Tytti Issakainen

Sukellus Turun Maarian kirkon kiehtovaan historiaan.Kirja kertoo Maarian kirkon ja seurakunnan historiasta aina 1200-luvulta saakka, jolloin Maariaan rakennettiin ensimmäinen hirsikirkko.Nykyinen kivikirkko on 1400-luvulta. Kirjassa käydään usean tutkijan voimin läpi kirkon, pappilan ja hautausmaiden rakennushistoriaa, historiaa ja taidetta. Vuosisataista seurakunnallista elämää tarkastellaan kunkin aikakauden kirkkoherran ja pappilan elämän näkökulmasta.Keskiaikainen Maarian kirkko seisoo Turun kupeessa Räntämäen kylässä, Aurajokeen laskevan Vähäjoen yläpuolelle nousevalla matalalla hiekkaharjulla. Seutu on historialtaan rikasta, ja siihen liittyy muistoja rautakauden talonpoikaisyhteiskunnasta, kristinuskon leviämisestä Suomeen ja Suomen vanhimman tuomiokirkon perustamisesta kivenheiton päähän Koroisiin 1200-luvun alkupuolella. Maarian kirkko sijaitseekin Suomen tiheimmässä keskiaikaisten kirkkojen maisemassa.Kirjoittajat:Ilari Aalto, FM | Janika Aho, FM | Jouni Elomaa, M.A. | Tuomas Heikkilä, FT, prof. | Saara Huovinen, LT | Tytti Issakainen, FM | Jari Laaksonen, TT | Anu Lahtinen, FT, prof. | Terttu Lempiäinen, FT, dos. | Saila Leskinen, FM | Sirkku Pihlman, FT, dos. | Elina Räsänen, FT, dos. Annikka Tapaninen, arkkit. | Ville Urponen, MuT | Katri Vuola, FT | Leena Valkeapää, FT, dos.

Atte lähtee kouluun, ja se on suuri muutos koko perheelle. Yhdessä opetellaan taitoja, joita pieni koululainen tarvitsee. Ensimmäisen koulupäivän tapahtumat, uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uusi päivärytmi läksyineen tulevat tutuiksi. Aten luokka osallistuu myös kouluunsiunaamistilaisuuteen kirkossa. Lämminhenkisessä kirjasessa on myös vanhemmille omat sivut, joilla käsitellään koulutulokkaaseen liittyviä kysymyksiä. Pekka Rahkosen myötäelävät kuvat kertovat omaa tarinaansa.

Kuolemasta on usein vaikea puhua lapsille, olipa kyse sitten käytännön asioista tai kuolemaan liittyvistä käsityksistä. Tässä kirjassa Aten ja Annan perhettä kohtaa suru, kun lasten setä kuolee. Seuraamme, miten perheessä toimitaan ennen hautajaisia ja hautajaisissa, ja kyselemme lasten kanssa, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Kirjaan liittyy myös osio aikuiselle.

Atte, Anna, äiti ja Matti palaavat perhekerhon kirkkohetkestä kotiin. Puistossa on joki, jonka yli kulkee silta. Anna juoksentelee sillalla ja laulaa laulua, jonka juuri oppi kirkossa.- Rukous on silta luokse Jumalan! Anna laulaa niin lujaa kuin ääntä lähtee ja juoksee rannalta toiselle. Atte ja Anna oppivat rukouksesta paljon muutakin arjen erilaisissa tilanteissa, senkin että rukous voi mahtua yhteen sanaan: Kanna!

Kun joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa, alkavat sisarukset Atte ja Anna odottaa joulua. Järvisten perheen adventti ja joulu on täynnä sipinää ja säpinää, piparin paistoa, seimileikkiä, antamista ja saamista, mutta mikä lopulta tekee joulun?Yhdessä Aten ja Annan kanssa sukelletaan joulun salaisuuteen. Tarinan lopussa on vanhemmille suunnattu osio joulun historiasta ja perinteistä sekä yksinkertaisen seimiasetelman valmistusohje. Minkälainen on juuri meidän perheemme joulu?Suosittu Atte ja Anna -kirjasarja jatkuu joulukirjalla. Tytti Issakaisen teksti tavoittaa herkästi lapsen maailman, ja Pekka Rahkosen vauhdikas kuvitus tuo mukaan iloa ja huumoria. Vanhempien osuudesta vastaa Maisa Tonteri. Aikaisemmin ilmestynyt: Atte ja Anna - kaste kantaa, Atte ja Anna - ehtoollinen kantaa, Atte ja Anna - rukous kantaa, Atte ja Anna - seurakunta kantaa, Atte ja Anna kotikirkossa, Atte ja Anna - toivo kantaa, Siunausta koulutielle, Atte ja Anna - meidän ja muiden uskonnot

Tytti Issakaisen lämminhenkinen kirja armosta, armollisuudesta ja kiitollisuudesta.Elämän jokainen vuodenaika täyttyy paljosta hyvästä. Arjen keskellä hyvät asiat tuntuvat itsestään selviltä. Kuljemme helposti niiden ohi. Elämän suuressa taulussa ne näyttävät häviävän pieniltä täpliltä. Mutta mitä jäisi jäljelle, jos ne puuttuisivat?Mennään siis lähemmäs elämän kuvaa ja katsotaan tarkasti. Kaikki hyvä alkaakin säteillä pienenä ihmeenä, kiitollisuuden aiheena.Kirja on isotekstinen ja sopii myös niille, jotka eivät jaksa lukea paljon.

