Sinikka Vuola

Puhutteleva esseekokoelma äideistä, lapsista, isistä ja ihmisistäKasvukausia on kirja elämästä, aikuisuudesta, valinnoista ja siitä, miten olla muita varten kadottamatta silti itseään.Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa?Äitiys on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä joutuu miettimään, haluaako lapsia vai ei. Vaikka asia on hyvin henkilökohtainen, kulttuurimme tekee siitä julkisen..Kasvukausia - kirjoituksia äitiydestä -antologiassa 13 kirjailijaa pohtii äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä omakohtaisissa esseissään.Kokoelman kirjoittajat: Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Sinikka Vuola ja Hanna Weselius.

Henkilökuvauksen taito.Sinikka Vuola ja Tommi Melender tarkastelevat esseeteoksessaan henkilöhahmoja ja niiden merkitystä romaanien maailman ja merkitysten luomisessa.Vuoropuhelun muotoon kirjoitetuissa esseissä he lähestyvät aihepiiriä sekä tekijän että lukijan näkökulmasta. Polttopisteessä ovat paitsi erityyppiset henkilöhahmot ja kertojat myös teosten kerronnalliset ratkaisut ja toteutukset.Teoksen lopussa on 24 pienoisesseetä, joissa tekijät käsittelevät yksittäisiä romaaneja ja niiden henkilötematiikkaa.Romaanihenkilön elämä on itsenäinen sisarteos Vuolan ja Melenderin vuonna 2018 ilmestyneelle teokselle Maailmojen loput, jossa he tarkastelivat romaanien lopetuksia.Teos sopii kaikille romaanitaiteesta kiinnostuneille lukemisen ja kirjoittamisen ystäville.Sinikka Vuola (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija, jolta on julkaistu kolme runokokoelmaa sekä romaanit Replika (Tammi 2016) ja Myrskyn anatomia (2024). Hän on myös toimittanut eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017). Yhdessä Laura Lindstedtin kanssa kirjoitettu teos 101 tapaa tappaa aviomies (Siltala 2022) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.Tommi Melender (s. 1968) on Vantaalla asuvakirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.Viimeksi häneltä on ilmestynyt esseekokoelma Ihmisen näköinen (WSOY 2024). Melenderin romaani Ranskalainen ystävä (WSOY 2009) oli Finlandia-ehdokkaana.

Et valvo yössä yksin.Sadat miljoonat ihmiset kärsivät unettomuudesta joka yö. Kiireisessä maailmassamme yleistyvä häiriö on jo merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta muodostuu syvästi henkilökohtaiseksi katsaukseksi unettomuuteen, sen syihin ja seurauksiin. Kulttuurialan ammattilaiset käsittelevät esseissään tätä kansantautia eri näkökulmista.Esimerkiksi unihalvaus, katkonainen uni, unettomuuden perinnöllisyys ja painajaiset käsitellään omakohtaisesti, hyväksyttävinä ja ymmärrettävinä. Niissä ei ole kyse heikkoudesta, vaan inhimillisestä ja loogisesta reaktiosta esimerkiksi stressiin tai traumaan. Helppoheikkimäisten ohjeiden sijaan antologia tarjoaa vertaistukea. Yövartiossa muistuttaa unettomuuden moninaisuudesta ja myös siitä, että oman nukkumiskyvyttömyytensä kanssa on mahdollista oppia elämään.Antologiaan ovat kirjoittaneet Tuuve Aro, Akseli Heikkilä, Jari Järvelä, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Tiina Raevaara, Jani Saxell, Anna Tommola, Suvi Vaarla ja Sinikka Vuola. Myös Miki Liukkosen piti kirjoittaa essee, mutta hän ei ehtinyt. Antologian viimeiseen esseeseen on koottu sellaisia katkelmia Liukkosen tuotannosta, joissa hän käsittelee unettomuutta.Esa Juhani Mäkijärvi (s. 1984) on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut niin kauno- kuin tietokirjallisuutta.

