Vesa Sisättö

105 suurenmoista hullua kertoo historian erikoisista persoonallisuuksista, oman kummallisen tiensä kulkijoista ja suurenmoisista sekopäistä. Maailmanhistoriasta löytyy lukuisia ihmisiä, jotka eivät ole suostuneet asettumaan tarjolla olleisiin tylsän arkipäiväisiin rooleihin. Heidän elämäänsä ja tekojaan on kutsuttu hulluiksi: Heillä on ollut kummia päähänpinttymiä, erikoisia harrastuksia tai halu jäädä historiaan ainoana ihmisenä, joka on kävellyt Kaliforniasta Istanbuliin takaperin. Joillakin kirjan suurenmoisista hulluista olisi nykyään varmaankin jokin diagnoosi, mutta he ovat silti saattaneet olla aikakautensa selväjärkisimpiä ihmisiä. Hulluus on voinut silloin olla – kuten monesti nykyäänkin – pikemminkin maailman ongelma.Teos käsittelee aiheenaan olevia ihmisiä kunnioittavasti ja arvostaen, riemuiten siitä erilaisuuden kirjosta, joka ihmiskuntaa värittää.Vesa Sisättö on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut mm. kirjat 101 yllättävää faktaa, 102 murrettua myyttiä, 103 kummallista juttua ja 104 kuuluisaa möläytystä.

Kuningas Arthur hallitsi Britanniaa, Robin Hood piileskeli Sherwoodin metsässä ja Lalli surmasi piispa Henrikin. Tai näin meille pitkään kerrottiin. Vuosisatojen kuluessa nämä ja muut lähempää tarkastelua kestämättömät tarinat ovat juurtuneet osaksi historiaa, identiteettiä ja kansallista itsetuntoa. Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit paljastaa kuinka myytit ja legendat syntyvät, miksi niihin halutaan uskoa ja miten niitä on käytetty vallan, uskonnon ja politiikan välineinä. Lukijan keskiajalta nykypäivään kuljettava kirja kertoo niin kuningas Arthurin kaltaisista taruhahmoista ja Atlantiksen legendasta kuin oman aikamme valehistoriastakin, jossa myyttinen menneisyys toimii propagandan polttoaineena. Vesa Sisättö (s. 1969) on Espoossa asuva tietokirjailija ja toimittaja, joka lukee iltaisin sängyssä paksuja kirjoja historiasta.

