Kirjahaku

Uusi julkaisu esittelee VL Myrsky hävittäjälentokoneen taustat ja kehitystyön aina ensilentoon saakka sekä entisöinti-idean synnyn ja entisöinnin etenemisen vuosina 2013-2014. Julkaisussa on esitelty myös vuoden 1939 hävittäjähankinnan realistiset ulkomaiset vaihtoehdot sekä VL Myrskyn moottorivaihtoehdot.

Tämä on VL Myrsky II -entisöintiprojektin vuosikirja 2018. Aikaisemmin julkaistujen ja tulevien vuosikirjojen tapaan se käsittelee yhden jakson koneen historiaa ja yhden jakson koneen entisöintiä. Historiajakso kertoo Myrskyn laivuekäytön valmisteluista, käytöstä Tiedustelulentolaivue 12:ssa ja 16:ssa jatkosodassa ja Lapin sodassa sekä tuotannon vaikeuksista. Entisöintiosuudessa kerrotaan aikaansaannoksista Vantaalla, Tikkakoskella ja muualla suurinpiirtein marraskuusta 2016 marraskuuhun 2017.

VL Myrsky on ainoa suomalainen hävittäjäkone, joka on päässyt sarjavalmistukseen. Sen suunnittelu, kehittely ja sarjavalmistus tapahtuivat aikoina, jolloin Suomessa oli puutetta lähes kaikesta. Tätä taustaa vasten VL Myrsky on hyvä esimerkki erinomaisesta suomalaisesta insinööritaidosta.Monessa suhteessa mollivoittoinen VL Myrsky -projekti olisi voinut päättyä toisin, jos olosuhteet olisivat olleet paremmat. Silti Myrskyillä osallistuttiin niin jatkosotaan, Lapin sotaan kuin rauhan ajan palvelukseenkin sotien jälkeen.VL Myrsky - historia ja entisöinti 2019 on VL Myrsky -julkaisusarjan viides osa. Se käsittelee konetyypin käyttöä sotien jälkeen aina kapteeni Kauko Ikosen kuolinsyöksyyn 9.5.1947 Nakkilassa. Entisöintiosuudessa kerrotaan entisöintiprojektin aikaansaannoksista marraskuusta 2017 marraskuuhun 2018.VL Myrsky II -entisöintiprojektin tavoitteena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjä MY-14 asetettavaksi näytteille suomalaisessa ilmailumuseossa tai muussa sen arvolle sopivassa paikassa vuonna 2020. Entisöinti tehdään Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojektina, jonka päätukijoina ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy.

VL Myrsky on ainoa suomalainen hävittäjäkone, joka on päässyt sarjavalmistukseen. Sen suunnittelu, kehittely ja sarjavalmistus tapahtuivataikoina, jolloin Suomessa oli puutetta lähes kaikesta. Tätä taustaa vasten VL Myrsky on hyvä esimerkki erinomaisesta suomalaisesta insinööritaidosta. Monessa suhteessa mollivoittoinen VL Myrsky -projekti olisi voinutpäättyä toisin, jos olosuhteet olisivat olleet paremmat. Silti Myrskyillä osallistuttiin niin jatkosotaan, Lapin sotaan kuin rauhan ajan palvelukseenkin sotien jälkeen.VL Myrsky - historia ja entisöinti 2020 on VL Myrsky -julkaisusarjan kuudes osa. Se käsittelee konetyypin historian kapteeni Kauko Ikosen kuolinsyöksystä 9.5.1947 entisöintiprojektin alkuun saakka. Entisöintiosuudessa kerrotaan entisöintiprojektin aikaansaannoksista marraskuusta 2018 syyskuuhun 2019.VL Myrsky II -entisöintiprojektin tavoitteena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjä MY-14 asetettavaksi näytteille suomalaisessa lmailumuseossa tai muussa sen arvolle sopivassa paikassa vuonna 2021. Entisöinti tehdään Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen lmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojektina, jonka päätukijoina ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy.

