Sirkka Turkka

Legendaarisen runoilijan kootut runot.Sirkka Turkka (19392021) on Suomen ikonisimpia runoilijoita. Runot 1973–2004 kokoaa yksiin kansiin kaikki Turkan julkaistut runot. Esipuheen teokseen on kirjoittanut runoilija Olli Heikkonen."Kaikki ne ovat siellä,tallella järjestyksessä.Koira, joka nukkuuruudullisten verhojen takana,voikukan ensimmäinen lehti,maskrosblad,lehtimaja ja serenadit,syreenimaljakko ja päänsärky.Tammenverso, joka ei ehtinytalkua pitemmälle.Puut yleensä, ja kun aika onlehdet ilmassa irrallaan."Sirkka Turkka (19392021) syntyi Helsingissä ja valmistui ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta, humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta ja tallimestariksi Ypäjän hevoshoitokoulusta. Hän työskenteli Helsingin kaupungin huoltovirastossa sekä Auroran ja Nikkilän sairaalan kirjastoissa. Lisäksi Turkka toimi tallimestarina ja hevosten hoitajana. Turkan esikoiskokoelma Huone avaruudessa ilmestyi 1973. Sirkka Turkka on yksi arvostetuimpia ja luetuimpia nykyrunoilijoitamme; hänen tekstejään on myös käännetty monille kielille. Turkka sai Finlandia-palkinnon kokoelmastaan Tule takaisin, pikku Sheba sekä useita muita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja, muun muassa arvostetun Tranströmer-palkinnon.

Med digtsamlingen Kom tilbage, lille Sheba præsenteres danske læsere for første gang for en af Finlands største nulevende digtere, Sirkka Turkka. Turkka har skrevet lyrik i en menneskealder og nyder som noget sjældent for en lyriker både kritikersucces og folkelig popularitet. Hun modtog i 1986 Finlandia-prisen – Finlands vigtigste litteraturpris – for netop samlingen Kom tilbage, lille Sheba.Lille Sheba var en hund, en af digterens nærmeste venner. Sirkka Turkka har arbejdet som staldmester, og heste spiller ofte en central rolle i hendes poesi. Hus- og landbrugsdyr optræder hyppigt som symboler på livets skrøbelighed og død, men de bliver aldrig benævnt med ’den’, altid med ’hun’ eller ’han’. En hare, en hest, en hund og et lam er blandt de dyr, hvis død bliver dramatiseret. Landskabet, naturen og livets cirkel sætter sig som åbne sår i Turkkas poesi, men det er netop fra sårene, som hun skriver et sted i Kom tilbage, lille Sheba, at livet udspringer.Digtene er oversat af den erfarne finskoversætter Siri Nordborg Møller på et arbejdslegat fra Statens Kunstfond.Bogen og forfatteren introduceres i et forord af Martin Glaz Serup og Markku Paasonen.