Ville Pirinen

Ville Pirisen luultavasti loputon Yhesti yhes paikas -sarja etenee jo kahdenteentoista osaansa, jossa uskomattomat urbaanilegendat muotoutuvat vapaan assosiaation kautta juoheviksi sarjakuviksi. Tulemme tuntemaan, millaista häpeää kokee ihan tavallisen fiksu kaveri, joka on vuosikausia käyttänyt kehari-sanaa kehonrakentajan synonyymina. Seuraavaksi syvällinen huomio ihmiselämän hauraudesta johtaa ilman aasinsiltaa vähämieliseen ripulivitsiin. Sarjan tuorein nide anniskelee siis sitä samaa absurdiin vivahtavaa huumoria kuin ennenkin, mutta vielä pykälän verran sävykkäämmin.

Suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlien aikaan vuonna 2011 Ville Hänninen ja Harri Römpötti loivat katsauksen tärkeimpiin kotimaisiin taiteilijoihin haastattelukirjassaan Päin näköä. Kymmenen vuotta myöhemmin Römpötti nostaa Taas päin näköä -kirjassa esiin tusinan seuraavan sukupolven taiteilijoita. Mukana ovat JP Ahonen, Juliana Hyrri, Leo Kuikka, Kaisa Leka, Reetta Niemensivu, Emmi Nieminen, Jenna Oldén, Ville Pirinen, Heikki Rönkkö, Tiitu Takalo, Petteri Tikkanen ja Emmi Valve. Haastattelujen ohella kaikki ovat tehneet kirjaan uuden sarjakuvan ja kertovat sen synnystä.Harri Römpötti on työskennellyt vapaana toimittajana ja kriitikkona vuodesta 1989. Sarjakuva on aina kuulunut hänen erikoisaloihinsa. Vuonna 2001 Suomen sarjakuvaseura nimitti Römpötin sarjakuvaneuvokseksi ansioistaan kriitikkona.

Sarjakuvia Kemin 13. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1994.

Ville Pirinen touhusi 2017-2021 läänintaiteilijana, mutta on nyt palannut vapaaksi sarjakuvataiteilijaksi. Tämä merkitsee sitä, että 2009 alkanut Yhesti yhes paikas -sarja palaa kuusivuotiselta tauolta. Hermostunut nauru takertuu taas lukijan kurkkuun, kun moderni perimätieto muokkautuu sarjakuviksi. Ripuli roiskuu kaaressa kylppärin seinille. Kaikki on niin vaikeeta! Mitättömät anekdootit analysoidaan halki, poikki ja pinoon. Paluualbumi ottaa myös uusia muodollis-sisällöllisiä vapauksia, kun Pirinen heittää volttia kerronnan metatasoilla. Nolot tilanteet saattavat johtaa hiostavaan piinaan, mutta söpö mäyräkoiranpentu Tyyne keventää niin tekijän kuin lukijankin oloa.

Tarina alkaa Porin Sokos Hotel Vaakunan ravintolassa, jonne työtön sähköasentaja Tenho Kakkinen on lähtenyt vanhojen ammattikoulukaveriensa Tetsan, Skönden ja Rekan kanssa katsomaan rockabilly-yhtye Matchboxia.Bändi on parhaat päivänsä nähnyt, mutta sen suurin hitti Midnite Dynamos jaksaa käynnistää hämmentävän ja väkivaltaisen jännitysnäytelmän. Spektaakkeli vie meidät länsimaisen sivilisaation tuhoutumisen jälkeiseen aikaan, jolloin henkiinjääminen saattaa olla kiinni polkupyörän dynamojen tuottamasta energiasta. Absurdit aasinsillat yli synkän tajunnanvirran palavat kitkerästi savuten, kun kohtalo paiskoo Tenho Kakkista läpi takaumien, unijaksojen ja maailmanlopun visioiden. Skaala on yhtä mieletön kuin Tapani Kansalla, joka versioi Matcboxin Rockabilly Rebelin suomeksi nimellä Rockabilly paukkuu. Ville Pirinen on poikekuksellisen luova sarjakuvantekijä, kuvataitelija ja musiikkimies. Suuri Kurpitsa on julkaissat hänen albuminsa Tärkeitä asioita sekä seitsemän Yhesti yhes paikas -sarjan kokoelmaa. Pauli Kallion käsikirjoittamia Ornette Birks Makkosen seikkailuja on ilmestynyt yhdeksän nidettä. Seremonia, Grillin' Willie and The Vegetarians, Black Audio ja Steel Mammoth kuuluvat Pirisen bändeihin.

