Visa Heinonen

Uusi aika ei synny itsestään, vaan sitä tehdään niin mielikuvituksessa kuin materiaalisessa maailmassa. Usein mielikuvitus edeltää reaalisen maailman muutoksia. Suomen nykyaikaistajat -kirjan mielenkiinnon keskiössä on Suomen uudenaikaistaminen/nykyaikaistaminen, sen toimijat sekä taustalla vaikuttavat ideologiat. Lähes "luonnonvoimaisesti" etenevän modernisoitumisen sijasta kirjassa etsitään nykyaikaistumisen liikkeelle panevia tekijöitä. Kiinnostuksen kohteena ovat niin uutta aikaa tuottavat yksilöt, ihmisryhmät, instituutiot, teknologiat kuin ideologiset vaikuttimetkin. Teoksen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kokemusasiantuntijoita.Teoksemme artikkeleissa tarkastellaan eri näkökulmista Suomen nykyaikaistamista. Tarkastelun pääpaino on 1900-luvun jälkipuoliskolla. Näkökulmia ovat tiede- ja teknologiapolitiikan pitkä linja, vallankumous ja sosialidemokratia nykyaikaistamisen väylinä sekä Yhdysvaltain kulttuuridiplomatia Pohjoismaissa toisen maailmansodan jälkeen. Teoksessa pureudutaan myös maamme oikeusjärjestelmän, työmarkkinoiden sekä Suomen talouden ja liikkeenjohtamisen nykyaikaistamiseen. Teksteissä esitellään uudenaikaistamisen uranuurtajayksilöitä, kuten kirjailijat Minna Canth ja Olavi Paavolainen sekä arkkitehti Alvar Aalto. Tarkasteluissa tuodaan esiin myös suomalaisten arkielämän muokkaamista kulutuksen, muotoilun ja liikunnan alueella esimerkkeinä Stockmannin tavaratalo kosmopoliittisuuden välittäjänä, kertakäyttötuotteiden tulo suomalaisten arkeen ja fyysisen aktiivisuuden sekä arkiliikunnan vähentyminen modernissa Suomessa. Lopuksi tutkitaan talouden pelisääntöjen nykyaikaistamisen pitkää linjaa lähtien 1700-luvun lopulta ja kotitalouksien vaurastumista toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa.

”Moderniin kriisitietoisuuteen kasvanut ajattelija voi kysyä, onko liberalismi nyt erityisessä kriisissä vai onko se aina ollut kriisissä. Ehkä kysymys ei lopulta ole hukatuista sukupolvista, yli sata vuotta manatusta lännen rappiosta tai edes liberalismin kriisistä. Kenties tarvitsemme vain käsitteellistä selkeyttä ymmärtääksemme paremmin jatkuvasti muuttuvaa maailmaamme sen talousrakenteita, yhteiskuntarakenteita ja valtarakenteita sekä erilaisia tapojamme ajatella niitä. Näin ymmärrämme paremmin myös liberalismia ja nykyaikaista, suomalaista arvopohjaa.” Liberalismi tarvitsee puolustajan ja sen arvon ymmärtämiseksi se tarvitsee myös ymmärrystä itsestään. Tämä kirjoituskokoelma pyrkii näihin molempiin tavoitteisiin. Liberalismia pohditaan niin historian, politiikan, yhteiskunta-ajattelun kuin somekeskustelukulttuurin kautta unohtamatta sen kansainvälisiä aspekteja, oikeisto- ja vasemmistoliberaaleja, sukupuolipolitiikkaa, ajankohtaista woke-kulttuuria tai liberaalin ajattelun itsekritiikkiä.

Finnish Consumption focuses on Finland as a modernising society between East and West. Comprehensive agrarian heritage and delayed modernisation in the sense of structural change, industrialisation and urbanisation are the central features of Finnish society during the 20th century. The special characteristics in this transformation were manifold influences from both Western Europe and Soviet Union / Russia. Although Finnish consumers eagerly adopted television and private cars, they also kept their saunas, summer houses and fishing ans the favourite hobby.