Teemu Paarlahti

KADOTUS on varjoteos 2022 järjestettävän Suomen ev-lut. kirkon synodaalikokouksen kirjalle, jonka teemana on Pelastus.Kirjassa viisi pappia kääntyy katsomaan kadotuksen varjoihin, oppiakseen siten jotain pelastuksesta. Jotain, mitä ei ole tavattu sanoa, kun kirkko on takertunut kanonisoituneeseen puhetapaansa.Tervetuloa lukumatkalle kohti kadotusta! Kirjan kirjoittajien opastamana kyse ei ole yhdensuuntaisesta matkasta.

Kantatie katoaa pime n. Sen l pi kajastavat lahden vastarannalla palaneen sahan valot, Jumala ja huominen. Sanoja idin ja mummun kuolemasta ja el m st . Kantatiest ja pihakoivusta. Pientareista, saunanl mmitt misest ja Haapam en radasta. Rakkaudesta ja ik v st . Kirjaan kirjoitetut nimet luetaan, tuohukset sytytet n hiekka-astiaan kirkon etuosassa. Hiljainen seurakunta istuu, viulisti painaa soittimen leukaansa vasten. Seurakuntasalissa on tarjolla kahvia ja piirakkaa. Rakkaudella ja ik v ll . perukirja toimitetaan pankkiin ja osuusmaksu palautetaan. Ihminen itse on tallessa Jumalan muistissa, rakkaimpiensa ja veroviranomaisten muistissa. El m ylitetty pientareelta pientareelle, coast to coast.

Liisa Tellervon kymmenelt kymmenelt . L heisten muistoja eletyst el m st . Kirja yhteis llisyydest , vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta, v litt misest ja rakkaudesta. Viihdytt v lukemista, joka haastaa pohtimaan omaa ja l heisten el m . Mit siit kerrotaan ja muistetaan, mik j kertomatta ja unohtuu. Ja miten k y Liisa Tellervolta rock and roll?

Naapurin Kaisu lunta lapioi. Hervanta, Mänttä ja Haapamäen rata. Autopsia ja meno-paluu satumaahan. Sanoja kuvitellulle runoilijalle ja orkidea onneksi. Sanon itselleni ääneen:Olen kaunis ja ihana.Toistan sen seuraavana päivänä.Tänään on kolmas päivä ja kuulen äänen päästäni.Olen kaunis ja ihana.Minä kelpaan ja riitän.Tässäkö se oli? (Katri Ikonen)

Tietokirjailijan koottuja runoja - Jouni Paarlahti (1936-2020) oli tamperelainen koulumies ja tietokirjailija, joka kirjoitti el m n mittaan my s runoja ja laululyriikkaa. Aikaisemmin eri yhteyksiss julkaistuja tekstej on nyt koottu yhteen ja mukana on my s joukko aikaisemmin julkaisemattomia runoja.

Haapamäen rata lähtee Tampereelta kohti ylävesiä. Se oli aikoinaan maan päärata, joka jatkuu Haapamäeltä kohti Seinäjokea haarautuen myös Jyväskylään vieviksi kiskoiksi.Teemu Paarlahti on kulkenut sitä kymmeniätuhansia kilometrejä Vilppulan ja Tampereen väliä. Töihin ja kotiin. Elänyt vuorokausikaupalla kiskobussissa. Lukenut, ajatellut elämää ja kuolemaa edestakaisin. Nähnyt radan näkyjä. Näissä kirjoituksissa tekijä valehtelee häpeämättömästi totuuden. Haapamäen rata on elämänsuoni, epätoivo ja melkein kaikkea siltä väliltä.Lukupäiväkirja. Raidepäiväkirja, joka jolkottelee määrittelyjä paeten proosan, runon ja aforistiikan liepeillä. Kiskonkolkkeessa. Elämänmatkakirja Haapamäen radalta.”Puskee ilman sakeaksi snafua, mutta kiskobussi painaa Haapamäen rataa kuin perkele hyvänkukkapeltojen halki pohjoiseen. Aurinko paistaa, ja kaikki on vain piirun verran päin persettä.”Teemu Paarlahti (s. 1963) on pirkkalaiskirjailija Mänttä-Vilppulan taidekaupungista. Hänet on palkittu mm. Immi Hellén -lastenrunokilpailun voittajana vuonna 2009. Keväällä 2016 hän saavutti Juha Siron kanssa jaetun voiton Tampereen aforismiyhdistyksen valtakunnallisessa kilpailussa. Vuonna 2017 hän oli yksi Kouvolan dekkaripäivien kirjoituskilpailussa palkituista.