Mitä jos joku kirjoittaisi jokaisesta vuodestasi tarinan? Entä jos joka vuodella olisi oma kirjoittajansa. Miltä se näyttäisi? Tältä! Kädessäsi olevassa kirjassa jalostuu sadan sanan tarinan taito. Raapaleet avaavat aikaikkunat maailmankaikkeuden onnitteluna viisikymppiselle kirjailija Anne Leinoselle. Tuloksena on ainutlaatuisen fantastinen teos.Sinun elämäsi ei oikeastaan ole sinun, vaan kirjoittajayhteisön!Sisällys:- Irma Hirsjärvi: Annen ellipsit sekä pieni teaseri- Venla Lintunen: Havainnoinnin ylistys- Shimo Suntila: Kuninkaan paluu- Johanna Sinisalo: Vain taivas tietää- Mixu Lauronen: Mielenosoittaja- Samuli Antila: Hallitusmiehen elämänohje- JP Koskinen: Salaperäisten tahrojen arvoitus- Arren Zherbin: Pikku kulkuri on kuollut- Markus Koskimies: Edistyksen tieltä- Juha Jyrkäs: Rautaisen kasarin alku- Edith Arkko: Barbieleikki- Juri Nummelin: Artturi Leinosen unohdettu scifieepos- Hanna Morre: Tie tähtiin- Maija Nyström: Ison Veljen vuotta ei pääse karkuun- Miina Supinen: Virvoitusjuomatesti- Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taikominen vaatii tarkkuutta- Taru Kumara-Moisio: It's a sin- O. E. Lönnberg: Kauniimman väen kaupat- Mia Myllymäki: Uinu, uinu luomukseni- Solina Riekkola: Voltin viimeinen juna- Vesa Sisättö: Rajojen piirtäjä- Camilla Kantola: Peikkoja kaivoksissa!- Anni Kuu Nupponen: Vuoden 1993 kirjasatoa- Reetta Vuokko-Syrjänen: Huolellisen kasvatuksen hedelmät- Markus Harju: Epätodennäköistä voitonhuumaa- Noora Puolamäki: MCMXCVI- Janne Nykänen: 24.03.1997- Nadja Sokura: Valintoja, valintoja- Niko Aslak Peltonen: Ötökkä- Magdalena Hai: Y2Kötökkä- Tapio Ranta-aho: Kapina 2001- Carita Forsgren: Syytetyn (NIMI PEITETTY) puheenvuoro ja vetoomus- Helena Waris: Onnennumero- Tiina Raevaara: Yhteisöllisyyden singulariteetti- Katri Alatalo: Jotain uutta, jotain omaa ja jotain varastettua- Saara Henriksson: Valkeita lankoja- Kari Välimäki: Alkuja- Marika Riikonen: Taiteilija työssään- Aleksi Kuutio: Rivien välistä luettua- J.S. Meresmaa: Hiuskarvan varassa- Salla Simukka: Kevät joka olisi voinut muuttaa kaiken- Jussi Katajala: 121 AU- Tarja Sipiläinen: Herätys- Maria Carole: Rinasce piu gloriosa- Heikki Nevala: Yhdeksäs Auringosta- Artemis Kelosaari: Sumuisan leirin emäntä- Toni Saarinen: Teoria ylitodellisten matkojen taittamisesta poikkeuksellisin keinoin- Irma Hirsjärvi: Elokuussa minä korjaan sadon- Juri Timonen: Huone numero 513- Jenny Kangasvuo: Tartuntavaara- Pyry Palermo: Astuvansalmen henki- Mervi Heikkilä: Vyöhykkeellä- Satu Piispa-Hakala: Crocsit (valkeat, koko 48-49)- Irma Hirsjärvi: Kuka on Anne Leinonen, fanituksemme kohde?

Eetteripyörteet, jääkausihuijaus, fenno-egyptiläinen muinaisaika ja hellyysparit - muun muassa näistä aiheista on Suomessa julkaistu teoksia. Kirjastojen varastoissa, kirpputoreilla ja antikvariaattien alahyllyillä lymyää outoja pamfletteja, kuin humalassa kirjoitettuja muistelmia ja tolkullisen kerronnan hylänneitä romaaneja.Kummat kirjat esittelee pysyvästi hyllyn taakse pudonneita opuksia. Älyttömien teosten lisäksi kirja pureutuu kirjallisuuden kummallisuuksiin. Mitä diktaattorien kirjoja on saatavilla suomeksi? Kuinka monta Kauhujen talo -nimistä teosta on julkaistu? Entä mikroaaltouunikeittokirjoja? Loppuuko kirjojen nimeämisen sietämätön keveys joskus?Ville Hänninen (s. 1976) on kirjallisuuteen ja kulttuurisiin välimaastoihin erikoistunut toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija.Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen sekatyöläinen, joka on aina ollut kiinnostunut marginaaleista, unohdetuista ja omituisista kirjoista ja niiden tekijöistä.Vesa Sisättö (s. 1969) on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja, joka on erityisen ylpeä kotikirjastonsa huuhaa-hyllystä.

Uusia sekä klassisia kaiken lopun kuvauksia kotimaisilta kirjailijoilta. Ihminen on aina pelännyt - tai toivonut - maailmanloppua.Vaikuttavia maailmanlopputarinoita on tehty jo 1700-luvulta alkaen. Kuvaukset maailmantuhoutumisesta ovat nykyisenä maailmanlaajuisten epidemioiden aikana tulleet yhä todentuntuisemmiksi. Uutiset ovat täynnä ilmastokriisiä, kuivuutta ja suunnattomia metsä- ja maastopaloja. Monet poliitikot tuntuvat suorastaan haluavan kiihdyttää kehitystä. Onko meillä enää toivoa?Kuolon tähti sisältää 18 novellia. Siihen ovat uusia kotimaisia tuhon ja hävityksen tarinoitakirjoittaneet maan johtavat spefikirjailijat, kuten Tiina Raevaara, Anni Kuu Nupponen ja Vesa Sisättö. Höysteenä on myös muutamia vanhojanovelleja, joista Tove Janssonin ”Shoppaamassa” on erityinen löytö. Sitä ei ole ollut saatavilla kolmeenkymmeneen vuoteen.Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut kirjaan myös lyhyen maailmanloppukuvitelmien historiaa kartoittavan esipuheen.

