Tapio Pajunen

Millaista on 2000-luvun politiikka, kun sitä tarkastelee kielen kannalta? Miten sanoilla vaikutetaan yhteiskunnassa? Onko vallan kieli - ja ehkä koko politiikan olemus - muuttunut verrattuna 1900-lukuun? Näitä kysymyksiä selvittelee Vesa Heikkisen ja Tapio Pajusen riemukas tietokirja Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.Kirjan keskeisenä aineistona ovat kansalaisten Ylen Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmaan lähettämät ehdotukset päivänpolitiikan sanoiksi. Niitä on kertynyt jo noin 6 000: aikasidonnaisuusulottuvuudesta öyhöttämiseen, koronapsykoosista nollatuntisopimukseen.Kirja on muodoltaan ensyklopedia: se koostuu pääosin erillisistä sana-artikkeleista. Kirja taustoittaa kevään 2023 eduskuntavaaleja ja juhlistaa samalla Puheet päreiksi -ohjelman kymmenvuotista taivalta.FT Vesa Heikkinen (s. 1963) on suomen kielen dosentti, kolumnisti, tekstintutkija ja tietokirjailija.Tapio Pajunen (s. 1976) on Yleisradion politiikan toimittaja, joka toimittaa politiikan ajankohtaisohjelmaa Politiikkaradio.Yhdessä Heikkinen ja Pajunen toimittavat Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmaa. Heidän kirjansa Kansalaistaito (Teos, 2016) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

Jos politiikan voi sanoa olevan jotain tiettyä, ainakin se on painiskelua ja kamppailua sanoista, merkityksistä ja tulkinnoista. Aatteet, ideat, ismit ja ajatukset ovat yhteiskunnassa ainaisessa liikkeessä ja useimmiten vieläpä lainatavaraa. Puolueet pyrkivät monopolisoimaan ja omimaan itselleen milloin mitäkin iskusanoja. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu tuon tuosta muun muassa sellaisten sanojen kuin rasismi, feminismi ja anarkismi merkityksistä. Myös kansanvalta ja demokratia ovat puhuttaneet sekä perhe, avioliitto ja tasa-arvo.Voimme toki yrittää ymmärtää yksittäisiä sanasotia, termitaistoja ja merkitysmittelöitä sekä poliitikkojen tai puolueiden välisiä käsitekahnauksia, mutta kokonaan toinen kysymys on tämä: voimmeko ymmärtää politiikkaa, sitä kokonaisuutta, joka näistä jokapäiväisistä ja jatkuvista puhepaineista, tekstitohinoista ja merkityskamppailuista muodostuu?Tarvitsemme jotain kättä pitempää tähän puheiden ja tekstien ymmärtämisen yritykseen. Tarvitsemme uudenlaista kansalaistaitoa: politiikan ymmärtämisen taitoa.