Tarita Ikonen

Uhman ja halun runot on kapinallista poikatyttörunoutta ja ulkopuolisuuteen kotiutumista. Sovinnaisuuden rajoja ja turvallisten tilojen sääntöjä rikkova, naiskirjallisuuden raivokas pamfletti ja lesbouden ilosanoma."Älä sano että naiseus on pelkkä tunne / jos et ole tuntenut kuumia aaltoja, kirvelyä, kutinaa, vuotoa / jos et tiedä miltä alavatsakipu tuntuu / kuin olisi pieniä kiviä täynnä, jotka tulevat ulos verilohkareina / Älä sano että olet tuntenut itsesi aina naiseksi / jos et tiedä miltä nuoren tytön / kosketuksesta arat rinnat tuntuvat / Älä sano naista cis-sukupuoliseksi / pahempaa loukkausta ei sellaiselle naiselle ole / joka on kipuillut kehonsa kanssa koko elämän / Älä sano että naiseksi kasvetaan, jos et ole kasvanut siinä / kulttuurissa jossa kehosi ei ole vain sinun omaisuuttasi."

Kaikki mitä tarvitsin on kuvaus huostaanotetun nuoren uudesta elämästä perhekodissa läsnäolevien ja turvallisten aikuisten luona. "Kiertävä ruokalista jääkaapinovessa / ikkunasta näkyy metsä, peuran katse / lämpimän leivän ja untuvapeiton paino / aina tullaan sanomaan hyvää yötä"

Tarita Ikosen proosarunoteos Puhun niin kuin itsemurhakirjeissä puhutaan on selonteko itsetuhosta ja itsemurhasta. Isästä joka kuoli, tyttärestä joka halusi kuolla. Runot avaavat peittelemättömän näkymän itsetuhoisen ja turvattoman ihmisen maailmaan ja vanhemman tekemän itsemurhan seurauksiin lapsen elämässä, jossa isän kohtalo kulkee aina mukana. Kun turvaa ei ole ja elämisen merkityksellisyys on epäselvää, toivo ja rauha löytyvät vasta lopussa."Me itsetuhoiset, kaiken menettäneetolemme tiukasti elämässä kiinnitarraudumme vähäisimpäänkinja iloitsemme pienimmästä tavalla josta muut voivat vain haaveilla."

Proosarunoja alkoholismista, viiltelystä, äidistä ja tyttärestä, kosketuksen ja koskemattomuuden eri muodoista. Avoimesti tunnustukselliset ja omaelämäkerralliset runot tuovat alkoholistiperheen lapsen kokemukset lukijan iholle. Lasinalaiskudos on Tuho-trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Kylmyyden monologi ilmestyi vuonna 2018 (Kirjokansi). Tarita Ikonen (s. 1992) on käynyt Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulun. Hän on työskennellyt muun muassa kirjastossa ja antikvariaatissa.