Atte ja Anna -sarjan uutuudessa ollaan sodan ja rauhan kysymysten äärellä.Aten uusi luokkakaveri on lähtenyt sotaa pakoon, ja selviää, että niin on myös Aten isoisä ollessaan lapsi. Anna päätyy selvittelemään omistajuuskiistoja naapurin Iinan kanssa ja Attekin huomaa, että joskus neuvottelu on nyrkkiä parempi ase.Rauha kantaa -kirjan tarinassa lähestytään rauhaa osana niin maailmanpolitiikkaa kuin arjen elämää. Tarinan lopussa on kasvattajille suunnattu osio rauhanrakentamisesta.Tytti Issakaisen luonteva teksti ja Pekka Rahkosen vauhdikas kuvitus tavoittavat hienosti lapsen maailman. Maisa Tonteri innostaa kasvattajan osiossa jatkamaan keskustelua.

Aten ja Annan suku kokoontuu syntymäpäiville isovanhempien luokse. Atte ja Anna nauttivat perheyhteydestä ja eri-ikäisten sukulaisten kohtaamisesta juhlapäivällisellä, vaikka matkalla onkin tullut pientä keskinäistä kinaa. Seuraavana päivänä mennään kirkkoon ehtoolliselle. Siellä lapset huomaavat myös, kuinka hyvältä tuntuu saada anteeksi ja sopia riidat. Suositun sarjan neljäs osa.

Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö. Vuodesta 1300 asti se on ollut maan historian ainutlaatuinen tapahtumapaikka, näkijä, kokija ja tekijä. Tämä kirja johdattaa askel askeleelta kirkon aarteiden äärelle. Kappelit ja holvit, keskiaikaiset seinämaalaukset ja vuosisataiset freskot, muistomerkit ja marmoriveistokset kutsuvat kulkijan kiehtovalle aikamatkalle - aina nykyhetkeen asti. Tuomiokirkko on reformaation merkkivuonnakin täynnä elämää ja tulevaisuutta.Tekijöinä turkulainen työryhmä, kirkon kulttuuripalkinnon saanut kirjailija Tytti Issakainen, uutiskuvistaan palkittu valokuvaaja Timo Jakonen, Turun seurakuntien intendentti emerita FL Riikka Kaisti ja graafinen suunnittelija Erkki Kiiski.

Atte ja Anna huomaavat, että heidän elämäänsä liittyy erilaisia puita. Pihan keinupuussa voi keinua melkein taivaaseen saakka. Juhani-kummin tekemässä sukupuusta Atte ja Anna löytävät itsensäkin pieninä oksina. Pyhäkoulun osanottotaulun puuhun kerätään omenoita, lehtiä ja kukkia. Ja seurakunnan kerhossa on kerhopuu, jonka lehtinä ovat kaikki entiset ja nykyiset kerholaiset. Atte ja Anna oppivat jotakin taivaan Isän perheestä, jota ei voi kokonaan nähdä, mutta johon hekin kuuluvat.Pekka Rahkosen hellyttävä nelivärikuvitus.

Virpomavitsoista alkaa Aten ja Annan pääsiäisen odotus. Hiljaiseen viikkoon mahtuu pääsiäisruohon istutusta, pääsiäisvaellus seurakuntatalolla ja matka mummolaan. Mutta miten käy, kun naapurin Oton kani katoaa ja mummolan kanalassa tapahtuu kummia? Atte ja Anna viettävät pääsiäistä -kirjassa eletään hiljainen viikko yhdessä tutun sisarusparin kanssa. Viikkoon mahtuu katoamista ja jälleen löytymistä, kuolleen muuttumista jälleen eläväksi sekä iloisia yllätyksiä. Tarinan lopussa on vanhemmille suunnattu osio pääsiäisen taustasta ja tavoista. Suosittu Atte ja Anna -kirjasarja jatkuu pääsiäiskirjalla. Tytti Issakaisen teksti tavoittaa herkästi lapsen maailman, ja Pekka Rahkosen vauhdikas kuvitus tuo mukaan iloa ja huumoria. Vanhempien osuudesta vastaa Maisa Tonteri.

Aten ja Annan pikkuveljen ristiäispäivä lähestyy. Uimahallireissulla kummien kanssa muistellaan omia kastejuhlia ja opetellaan kellumaan. Vesi kantaa. Vesi läiskyy myös lätäköissä, pisaroi sateessa ja auttaa kukkia kasvamaan.Atte ja Anna oivaltavat, että kenties kasteessakin on kyse samantapaisista asioista: senkin varaan voi heittäytyä, ja kasvamiseenkin siitä saattaa olla apuaPekka Rahkosen nelivärikuvat tavoittavat lapsen maailman ja perheen arkitodellisuuden ymmärtäen ja lämmöllä.