103 kummallista juttua on outojen tapauksien, erikoisten kohtaloiden ja ällistyttävien ilmiöiden tarinakokoelma. Mitä tapahtui filosofi Jeremy Benthamin päälle? Tai kenraali Santa Annan jalalle? Entä hänen puujalalleen? Kuka oli kolmesti paavina ja miten kävi Pepsi Colan sotalaivaston?Maailmassa on tapahtunut ja sattuu edelleen kaikenlaista kummallista, joka ihmetyttää uteliasta kulkijaa. 103 kummalliseen juttuun on koottu parhaat erikoisjutut niin vanhoilta ajoilta kuin viime vuosiltakin. Tarinat ovat tosia vähintään internetin tarkkuudella.103 kummallisen jutun tarinoilla teet vaikutuksen kanssaeläjiin niin baarissa kuin terassillakin. Kertomukset tarjoavat loistavia aasinsiltoja uusiin outoihin keskusteluihin. Höystämällä puhettasi tarinoilla räjähtävästä valaasta tai Italian muinaisesta ämpärisodasta jäät ainakin ihmisten mieleen.Kummallisia juttuja ei voi kenenkään tarinavarastossa olla liikaa, varsinkaan sellaisia juttuja, jotka saavat sinut hihittelemään ihmisten ja maailman outoudelle.

Tieteiskirjallisuudella Suomessa on pitkä historia. Ensimmäisessä kotimaisessa tarinassa vuodelta 1803 esiintyvät teemat ovat edelleenkin tieteiskirjallisuuden valtavirtaa: tulevaisuus ja tieteelliset keksinnöt. Tämän yksinäisen myrskylinnun jälkeen tieteiskirjallisuutta alkoi ilmestyä enenevästi 1800-luvun puolivälin tienoilta alkaen, aluksi pääosin lehdissä.Tieteiskirjallisuuden avulla on aina käsitelty isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Autonomian ajalla tieteistarinat pohtivat kielikysymystä, naisten asemaa ja erilaisia aatteita. Itsenäistymisen jälkeen kirjailijat pohtivat kansallista identiteettiä ja haaveksivat Suur-Suomesta. Tieteiskirjallisuus on käsitellyt myös ihmiskunnan teknistä kehitystä ja tulevaisuutta sekä ihmisyyttä ylipäätään.Kuviteltu tulevaisuus tarkastelee monipuolisesti Suomessa julkaistua tieteiskirjallisuutta. Mukana ovat kotimaiset ja ulkomaiset suomeksi ja ruotsiksi julkaistut kirjat unohtamatta keskeisiä lehtikertomuksia sekä valikoituja kirja-arvosteluja ja aiheeseen liittyviä artikkeleita.Jari Koponen on toiminut tutkimuskemistinä, tiedetoimittajana ja tietokirjailijana. Häneltä on julkaistu useita tieteiskirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita ja teoksia.Vesa Sisättö on Espoossa asuva tietokirjailija, toimittaja, kriitikko ja spekulatiivisen fiktion harrastaja.

Möläyttäjä sanoo epähuomiossa jotain, mitä ei olisi pitänyt sanoa. Esimerkiksi totuuden tai muuta täysin sopimatonta. 104 kuuluisaa möläytystä kokoaa viihtyisäksi paketiksi möläytyksiä Suomesta ja maailmalta, historian hämäristä 2000-luvun nettimaailmaan. Möläytykset ovat herättäneet suuttumusta, hilpeyttä ja toisinaan myötähäpeää. Niistä on seurannut hämmennystä, skandaaleja, vaalitappioita ja Berliinin muurin murtuminen. Hyvä möläytys saatetaan muistaa vielä sittenkin, kun kaikki muu möläyttäjästä on unohtunut. Aika monet möläytykset ovat sellaisia, että ne nykyään tiedetään täysin todeksi, mutta aikalaisilla on ollut sulattelemista. 104 kuuluisaa möläytystä tarjoaa kiinnostavan ja viihdyttävän lukutuokion. Se saattaa myös lohduttaa, kun seuraavan kerran innostut parin lasillisen jälkeen lausumaan mietteitäsi.Vesa Sisättö on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut mm. kirjat 101 yllättävää faktaa, 102 murrettua myyttiä ja 103 kummallista juttua.

