Timo Valjakka

Näyttävistä freskoistaan ja lintuaiheistaan tunnettu Lennart Segerstråle (1892-1975) oli yksi Gösta Serlachiuksen lempitaiteilijoita. Niinpä Mäntässä on runsaasti hänen teoksiaan: Serlachius hankki taiteilijalta maalauksia ja grafiikkaa sekä tilasi suuren kattomaalauksen kotiinsa Joenniemen kartanoon ja seinämaalaukset G. A. Serlachius Oy:n pääkonttoriin Mänttään. Kirja kertoo Segerstrålen tarinan, sen kuinka nuoresta luontoa rakastavasta taiteilijasta kasvoi aikansa merkittävin suomalainen monumentaalimaalari.

Anish Kapoor on yksi maailman merkittävimmistä nykytaiteilijoista. Kapoorin vahvat ja aistikkaat veistokset pitävät katsojaa otteessaan ja määrittävät tilaa tai ympäristöä, joihin ne on luotu. Vaikka Anish Kapoorin teokset ovat usein ulottuvuuksiltaan monumentaalisia, ne ovat tunnelmaltaan intiimejä - ne vaikuttavat sijaitsevan sisäisen maailmamme ja ulkoisen todellisuuden välisellä rajaseudulla. Kapoor hyödyntää taiteessaan metafyysistä vastakkainasettelua, ikuisia kysymyksiä olemisesta ja olemattomuudesta, tuhosta ja syntymästä. Tämä kirja esittelee Kapoorin viimeaikaista tuotantoa ja dokumentoi Serlachiuksella kesällä 2026 avautuvaan näyttelyyn tehdyn monumentaaliveistoksen syntyä. Se sisältää professori Rod Menghamin ja emeritusprofessori Esko Valtaojan esseet sekä taiteilijan haastattelun, jonka on tehnyt näyttelyn kuraattori, taidekriitikko Timo Valjakka. Anish Kapoor is one of the world's leading contemporary artists. His bold, sensual sculptures take hold of the viewer and redefine the space or context in which they are created. Although frequently monumental in scale, Kapoor's works are intimate - as if occupying the borderland between our inner world and external reality. He makes use of visual archetypes and metaphysical opposites, the eternal questions of being and non-being, destruction and birth. This volume presents Kapoor's recent output and documents the genesis of the monumental sculpture made for the exhibition opening at Serlachius Museums, Finland, in summer 2026. There are also essays by Professor Rod Mengham and Professor Emeritus Esko Valtaoja, plus an interview with Anish Kapoor by the exhibition's curator, art critic Timo Valjakka.

Turner-palkittu brittitaiteilija Keith Tyson (s. 1969) ammentaa teknisesti ja käsitteellisesti hämmentävän monipuolisiin veistoksiinsa ja maalauksiinsa aineksia muun muassa luonnontieteistä, matematiikasta, runoudesta ja mytologiasta. Itseilmaisun asemesta häntä kiinnostaa se, miten arkielämässä kohtaamamme tietojärjestelmät, fyysiset prosessit sekä yhteiskunnalliset ja esteettiset impulssit synnyttävät teoksia, joista jokainen on lopulta oma ainutkertainen yksilönsä. Tysonin taiteessa kaikki liittyy kaikkeen, yllättävästi ja ilman hierarkiaa, heijastaen tarkasti meidän yhteisen maailmamme monimutkaisuutta. Kirjan on toimittanut Timo Valjakka.Turner Prize-winning British artist Keith Tyson's (b. 1969) technically and conceptually astonishing diverse sculptures and paintings are inspired by elements from, among other things, the natural sciences, mathematics, poetry and mythology. Instead of self-expression, Tyson is interested in how the information systems and physical processes as well as social and aesthetic impulses we encounter in our everyday lives give rise to works of art, each of which is ultimately a unique entity. In Tyson's art, everything is connected to everything, unexpectedly and without hierarchy, accurately reflecting the complexity of our shared world. The book is edited by Timo Valjakka.

