ja noin 430 valokuvan avulla.

”1530-luvulla Pietari Kärkäs tuli Hämeestä poikiensa kanssa ja asutti tämän erämaan”. Näin lukee Kärkkäälän kylän 1530-luvulla perustaneen Pietari eli ”Ukko Kärkkään” ja seitsemän pojan kivimuistomerkkissä nykyisen Hankasalmen Kärkkäälässä. Pietari Kärkkään ison kiven ympärillä on seitsemän pojan kiveä. Pojista kaksi oli tosin Pietarin Lauri-veljen poikia. Näistä pojista sai alkunsa suur-Rautalammin Kärkkäisten suku.Kirja kartoittaa näiden poikien jälkipolvia. Osa poikien sukuhaaroista sammui tai katosi jo 1600-luvulla, mutta erityisesti Pekka Pietarinpojan ja Olli Laurinpojan suvut kasvoivat ja voivat hyvin. Pekan sukuhaara muutti sukunimensä Pietiläiseksi eikä tätä sukuhaaraa kartoiteta tässä laajemmin vaan pääpaino on Olli Laurinpoika Kärkkäisen suvussa. Kirjaan on koottu 1160 sukutaulua ja 5892 henkilöä. Osalle henkilöistä on sisällytetty elämäkertatietoja ja valokuvia.

Bhutan on pääosin Himalajan vuoristossa sijaitseva sisämaavaltio, jonka rajanaapurit ovat Kiina (Tiibet) ja Intia. Maa on yksi maailman eristyneimmistä valtioista, joka pyrkii suojelemaan kansallista kulttuuriaan ja luontoaan mm. rajoittamalla turismia. Maa on kuitenkin pikkuhiljaa avautumassa ja mm. internet ja televisio tulivat luvallisiksi v. 1999 yhtenä viimeisistä maapallon maista. Maa on ollut kuningaskunta vuodesta 1907 ja aiemmin kuningas hallitsi suoraan, mutta 2008 Bhutanista tuli perustuslaillinen monarkia. Buddhalaisuus vaikuttaa syvästi ihmisten elämään ja tapoihin. Kansalaisten hyvinvointia mitataan onnellisuusindeksillä bruttokansantuotteen sijaan.Kirja kertoo kaveriporukan matkasta Bhutaniin keväällä 2015. Aluksi annetaan perustiedot Bhutanista ja sen historiasta. Sen jälkeen kuvataan matkan vaiheita ja havaintoja päiväkirjamaisesti ja runsaasti kuvitettuna.