Alkemiaa, poltergeisteja ja ufohavaintoja! Huuhaa-Suomen historia tarjoaa meheviä kertomuksia Suomen historian oudoista episodeista.Suomen historia on täynnä outoja tapauksia Pudasjärven ufoista ja kummituslentokoneista Vaasan salakäytäviin ja radion telepatiakokeisiin. Huuhaa-Suomen historia kertoo näistä yliluonnollisina pidetyistä tapauksista alkaen alkemistien laboratorioista ja päätyen 2000-luvun viljaympyröihin.Skeptikko Vesa Sisättö ei verhoa mysteerejä arvoituksellisuuden viittaan, vaan kertoo niistä historiallisina ja ihmisiä suuresti kiinnostaneina ilmiöinä. Villit tarinat Suomen muinaiskuninkaista, Uri Gellerin taipuvista lusikoista ja 1990-luvun saatananpalvontapaniikista herättävät lukijan kysymään, miksi haluamme niin kovasti uskoa mitä kummallisimpiin kehitelmiin.

Maagisessa Lontoossa on Viistokuja - mutta Tampereella oli kokonainen Viistokatu.Muistojemme Viistokatu sisältää kymmenen maagista ja spekulatiivista tarinaa kadusta, joka ei suostu kuolemaan.Mikä sai maanmittari Spårin suunniltaan Tammerkosken partaalla?Kuka asui Viistokatu 3:ssa?Montako haamupaikkaa voi yksi kaupunki kestää?Makaako myyttisen kaupungin Viistokatu kuolleena odottaen?Anomalioita! Madonreikiä! Puhuvia puluja! Vyöhykkeitä tulevaisuudesta! Ratikka!Kirjan on toimittanut Vesa Sisättö. Kirjoittajat:Samuli Antila, Jussi Katajala, Artemis Kelosaari, Vehka Kurjenmiekka, Vesa Lehtinen, Taru Kumara-Moisio, Anni Kuu Nupponen, Solina Riekkola, Johanna Sinisalo, Vesa Sisättö, Vesa Vitikainen

Päivitä tietosi 2020-luvulle 102 murrettua myyttiä -tietopaketin avulla!Alun perin myytti tarkoitti jumalien tai muiden yliluonnollisten olentojen teoista kertovaa tarinaa. Nykyään arkikielessä myytillä tarkoitetaan uskomusta, jonka totuuspohja on hutera, ellei olematon. Yhteistä muinaisille ja nykyisille myyteille on se, että ne nousevat menneisyydestä: esimerkiksi esihistorian tai 1980-luvun alkuhämäristä.Ihmiskunnan kehitys viimeisinä vuosituhansina on perustunut siihen, että tarinat, joissa yliluonnolliset henkilöt ovat tapahtumien takana ovat korvautuneet tieteellisillä selityksillä. Zeus ei enää visko salamoita kelvottomien ihmisten niskaan, vaan salama on sähköinen sääilmiö. Tällaista kutsutaan myyttien murtumiseksi. Nykyajan myytit ovat usein Zeustakin sitkeämpiä. 102 murrettua myyttiä paljastaa nimensä mukaisesti 102 nykyajan uskomusta, jotka tiede ja tutkimus on osoittanut vääriksi. Nykymyyttien sitkeyden eräs syy on siinä, että monet niistä ovat alkujaan tiedettä - mutta esimerkiksi 100 vuoden takaista tiedettä. Tieteellinen tieto on aina paras tämänhetkinen käsitys oikeasta tiedosta. Joskus käsitykset muuttuvat rajustikin tutkijoiden parissa, mutta syystä tai toisesta suuri yleisö jää nauttimaan virheellisestä käsityksestä. Se kenties sopii osaksi muita uskomuksia, mutta voi pidemmän päälle johtaa kansalaisen ojaan tai allikkoon.Vesa Sisättö on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja, joka ennen 102 myytin murtamista on kirjoittanut mm. kirjat 100 klassikkoa tunnissa ja 101 yllättävää faktaa.