Eturivin taidekriitikoihin kuuluva Timo Valjakka on kirjoittanut taiteesta 1980-luvulta lähtien. Tähän kirjaan kootut tekstit ovat vuosilta 1990-2023, ja niissä Valjakka kirjoittaa kohtaamisistaan taiteilijoiden kanssa ja paneutuu siihen, miten he ajattelevat ja työskentelevät. Näistä ateljeekeskusteluista piirtyy intiimejä muotokuvia suomalaisista ja ulkomaisista taiteilijoista, kuten Paul Osipow, Tor Arne, Elina Brotherus, Heikki Marila, Sarah Morris, Richard Deacon ja A K Dolven. Samalla hahmottuu kuva Valjakasta taidealan tarkkailijana, tulkkina ja kriitikkona sekä hänen pitkästä urastaan. Kronologisesti järjestetyt kirjoitukset on alun perin julkaistu näyttelyluetteloissa ja taidekirjoissa, ja osa niistä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.

Raili Tang (s. 1950) tunnetaan nykyään voimakkaista, värikylläisistä ja ekspressiivistä maalauksista. Teokset pursuavat voimaa ja väriä. "Tärkein asia on väri. Maalauksissa, joissa hehkuvan punaista tai syvän sinistä taustaa vasten erottuu mustia tai tummia hahmoja, halusin kuvata asioita, jotka putoavat, halusin tavoittaa putoamisen tunteen” sanoo Raili keskustelussaan Timo Valjakan kanssa.

Akateemikko Eija-Liisa Ahtila (s. 1959) on kansainvälisesti arvostettu videotaiteen uudistaja ja elokuvaohjaaja, jonka teosten aiheet ulottuvat ihmisten välisistä valtarakenteista ja sisäisistä tunteista ja kokemuksista ihmisen, eläimen ja luonnon suhteeseen ja edelleen kysymyksiin todellisuuden esittämisestä liikkuvassa kuvassa. Kirja lähestyy Ahtilan monikerroksista ja vertauskuvallista ilmaisua Serlachius-museoiden nykytaiteen kokoelmaan kuuluvien suurten videoinstallaatioiden sekä niihin liittyvien veistosten ja piirustusten kautta.Göstan pieni taidekirjasto on Serlachius-museoiden julkaisusarja, joka esittelee Gösta Serlachiuksen upean taidekokoelman helmiä ja kokoelmaan viime vuosina hankittuja merkittäviä nykytaiteen teoksia.

Englantilaistaiteilija Rachel Kneebonen arvoituksellisissa posliiniveistoksissa ihmiskehon fragmentit tuntuvat jatkuvasti kyseenalaistavan ajatuksen kokonaisesta, loppuun viedystä muodosta. Veistosten materiaali, valkoinen posliini, reagoi herkästi valoon ja näyttää välillä raskaalta ja kiinteältä, välillä kevyeltä ja läpikuultavalta. Myös Kneebonelle tärkeä tanssillinen liike määrittää veistoksia, joissa irralliset torsot ja raajat moninkertaistuvat ja punoutuvat toisiinsa.Kneebone tarkastelee taiteessaan ihmisyyttä, elämän kiertokulkua, muodonmuutoksia ja uudistumista. Kaikki on liikkeessä: rokokoon kepeys sekoittuu nykymaailman ongelmiin ja tulevaisuus sulautuu renessanssin optimismiin. Punoutua-kirja esittelee taiteilijan ensimmäistä kertaa Suomessa.

Rodney Graham (s. 1949) on Kanadan arvostetuimpia nykytaiteilijoita. Hän tarkastelee teoksissaan länsimaisen kulttuurin kerrostumia ja kollektiivista muistia. Graham käyttää lähtökohtinaan laajoja viittauksia filosofiaan, psykoanalyysiin, eri aikakausien taiteeseen ja populaarikulttuuriin. Hänet tunnetaan parhaiten monumentaalisista valokuvateoksista, joissa hän omaksuu erilaisia valeasuisia ja kuvitteellisia rooleja. Teoksia leimaavat paitsi hienovireinen nostalgia ja melankolia myös lempeä huumori ja runollinen ironia.Rodney Graham (b. 1949) ranks among Canada's most acclaimed contemporary artists. His work engages with themes such as collective memory and the interlayered nature of western culture. It is informed by references to philosophy, psychoanalysis, art history, and popular culture. Graham is best known for his monumental photographic installations in which he dons costumes and plays fictitious roles. His work is tinged with subtle nostalgia and melancholy, tempered by gentle humour and poetic irony.

