Tutta Palin

Eero Järnefelt (1863-1937) hör till Finlands kändaste konstnärer. Särskilt kända är hans Kolilandskap och målningen Trälar under penningen / Sved. Järnefelts konst har sina rötter i den fängslande släktens kulturbakgrund. Hans arbete präglades av en strävan att främja bildningen och skildra de typiska dragen hos såväl människorna som naturen. Boken som publiceras i anslutning till utställningen på Ateneum presenterar ny information och forskning kring Eero Järnefelt, hans släkt och familj, hans resor och hans hemförhållanden i Suviranta vid Tusby träsk. Den rikligt illustrerade boken presenterar Järnefelt som en konstnär som kunde avbilda sina motiv med detaljrik precision, känslig stämning och högtidlig monumentalitet. Bokens skribenter är utställningens kurator Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin och Hanne Selkokari.

Eero Järnefelt (18631937) on tunnetuimpia suomalaisia taitelijoita. Erityisesti hänet muistetaan Koli-maisemista ja Raatajat rahanalaiset / Kaski -maalauksesta. Järnefeltin taide kumpuaa hänen kiinnostavan sukunsa kulttuuritaustasta. Hänen työskentelyään leimasi pyrkimys sivistyksen edistämiseen ja tyypillisten piirteiden kuvaamiseen yhtä lailla ihmisissä kuin luonnossa. Ateneumin näyttelyn yhteydessä julkaistava näyttelykirja tuo esiin uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Tuusulanjärven Suvirannassa. Kirjan rikas kuvitus esittelee Järnefeltin taiteilijana, joka osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti. Kirjan kirjoittajat ovat näyttelyn kuraattori Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.

Eero Järnefelt (18631937) is one of Finland's most renowned artists, perhaps best remembered for his landscapes from Koli in eastern Finland and his painting Under the Yoke (Burning the Brushwood). Järnefelt's art springs from his family's fascinating cultural background. His work is marked by a desire to promote cultural knowledge, while portraying the typical features of the people and nature of Finland. This exhibition catalogue, which is published as a companion to the artist's monographic exhibition at the Ateneum Art Museum, reveals new information and research about Järnefelt's family, travels and home life at Suviranta, his villa on Lake Tuusula. The book's rich illustrations present Järnefelt as an artist who portrayed his subjects with detailed precision, sensitive atmospheres and even a solemn monumentality. The book's author is exhibition curator Timo Huusko, and it includes additional contributions by Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin and Hanne Selkokari.

Genuspedagogiska gärningar. Subversiv och affirmativ aktion tar avstamp i docent Anna Lena Lindbergs pionjärinsats och forskargärning som konsthistoriker. Under rubrikerna Pionjärgärningar, Genus och akademi, Konstpedagogikens möjligheter samt Kvinna och konstnär visar svenska och nordiska konsthistoriker, konstpedagoger, museiintendenter, historiker och etnologer från tre forskargenerationer vad konstpedagogiken och genusforskningen har brottats med, hur den har utvecklats och var den står idag. Bokens bidrag sätter nytt ljus på de fält som bär tydliga spår av Anna Lena Lindbergs gärning; subversiv och omvälvande, affirmativ och bejakande.

Kommerserådinnan Anna Sinebrychoff (1830-1904) var den förmögna och kända bryggerifamiljen Sinebrychoffs ansedda matriark. Hon levde under en tid då kvinnan redan vid sidan av den traditionella modersrollen och familjeomsorgen dessutom kunde verka självständigt och initiativrikt utanför hemmet. Efter sin make Paul Sinebrychoffs död ledde Anna målmedvetet såväl sin familj som affärsföretaget, och hon lämnade ett betydande arv till sina barn. Anna Sinebrychoff var känd för sitt exceptionellt omfattande välgörenhetsarbete som var kopplat till seklets stora sociala problem: kampen mot fattigdom, främjandet av folkbildningen och stöd till nationella kulturprojekt. Familjen tillhörde den ortodoxa församlingen och stödde kyrkan med stora donationer. Mot slutet av 1800-talet blev familjen Sinebrychoff också tvungen att fundera över sitt förhållande till den ryska kulturen samt till nykterhets- och arbetarrörelsen. Bokens sju forskningsartiklar och rikliga bildmaterial öppnar nya perspektiv på Anna Sinebrychoffs liv på Bulevarden och ställer det i förhållande till Helsingfors historia under autonomin.

Kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoff (1830-1904) oli varakkaan ja tunnetun Sinebrychoffin panimosuvun arvostettu matriarkka. Hän eli aikana, jolloin naisten oli jo perinteisen äitiyden ja perheen vaalimisen lisäksi mahdollista toimia itsenäisesti ja aloitteellisesti kodin ulkopuolella. Miehensä Paul Sinebrychoffin kuoleman jälkeen Anna johti määrätietoisesti sekä perhettään että suvun liiketoimintaa ja jätti lapsilleen mittavan perinnön. Anna Sinebrychoff tunnettiin poikkeuksellisen laajasta hyväntekeväisyystyöstään, joka liittyi vuosisadan suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin: taisteluun köyhyyttä vastaan, kansan sivistysaatteen edistämiseen ja kansallisten kulttuurihankkeiden tukemiseen. Perhe kuului ortodoksiseen seurakuntaan ja tuki kirkkoa suurilla lahjoituksilla. 1800-luvun loppupuolella Sinebrychoffit joutuivat pohtimaan myös suhdettaan venäläisyyteen sekä raittius- ja työväenliikkeeseen. Kirjan seitsemän tutkimusartikkelia ja runsas kuvitus avaavat uusia näkökulmia Anna Sinebrychoffin elämään Bulevardilla ja asettavat sen osaksi autonomian ajan Helsingin historiaa.

Serie med böcker om finlandssvenska modernister (svenska-finska) har fått en ny volym. Boken är tidernas första breda presentation av Eva Törnwall-Collins (1896-1982) konst och liv.Suomenruotsalaisia modernistitaiteilijoita esittelevä kaksikielinen (ruotsi-suomi) kirjasarja on saanut uuden osan. Käsillä oleva teos on kaikkien aikojen ensimmäinen laajamittainen katsaus Eva Törnwall-Collinin (1896-1982) taiteeseen ja elämään.

Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelyn yhteydessä julkaistava kirja valottaa Ester Heleniuksen (1875-1955) taiteilijantietä ja tuotantoa koko hänen 1890-luvulta 1950-luvulle ulottuneen uransa ajalta. Se on ensimmäinen laajempi tutkimus tästä omana aikanaan yhtä hyvin suuren yleisön kuin kriitikoidenkin tuntemasta ja arvostamasta taiteilijasta.Heleniuksen herkkävireinen ja tunnevoimainen värimaalaus ammensi ranskalaisesta taiteesta ja kulttuurista mutta käsitteli myös suomalaiseen kansanelämään liittyviä teemoja. Lukuisilta Pariisin-matkoiltaan hänellä oli tuomisinaan Montparnassen kahviloissa ja kaduilla piirrettyjä henkilökuvia.Kirja sijoittaa Heleniuksen aikansa kulttuurisiin virtauksiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Ydinaineistona ovat Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmat, ennen muuta Ester Heleniuksen testamenttikokoelma ja M. S. Elomaan lahjoituskokoelma.

Mitä muotokuvasta voi nähdä -oivaltavaa ja selkeästi hahmotettavaa taidehistoriallista tutkimusta. Miljöömuotokuva, jossa henkilö esitetään omassa toimintaympäristössään, on osoitus 1880- ja 1890-luvun naturalismin halusta uudistaa muotokuvamaalausta. Miljöömuotokuva maalattiin mieluusti luonnollisessa koossa, ja interiööri runsaine yksityiskohtineen muodosti kolmiulotteisen tilan, johon henkilö sijoittui. Miljöömuotokuvia maalasivat ennen muuta Albert Edelfelt, Axel Gallen, Eero Järnefelt, Gunnar Berndtson ja Maria Wiik. Palin osoittaa tutkimuksessaan, miten yksityiskohdan teorian ja feministisen lähiluvun avulla voidaan näennäisen yhdentekeviin yksityiskohtiin tarttumalla haastaa ikonografisen tason itsestäänselvyyksiä, kuten muotokuvamallin autonomiaa, pää- ja sivuhahmojen hierarkiaa tai porvarillista perheidylliä. Tutkimus tuottaa yhtäältä tuoreen, kriittisen tulkinnan tunnettujen taiteilijoiden tunnetuista teoksista ja nostaa toisaalta esiin uutta, vähemmän tunnettua aineistoa.