Ensin sinä kuulet rapinan seinälautojen välissä ja aistit kihelmöinnin ihollasi. Ennen kuin huomaatkaan, kuljet portista vain yhteen suuntaan. Elina Loisan ja Sinikka Vuolan "Hämäräeliöitä" rakentuu lyhytnarratiiveista, joissa vaelletaan ajassa pimeäloren ja mytomaailmoiden läpi. Kertomuksissa kohdataan voimia, olentoja ja elämänmuotoja, kuten Kirouskäärme, Painajaiskuoriainen, Kalmanvahti ja Varjojen ahmija. Menetelmällinen teos kuljettaa lukijan kauhun, folkloren ja todellisuuden rajojen yli houkutellen varjoihinsa niin proosan kuin runoudenkin ystäviä.

Kiitetyn tekijän kunnianhimoinen romaani.”tarinaa ei kerrota siksi, että jotakin on tapahtunut, /tarina tulee kerrotuksi sen tähden, että jotakin vihdoin tapahtuisi /ja se, mikä tapahtuu, sattuu”Sinikka Vuolan mosaiikkiromaanin päähenkilö on täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva anonyymi nainen, joka elää isänsä ja kaksoissiskonsa kanssa keskieurooppalaisessa kaupungissa. Häntä vaivaa hämmennys omasta alkuperästään.Omiin menetyksiinsä käpertyneestä isästä ei ole tueksi, ja äitikin on vain ”hämärä muinainen sana”. Valoa päiviin tuo kuitenkin isän omintakeinen ystävä sekä nuori mies, johon sisarukset tutustuvat.Myrskyn anatomia on rikas, ajaton ja monitulkintainen teos tyhjyydestä, jota ei voi täyttää, sekä tuulesta, joka kulkee minne tahtoo.Sinikka Vuola (s. 1972) on monipuolinen, tunnustettu sanataiteilija, koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on aiemmin kirjoittanut kolme runokokoelmaa ja romaanin sekä esseeteoksen Maailmojen loput Tommi Melenderin kanssa ja menetelmällisen teoksen 101 tapaa tappaa aviomies Laura Lindstedtin kanssa. Lisäksi Vuola on toimittanut eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella.Hän on saanut useita palkintoehdokkuuksia, ja hänen esikoisteokselleen Orkesteri jota emme kuule myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto.

Lokakuussa 1981 suomalainen Anja B. ampui kiväärillä rintaan norjalaista aviomiestään Thorvaldia, joka kuoli välittömästi. Seuraavan vuoden toukokuussa oslolainen käräjäoikeus ei ainoastaan vapauttanut Anja B:tä murhasyytteistä,vaan totesi historiallisesti tapahtuneeseen syylliseksi vainajan, joka oli pahoinpidellyt vaimoaan julmasti vuosikausia.Tapauksesta kertoi aikoinaan Alibi, ja nyt siitä kertovat menetelmällisessä murhamysteerissään Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola. Teoksessaan 101 tapaa tappaa aviomies he varioivat Anja B:n tarinaa erilaisten metodien avulla älykkäästi, yllättävästi, koskettavasti, taidokkaasti ja hirtehisen hauskasti. Usein rikosromaanit alkavat nuoren naisen kuolemalla, mutta tässä teoksessa kuolee väkivaltainen aviomies - 101 kertaa.Anagrammi, balladi, chiaroscuro, Cosí fan tutte, epäluotettava kertoja, eufemismit, filosofia, google-runous, hullu teeseura, intersektionaalinen feminismi, jediritarit, juomalaulu, kafkamaisuus, konekäännös, limerikki, mansplainaus, minimalismi, nekrofilia, Norman Mailerin tyyli, plagiarismi, sonetti, Susikoira Roi, tautogrammi, urheiluselostus... Kaikkien edellä mainittujen sekä 77 muun variaation avulla Lindstedt ja Vuola sekä ällistyttävät lukijansa että purkavat osiin erään traagisen parisuhdeväkivaltatarinan lehtien palstoille päätyneen version.