Löydä lukemisen supervoimasiHaluaisitko saada takaisin lukemisen taidon? Tuntuuko kirjan äärelle pysähtyminen vaikealta? Kaipaatko elämääsi rauhallisempaa tahtia?Lukeminen parantaa tutkitusti keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja ehkäisee muistisairauksia. Keskittynyt lukeminen on ainutlaatuinen taito, joka ei synny ihmiselle automaattisesti. Onneksi kuka tahansa voi opetella lukijaksi. Lukemisen voima on kirja sinulle, joka haluat löytää lukemisen ilon. Sinulle, joka haluat palata lukijaksi. Ja aivan erityisesti sinulle, joka et vielä ole löytänyt lukemisen supervoimaasi.

Vesa Sisätön Säilykkeitä-teoksesta löytyy lähestulkoon koko ihmiskunnan historia tiivistettynä. Ainakin oleellisin välittyy pakattuna kätevään muotoon. Kaikenlaisia herkkuja maapallon asukkaille, jotka ensin keksivät säilyketölkin ja vasta sen jälkeen purkinavaajan.Aivan kaikkia tässä kirjassa esiteltyjä purkkeja on turha etsiä lähitulevaisuudessakaan lähimarketin hyllyiltä. Täytyy vain kuvitella, miten mukavaa olisikaan rouhia auki tuhti tölkillinen Tiemestarin mäyrärullia tai Mopedilahnaa, ja nautiskella niistä hyvän vuosikerta-eläinmehun kanssa takkatulen loimottaessa. Kiireiselle perheelle sopii puolestaan kaikkien herkku Loska, joka kevyesti päihittää esimerkiksi hapansilakan ja tuo kevään mieleen. Annoskoossa ei ole säästelty, purkeista löytyy sisältöä usemmiten useita kiloja.Tunnettu tieto- ja viihdekirjailija Sisättö on ideoinut satoja tölkkejä, joista hilpeän, yli 100 purkin herkkuvalikoiman on puhtaaksipiirrellyt humoristisen viivan mestari Pertti Jarla.Huom! Pakkaus ei sisällä tölkinavaajaa!

Etkö säkenöi tarpeeksi? Tuntuuko sinusta että muut tietävät enemmän? Haluaisitko loistaa tiedoillasi baaripöydässä ja sosiaalisessa mediassa? 101 yllättävää faktaa on kirja sinulle! 101 yllättävää faktaa tekee tavallisesta kadun tallaajasta kiinnostavan tiedonpalasingon. Vaikuttaako sosiaalisen median syötteesi tylsältä? Sijoita sinne yllättävä fakta! Saat ihailijoita ja kiinnostavaa keskustelua. Tykkäyksiä!Oikealla tavalla keskustelun lomaan sijoitettu fakta antaa ymmärtää, että sinulla on enemmänkin viisautta takanasi. 101 yllättävää faktaa takaa, että tieto ei sinulta heti lopu.Teoksen tietoiskut voivat auttaa keskustelun aloittamisessa jopa jännittävillä treffeillä. Faktojen avulla et ehkä saa unelmiesi seurustelukumppania, mutta voit jäädä mieleen, jopa vuosikausiksi.Urho Kekkosella ei ollut ajokorttia. Urho Kekkonen kuului sukupolveen joka ehti aikuistua ennen autojen yleistymistä. Hän ei koskaan tullut hankkineeksi ajokorttia. Hänellä oli kyllä moottoripyörän ajolupa, jonka hän oli saanut vuonna 1924 toimiessaan Etsivässä keskuspoliisissa. Presidentti Kekkosen puolisolla Sylvi Kekkosella sen sijaan oli ajokortti. Ajokortittomuus ei estänyt Kekkosta saamasta uransa aikana autoja lahjoina.Vesa Sisättö (s. 1969) on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja.

