Timo Virtala

Puhe rauhasta on tarpeen, kun militarismi, nationalismi ja valtapolitiikka vahvistuvat. Sodassa eivät vaikene vain lait vaan myös järkevä vuoropuhelu. Kirja kertoo sen mahdollisuuksista ja tuo keskusteluun humanistisia näkökulmia. Se valottaa kansainvälisten sopimusten vaikutuksia ja sitä, millä eri tavoilla sotia voidaan ehkäistä.Jos tahdot rauhaaottaa kantaa Ukrainan tapahtumien ympäristövaikutuksiin, aseistakieltäytymiseen ja siihen, miten demokratian tila vaikuttaa rauhan mahdollisuuksiin. Esille tulee taiteilijoiden, kirjailijoiden ja tieteentekijöiden toiminta rauhan hyväksi. Kirjoitusten aiheina ovat muiden muassa Erich Frommin ja Arvid Järnefeltin ajattelu.Kirjoittajat esittävät, miten yhteistyö, yhteisymmärrys ja niitä edistävä vahva demokratia voivat rakentua.Teoksen kirjoittajina ovatHenri Hagman, Kari Heino, Katriina Kajannes, Elias Krohn, Arto Köykkä, Tapio Lampinen, Jukka Mallinen, Helena Rossi, Ilpo Rossi, Leo Stranius, Timo Suutarinen, Erkki Tuomioja, Jyrki Vesikansa ja Timo Virtala.

Väkivallattomuuden voiman avulla on syösty diktaattoreja vallasta, itsenäistytty ja puolustettu valtioita. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa ja rauhanturvaamisessa, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa kuin arkipäiväisessä kanssakäymisessä.Kirja kertoo, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Kertomukset todistavat, että kohdatessamme epäoikeudenmukaisuutta meillä on väkivallan käytön ja passiivisuuden lisäksi käytössämme kolmaskin vaihtoehto.Kirjan 21 esimerkkiä on koottu eri aikakausilta ja eri puolilta maailmaa. Mahatma Gandhin johtama Intian itsenäisyystaistelu, Martin Luther Kingin kansalaisoikeusliike ja Nelson Mandelan tähdittämä taistelu Etelä-Afrikan vapauttamiseksi apartheidistä ovat kirjan alussa. Oma osio on varattu natseja vastaan aseitta menestyksekkäästi taistelleille, kuten myös kylmän sodan päättäneelle Itä-Euroopan demokratialiikkeelle.Mukaan on mahtunut kaksi esimerkkiä Suomesta: vastarintaliike kagaalin organisoima kutsuntalakko 1900-luvun alusta, sekä aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen taistelu Suomen siviilipaveluslain puolesta 30 vuotta myöhemmin. 2000-luvulta mukana ovat kertomukset värivallankumouksista, arabiheräämisestä ja aseettomasta rauhanturvaamisesta.Väkivallattomuutta ei nähdä tässä kirjassa ehdottomana prinsiippinä tai maagisena, aina onnistuvana taikatemppuna, vaan voimana, johon meidän on syytä tutustua ja jota on syytä opettaa kouluissa ja tutkia yliopistoissa. Sitä pitää kokeilla ja kehittää tullaksemme sen käytämisessä yhä paremmiksi.