Uskomattomia tositapauksia sarjakuvamuotoon tallentavia Yhesti-kirjasia on nyt koossa täydet puoli tusinaa. Sarja tallentaa suullista perimätietoa tarinoiden alkuperää kunnioittavaan jutustelevaan tyyliin. Pirisen rento piirrostyö tarjoilee runsaasti kiinnostavia yksityiskohtia. Arkinen ja absurdi lyövät kättä. Uskomaton ja uskottava heittävät volttia. Ratkiriemukkuus ja sysisynkkyys vaihtavat viestikapulaa. Luultavasti loputtoman sarjan kuudennessa niteessä eritteet roiskuvat, nyrkit heiluvat, kömmähdykset kasaantuvat ja kummitukset kummittelevat.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä huomattavan suosion saavuttanut sarjakuva antaa puheenvuoron pienelle ihmiselle. Se on kuvitettu versio kansanradiosta, jossa mikään teema ei ole liian vähäinen käsiteltäväksi. Pesäpallon sääntömuutokset, omenamehujen tarjonta, kylmien kahvijuomien valmistustavat ja keitetyt vihannekset ovat tärkeitä asioita, jos ne sellaisiksi koetaan.Ville Pirinen (s. 1973) on Tampereella vaikuttava alakulttuuriaktiivi, joka toimii myös kuvataiteilijana, muusikkona ja DJ:nä.

Kasitonnin tapa käsitellä suuria aiheita ja toteuttaa omaa pakottavaa näkemystään sivuuttavat kärsivän taiteilijan myytin totaalisesti. Jälkimaku on innostava ja toiveikas. Taiteilija nauttii eikä kärsi. Katsoja nauttii eikä kärsi. Pohjimmainen viesti tuntuu muistuttavan että "vielä on toivoa ja kaikki ei ole paskaa", siitä huolimatta että maailma epäilemättä on julma kaaos ja ihminen heikko.

Sarjakuvia Kemin 12. valtakunnallisesta sarjakuvakilpailusta 1993.

Ville Pirisen arkielämän noloja omituisuuksia kartoittava Yhesti-sarja on edennyt juhlallisesti kymmenenteen osaansa. Sen kunniaksi kirjasen koko on nyt suurempi, kannet kovemmat, sivuja enemmän ja sävyt värikkäämmät. Sisällön ei silti tarvitse pelätä uudistuneen, sillä Pirinen kokoaa yhteen sarjan taustalla vaikuttaneita teemoja ja syventää niitä metatasolle pohtiessaan syntyjä syviä uskomattomista tositarinoista ja niiden kertomisesta. Myötähäpeää herättävien tapahtumien vyöry alkaa pikkupitäjän kovisten epäonnistuneella ryyppyristeilyllä ja jatkuu vintage-tunnelmissa syrjätien varressa vessattomalla kirpputorilla. Lopun kaksi lyhyttä tarinaa pyyhkäisevät ahdistuksen tiehensä ja jättävät lukijalle keventyeen fiiliksen.

Ville Pirisen (s. 1973) Yhesti-sarjan albumit kirjaavat sarjakuvan muotoon modernia suullista perimätietoa, mutta ne ovat myös tarinoita tarinoista ja niiden kertomisesta. Kerronnan kieli jutustelee ja dramaturgia kumpuaa suoraan elävästä elämästä. Tämänkertaisissa kertomuksissa kuvataan rippijuhlavideoita, istutaan luennolla, tanssitaan sokkona ja ryypätään silmät päästä. Kiusallisia tilanteita on jälleen lupa odottaa. Kirjanen jättää jälkeensä erikoisen kitkeränmakean jälkimaun.

Levynpyörittäjä ja maailmanmies Makkonen on rehevöittänyt suomalaista sarjakuvaa ja musiikkilehdistöä jo 18 vuotta. Nyt ilmestyvä noin kymmenes Ornette-nide on kolmas Soundin julkaisemista nelivärisarjoista koottu. Mukana on myös uutta materiaalia. Vinyyliin addiktoitunut sankarimme harjoittaa vaihtelevalla menestyksellä musiikkiterapeutin praktiikkaa sekä kohtaa alan merkkihenkilöitä Axl Rosesta Lux Interioriin ja 22-pistepirkosta Dr. Lonnie Smithiin. Käsikirjoittaja Kallio ja piirtäjä Pirinen tuntevat musiikin paremmin kuin omat taskunsa ja kommentoivat luomuksiaan alaviitteissä, joiden on väitetty olevan hauskempia kuin itse sarjakuvat.