Lukutoukaksi vaivatta!Pistä paremmaksi kuin Paavo Väyrynen - lue koko kirjallisuuden kaanon YHDESSÄ TUNNISSA. Kukaan ei edes ehdi huomata poissaoloasi Facebookista tai Twitteristä ennen kuin olet jo palannut kirjasivistyneenä! Myös kirjallisuuskeskustelut juhlissa onnistuvat!100 klassikkoa tunnissa esittelee kirjallisuuden klassikot näppärästi parin virkkeen tiivistelminä, antaa kustakin teoksesta muutaman lauseen mittaisen mielipiteen ja kertoo vielä joka kirjasta kiinnostavan faktan, jolla voit päteä sosiaalisessa mediassa! Lukeneisuuden osoittaminen ei tämän helpommaksi tule.100 klassikkoa tunnissa on tarkoitettu kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta.Vesa Sisättö (s. 1969) on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja, joka kehuu lukeneensa joskus kokonaisen kirjan alusta loppuun.

Räjähtikö Viipurin linnan tornissa?Miksi Sex Pistolsia ei päästetty Suomeen?Muistatko Tampereen kadonneen kaupunginjohtajan?Suomalainen järjenkäyttö on maailman huippua. Pienet ja suuret hankkeet, joihin suomalaiset ovat ryhtyneet, ovat tuntuneet erinomaisilta ajatuksilta sillä hetkellä.Ja millaisia älynväläyksiä olemmekaan saaneet kokea! Noitavainoja, häsyjouluja, teorioita Suomen egyptiläisestä muinaisuudesta, videolakeja ja elämäntapaintiaaneja.Only in Finland on älyttömyyksien Suomen historia keskiajan hämäristä 2010-luvulle. Se kertoo historiallisista sattumuksista, hankkeista ja projekteista, jotka eivät menneet niin sanotusti putkeen. Teos valaa uskoa siihen, että suomalainen konstailematon tapa käyttää järkeä voi hyvin niin nyt kuin myös tulevaisuudessa.

Poliitikkojen puheessa vilisee omituisia termejä, jotka tiukan paikan tullen eivät tarkoita juuri mitään. Toisaalta maailma on väärällään ilmiöitä, joille ei ole sanoja. Vesa Sisätön Gini-kerroin ja muita sanaselityksiä politiikan maailmasta - kirjan 150 sananselitystä yhdistävät uutisvirran merkityksettömät politiikkasanat ja kansakunnan aivokopassa pyörivät sanattomat merkitykset.duumaAjatus, joka ajatellaan vasta toteutuksen jälkeen."Kun aamulla heräsin, huomasin että olin yöllä kännissä tatuoinut kirkkoveneen käsivarteeni. En usko, että se oli ollut hyvä ajatus edes sillä hetkellä. Karmea duuma." Middle Office -asiantuntija, 31, Kangasala

Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. Tämä teos on laadittu, jotta kaikki tuleva ei kaatuisi päälle täysin yllätyksenä. Kirjassa käsitellään muun muassa millaista olisi elämä todellisuudessa, jossa Paavo Väyrynen hallitsee elinikäisenä presidenttinä, jossa reilun kaupan orjat luovat hyvinvointia ja someväki kokoontuu omille suviseuroilleen. Synkkiäkin asioita saattaa tapahtua, ihmiskunta voidaan käännyttää Linnunradalta paperittomuuden vuoksi tai maailma tuhoutua, koska joku oli liian monta kertaa väärässä internetissä. Reilua orjakauppaa -teoksen satiiriset mutta enteelliset uutiset ovat ilmestyneet Vihreä lanka -lehden kolumneina. Aiheet liikkuvat maan ja taivaan välillä ja kokeneen kuvittajan, Kari Sihvosen tyylikäs visualisoi nämä mahdolliset tapahtumat ytimekkäästi. Vesa Sisättö (s. 1969) on espoolainen toimittaja ja tietokirjailija. Hän on ollut mukana tekemässä useita kirjallisuusaiheisia tietoteoksia sekä kirjoittanut itse fiktiivisiä romaaneja. Sisättö on erikoistunut tieteis- ja fantasiakirjallisuuteen.