Tuukka Talvio

Vaasalaissyntyinen, jo nuorella iällä Pariisiin asettunut H. F. Antell (1847- 1893) oli yksi Suomen merkittävimmistä lahjoittajista. Tässä kirjassa on ensimmäisen kerran pyritty antamaan kokonaiskuva hänen epätavallisen värikkäästä elämästään, jonka täyttivät keräily ja matkailu. Huomion kohteena ovat ennen kaikkea hänen suhteensa taiteilijoihin ja museoalaan.Antell testamenttasi pääosan omaisuudestaan Suomen tulevalle kansallismuseolle ja Helsingin yliopistolle. Kansallismuseo oli tuolloin vasta suunnitteilla, ja myös valtion taidekokoelmien odotettiin kuuluvan sen alaisuuteen. Siksi Antellin lahjoitus tulikin aivan erityisesti hyödyttämään nykyistä Kansallisgalleriaa. ”Suomen kultakauden” taide ei olisi sen kokoelmissa niin hyvin edustettuna ilman hänen lahjoitustaan. Kansallismuseon saamat Antellin numismaattiset ja muut kokoelmat ovat nekin ainutlaatuiset.

Viime vuonna satavuotisjuhliaan viettäneen Kansallismuseon tarina on koottu yksien kansien väliin. FT Tuukka Talvion kirjoittama teos Suomen kansallismuseo - Ikkuna menneeseen ja tulevaan kuvaa museon kokoelmien ja museorakennuksen syntyä sekä museon monipuolista toimintaa valtakunnallisena Suomen historian museona.Vaikka Kansallismuseo-rakennuksen avajaisia vietettiin sata vuotta sitten, sen historia ulottuu itse asiassa paljon kauemmas. Kokoelmia on koottu jo 1700-luvulta, ensimmäiset ohjelmaluonnokset museolle laadittiin 1880-luvulla ja kansallisromanttinen museorakennuskin valmistui jo vuonna 1910. Kansallisen museoprojektin perustana olivat laajat yliopistoilta, Muinaismuistoyhdistykseltä ja Muinaistieteelliseltä toimikunnalta peräisin olevat kokoelmat. Yhdessä ne muodostivat Valtion historiallisen museon, joka maamme itsenäistyessä sai nimekseen Suomen kansallismuseo.Huomattava osuus kertomuksessa on luonnollisesti Kansallismuseo-rakennuksella, jonka arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelivat vasta rakentumassa olevaan Töölön kaupunginosaan. Ainutlaatuisen museorakennuksen ulkoasu heijasti kansallista historiaa ja kulttuuria uusimpien kansainvälisten arkkitehtuurioppien mukaisesti. Se on paitsi oman aikansa wau-arkkitehtuuria myös elementti, joka on monin tavoin määritellyt Kansallismuseon toimintaa ja tulevaisuutta.Historiateos peilaa museon vaiheiden lisäksi tapoja, joilla maamme historiaa on eri aikoina haluttu tallentaa, esittää ja suhteuttaa ympäröivään maailmaan. Vuosikymmenten kuluessa Kansallismuseo on laajentunut museoperheeksi, johon kuuluu Suomen historian eri vaiheita esitteleviä museoita keskiaikaisista linnoista itsenäisyyden ajan lähihistoriaan. Historiallisesti arvokkaat kohteet ja maamme laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat tarjoavat mahdollisuuden löytää aina uusia ja ajankohtaisia näkökulmia Suomen historiaan ja kulttuuriin. Kansallismuseon toimintatavat muuttuvat ajassa, mutta sen ydintehtävä - luoda ikkunoita menneeseen ja tulevaan - on säilynyt.Kansallismuseon historia on osa Suomen muinaismuistohallinnon historiasta kertovaa kirjasarjaa. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Visa Immosen teos Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa. Muinaistieteellinen toimikunta 1917-1972. Neliosaisen sarjan täydentävät vielä kaksi vuosien 2017-2018 aikana ilmestyvää julkaisua, jotka käsittelevät Suomen itsenäistymistä edeltävää aikaa sekä Museoviraston aikakautta 1972-2015.