Jäminkipohja on kylä Ruoveden kunnassa, Pirkanmaalla. Tämän kirjan Jäminkipohja muistuttaa tuota vähäistä seutua monessa, mutta lopulta Jäminkipohja on runon puhujan päässä oleva valtakunta, jossa hän on menneisyyden ja nykyisyyden kanssa painiessaan aina omalla maallaan. Monella runoista on siteensä elettyyn ja tapahtuneeseen, mutta kaiken yllä makailee vastaan väittämätön poetic licence.Jäminkipohjan maksiimi on 13 vanhan ja 44 uuden tekstin kollaasi, joka juhlistaa sitä, että tekijän ensimmäisen runokokoelman ilmestymisestä tulee syksyllä 2020 kuluneeksi kaksikymmentä vuotta .

Jäminkipohjasta Narvaan, Krimiltä Pariisiin. Runoja vuosilta 1998-2015. Takana Mänttä ja Eurooppaa.

Runoja alakulosta, toivosta ja kuusta. Ennen kesää kadotus on itsenäinen jatko tekijän kokoelmalle Vain tuuli tyyntyy yöksi (2018).

Nuorukaisten surffaus pitkin Eurooppaa kesällä 1981, keski-ikäisten kaverusten öinen bussimatka Kaliningradiin talvella 2008 ja 55-vuotiaan Satumaapojan pitkä piknik syksystä 2018 kesään 2019. Kirja elämästä ja sairastumisesta - toipumisesta ja toivosta. Ensimmäinen, toinen ja kolmas matka.

Kausikortti pääkatsomoon. Satumaapojan syksy: maaginen ympäriajo noin sadassa päivässä jokirantaan ja palan matkaa takaisin. Näin kuviteltu runomatka.

Vilppula on sielun tila. Tämä kirja on kokoelma vanhaa, uutta, lainattua ja bluesia Vilppulan vaiheilta. Kartan reunalta, koilliselta leveydeltä. Tekstit ovat vuosilta 1994-2018. Osa niistä on julkaistu aikaisemmin, osa päivänvalossa nyt ensimmäistä kertaa. Astu maisemaan. Ota sielullesi tila. Ehkä huomaat, että se on oikeastaan aika hyvä.

1517 Martti Luther naulasi Wittenbergin linnakirkon oveen kuuluisat teesinsä. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka myllersi Eurooppaa, ja jonka aallot löivät rantaan myös täällä Itämeren pohjoisimmilla rannoilla. Lutherin vaikutuksesta syntyi protestanttinen kirkkokunta, ja sitä perua on myös suomalainen evankelis-luterilainen kirkko.Mitä mahtaisi tohtori Martti tuumia tämän päivän Suomesta, jonka historiassa - ja nykypäivässä - luterilaisuudella on merkittävä osa."Meidän Luther" on reformaation merkkivuonna tehty näytelmä, jossa Martti Luther saapuu Mänttä-Vilppulaan ihmettelemään, millainen on reformaation perintö pienessä pohjois-Pirkanmaalaisessa kunnassa.

Radan varrella on aina lopulta Waterloo. Ja sillä radalla kulkevat Nieminen, Raine, Hävikki ja moni muu oman elämänsä luuseri.He ovat kulkijoita, joita on lähes pakko rakastaa rupineen kaikkineen. Ja ennen viimeistä pistettä kirjailija kohtaa Gotfrey Coxin, pikkupoikana luomansa ja yli neljäkymmentä vuotta unohduksissa pölyttyneen sankarinsa. Siinä ei ehkä havise historia, mutta jokin kuitenkin.Radan varrella Waterloo sisältää 13 mietteliästä rikosnovellia, joista osa on julkaistu aiemmin eri yhteyksissä, osa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.

Luojansa varjo. Kuun pimeä puoli. J.V. Teräs. KMV-lehden 90-vuotiskilpailun vuonna 2015 voittanut Seuraava pysähdys kuolema ja kuusi muuta hämäränhyytävää kertomusta.

Suutele minua sundaen jälkeenniin että sulammetyttöpoikapariksityyntyvän illan tarinaksikalliolle ja kortteikon reunaanniin että loppu on historiaa, ja alku.

Jouluehtijuttuja ja niiden johdannaisia vuosilta 1988-2016. Novelleista runoon, saarnasta pakinaan. Paarlahden leveydeltä.

Pilvi Laurikka, Jouni Paarlahti, Teemu Paarlahti, Yrjö Paarlahti. Joukon jatkona kirjoittaja, joka kätkeytyy salanimen J.V. Teräs taakse. Samaa sukua neljässä polvessa - istutuksia isien maahan ja äitien kieleen.Palstakirjan tarina versoo yhden suvun ketjusta ja haastaa samalla lukijan pohtimaan omaa ja omiensa kertomusta.

Viisi laulua elämänpuusta, maaliskuun illoista talven kaamokseen. Ilosta ja haikeudesta, levollisuudesta kaiken rajallisuuden keskellä.