Ellen Thesleff (1869-1954) on eräs Suomen taiteen klassikoista. Kirja kuvaa Thesleffin hienovireisten teosten kautta taiteilijan matkaa varhaisvuosien symbolismista värivoimaiseen ekspressionismiin ja edelleen abstraktin ilmaisun rajoille. Kertomuksessa korostuvat Thesleffille tärkeät paikat: renessanssikaupunki Firenze ja sen vastakohtana Ruoveden Murolen idyllinen järvimaisema. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu suuri määrä Thesleffin maalauksia ja grafiikkaa.Göstan pieni taidekirjasto on Serlachius-museoiden julkaisusarja, joka esittelee Gösta Serlachiuksen suosikkitaiteilijoita ja hänen upean kokoelmansa helmiä.

Kuvanveistäjä Jiri Geller ammentaa teoksissaan populaarikulttuurin kuvastosta ja käyttää sitä työkalupakkinaan taiteellisiin päämääriinsä. Monitasoisia ja ristiriitaisia teoksia leimaavat loppuun saakka hiotut pinnat ja täydelliset muodot, ja niiden aiheisiin ovat taiteilijan uran alusta asti kuuluneet avaruus ja uskonnolliset figuurit. Nyt Geller on lisännyt aihevalikoimaansa ilmapallot, pääkallot, jäätelötötteröt ja ilotulitukset - sekä viime aikoina myös hymiöt ja astronautit. Gellerin teknisesti ja materiaalien suhteen vaativissa teoksissa on usein myös humoristinen juonne, joka saattaa kuitenkin hetkessä muuttua vakavaksi.In his works, sculptor Jiri Geller draws upon the imagery of popular culture, using it as his toolbox to achieve his artistic aims. Geller’s contradictory works with their various levels are marked throughout by polished surfaces and perfect forms, and their motifs have included space and religious figures since the beginning of the artist’s career. Geller has now added balloons, skulls, ice-cream cones and fireworks to his subjects – and recently also smileys and astronauts. Demanding in terms of technique and materials, Geller’s works also have a humorous undertone, which, however, can suddenly become serious.

Mitä kuvanveisto on tänään, mitä se on huomenna? Kaikin tavoin esittelee 20 nuorta suomalaista kuvanveistäjää, joista kukin on omalla tavallaan laajentanut kuvanveiston käsitettä, osin alueille joita tuskin on vielä määritelty kuvanveiston piiriin. Kirjan haastatteluissa taiteilijat kertovat siitä, miten he ratkovat työhönsä liittyviä ongelmia. Samalla he valottavat ajatteluaan, innoituksen lähteitään ja kiinnostuksen kohteitaan. Professori Jussi Pallasmaan essee esittelee suomalaisen kuvanveiston merkittävän uudistajan Raimo Utriaisen (1927-1994) elämää ja taidetta. What defines sculpture today, what will define it tomorrow? By Any Means presents the work of 20 young Finnish sculptors, all of whom have in their own way extended the concept of sculpture, including into areas that as yet are barely seen as fitting the definition.In the interviews in this book the artists talk about how they solve problems related to their work. At the same time, they shed light on their own thinking, their sources of inspiration and their focuses of interest. Professor Jussi Pallasmaa's essay profiles the life and art of Raimo Utriainen (1927-1994) - a major innovator in Finnish sculpture.

Kesäpäiviä esittelee kahdeksan pohjoismaista taidemaalaria, jotka edustavat eri sukupolvia ja erilaisia lähestymistapoja taiteen tekemiseen. Taiteilijoita yhdistää värin ja valon ohella maisema, suoraan tai viitteellisesti esitettynä. Keskeistä heille on myös pohjoisten leveysasteiden ihmisille niin tärkeä kesä - joko jatkuvan kaipauksen kohteena, muistona tai vertauskuvana, joka viittaa johonkin vahvasti elettyyn ja menetettyyn. Teoksen on kirjoittanut taidekriitikko ja kuraattori Timo Valjakka. Kesäpäiviä-kirja julkaistaan samannimisen, Serlachius-museoissa Mäntässä 19.5.2017 avautuvan näyttelyn yhteydessä.Taiteilijat: Päivikki Alaräihä, Tor Arne, Einar Garibaldi Eiríksson, Andreas Eriksson, Peter Frie, Olav Christopher Jenssen, Anna Retulainen, Troels Wörsel

År 2017 har det förflutit 100 år sedan Ernst Mether-Borgströms (1917-1996) födelse. EMMA hedrar denna den finländska abstrakta konstens klassiker och hans månsidiga karriär med en storskalig utställning och en publikationen. Artiklarna i denna publikation presenterar Ernst Mether-Borgströms liv och karriär ur olika perspektiv. EMMAs utställningsamanuens Hanna Mamia-Walther belyser bakgrunden till EMMAs utställning och de tankar på vilka kurateringen av utställningen har byggt. Konsthistorikern och ordföranden för Mether-Borgströms stiftelse Leena Lindqvist tecknar i sin artikel Från skuggor till färg och glädje en biografi över konstnären samtidigt som hon lyfter fram några av hans viktigaste verk. Rekaktör Timo Valjakka behandlar i sin text Klart och obehindrat ljus konstnärens relation till konkretism och internationella influenser. EMMAs utställningsamanuens Tiina Penttilä fördjupar sig i sin artikel Monumentala dimensioner, om Ernst Mether-Borgströms offentliga konst i de målningar och skulpturer som konstnären gjorde till offentliga rum. Mether-Borgströms produktion är en viktig del av bildkonstlivet i Esbo: han bodde länge i Gäddik och arbetade över trettio år i konstnärsateljen på Nallestigen i Hagalund. EMMAs samlingsamanuens Eeva Ilveskoski skildrar i sin artikel livet på Nallestigen. EMMA Publikation är producerad i samarbete med Mether-Borgströms Stiftelse.

Göstan paviljonki on hyvä avata erityisen kiinnostavilla näyttelyillä. Timo Valjakan asiantuntevasti kuratoima SuperPop! täyttää Boris Bezanin, Hector Mendozan ja Mara Partidan suunnitteleman rakennuksen suurimman näyttelytilan. SuperPop! esittelee paitsi pop-taiteen historiaa maailmalla ja Suomessa, myös sitä, miten pop näkyy tämän hetken taiteessa. Serlachius-museoiden tullessa mukaan nykytaiteen kentälle näyttely sopii ohjelmaamme erinomaisesti.

Sotien välinen aika, 1920 ja 1930-luku, on Suomen taiteessa vähän tutkittu ja vähän tunnettu aikakausi. Modernin kahdet kasvot on matkakertomus ristiriitaiseen, mutta kiehtovaan aikakauteen, joka alkoi Tarton rauhasta 1920 ja päättyi talvisodan syttymiseen. Kirjoittajan matkareittiä ovat ohjanneet esimerkit aikakauden keskeisten taiteilijoiden teoksista, jotka hän on valinnut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen jäsenten kokoelmista.Kahteen vuosikymmeneen mahtuu paljon: perinteistä kiinni pitävää kansallismielisyyttä ja kansainvälisesti suuntautunutta avantgardea, heräävää kaupunkikulttuuria ja maaseudun arvojen ihailua. Kesti kauan ennen kuin kansalaissodan repimä ja talouslaman murjoma nuori tasavalta ja sen taide löysivät identiteettinsä.Kirjoittaja tarkastelee Suomen taiteen 1920 ja 1930-lukujen yhteyksiä kulttuurin koko kenttään yhteiskunnallisista murroksista kirjallisuuteen ja maailmannäyttelyistä taidekritiikkiin. Kirja osoittaa, että aikakauden taiteen kuva on monimuotoisempi kuin tähän saakka on ajateltu. Oliko modernilla sittenkin useammat kasvot?Teoksen kirjoittaja Timo Valjakka on tunnustettu asiantuntija ja monipuolinen toimija kuvataiteen kentällä.

Teos esittelee viiden Ars Fennica 2009 -palkinnosta kilpailevan taiteilijan - Matti Kalkamon, Mika Karhun, Jussi Kiven, Jyrki Riekin ja Petri Yrjölän - tuotantoa.