VL Myrsky on ainoa suomalainen hävittäjälentokone, joka on päässyt sarjavalmistukseen. Sen suunnittelu, kehittely ja sarjavalmistus tapahtuivat aikana, jolloin Suomessa oli puutetta lähes kaikesta. Tätä taustaa vasten VL Myrsky on hyvä esimerkki erinomaisesta suomalaisesta insinööritaidosta. Monessa suhteessa mollivoittoinen VL Myrsky -projekti olisi voinut päättyä toisin, jos olosuhteet olisivat olleet paremmat. Silti Myrskyillä osallistuttiin niin jatkosotaan, Lapin sotaan kuin sodan jälkeen rauhanajan palvelukseenkin.VL Myrsky - Historia ja entisöinti 2021 on VL Myrsky -julkaisusarjan seitsemäs osa. Koska konetyypin historia kronologisesti tarkasteltuna on saatu kuudessa aikaisemmassa julkaisussa kiertymään jo entisöintiprojektin alkuun, historiaosuudessa käsitellään Myrskyyn liittyviä myyttejä ja urbaaneja legendoja sekä verrokkiprojekteja FFVS J 22 (Ruotsi) ja CAC Boomerang (Australia). Entisöintiosuudessa käsitellään entisöintityöryhmien yhteisiä saavutuksia lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020.VL Myrsky II -entisöintiprojektin tavoitteena on entisöidä VL Myrsky II -hävittäjä MY-14 asetettavaksi näytteille suomalaisessa ilmailumuseossa tai muussa sen arvolle sopivassa paikassa vuonna 2021. Entisöinti tehdään Ilmailumuseoyhdistys ry:n, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojektina, jonka päätukijoita ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy.

VL Myrsky on ainoa suomalainen hävittäjälentokone, joka on koskaan päässyt sarjavalmistukseen. Sen suunnittelu, kehittely ja rakentaminen tehtiin poikkeuksellisena aikana, jonka haasteellisuutta nykyajan ihmisen on vaikea sisäistää. Koneella osallistuttiin sekä jatkosotaan, Lapin sotaan että rauhanajan palvelukseenkin. Tämä julkaisu esittelee VL Myrsky II -entisöintiprojektin entisöintiryhmien saavutuksia marraskuulta 2020 tammikuulle 2022 saakka. Projektin tarkoituksena on entisöidä MY-14 asetettavaksi näytteille suomalaiseen ilmailumuseoon tai muuhun arvolleen sopivaan paikkaan. Entisöintityö tehdään Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojektina, jonka päätukijat ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy.

VL Myrsky on ainoa suomalainen hävittäjälentokone, joka on koskaan päässyt sarjavalmistukseen. Sen suunnittelu, kehittely ja rakentaminen tehtiin poikkeuksellisena aikana, jonka haasteellisuutta nykyajan ihmisen on vaikea sisäistää. Koneella osallistuttiin sekä jatkosotaan, Lapin sotaan että rauhanajan palvelukseenkin.Tämä julkaisu esittelee VL Myrsky II -entisöintiprojektin entisöintiryhmien saavutuksia tammikuulta 2022 maaliskuulle 2023 saakka. Projektin tarkoituksena on entisöidä MY-14 asetettavaksi näytteille suomalaiseen ilmailumuseoon tai muuhun arvolleen sopivaan paikkaan. Entisöintityö tehdään Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteisprojektina, jonka päätukijat ovat Patria Oyj ja Sinituote Oy.

Kirja ponnistaa CxO Mentor Oy:n ensimmäisen kirjan Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu? pohjalta kohti onnistunutta projektia. Kirja perustuu CxO:n mentorien vuosien kokemuksiin ja antaa tietojärjestelmää hankkivalle kullan arvoisia neuvoja sekä kehityshankkeen lähtökohtien, oman toiminnan että toimittajan hallinnan näkökulmasta.

Lentäminen on tällä hetkellä turvallisin matkustusmuoto. Sata vuotta sitten se oli vielä 150 kertaa junamatkustamista vaarallisempaa. Myönteinen kehitys on perustunut jokaisen lento-onnettomuuden ja läheltä piti -tilanteen tutkimiseen ja niistä saatujen oppien levittämiseen määräyksinä, ohjeina ja suosituksina. Näin on saatu lento-onnettomuuksien mittaamattomat kustannukset oppeina parantamaan lentoturvallisuutta.Tietojärjestelmäprojekteista onnistuu vain 30-40 %. Onnistumisastetta on varmasti mahdollista parantaa. Tässä kirjassa käydään läpi suuri määrä lento-onnettomuuksien kautta luotuja lentoturvallisuuden hyviä käytäntöjä, joiden soveltaminen projektitoimintaan parantaa todennäköisesti projektien onnistumisastetta.Tietokirjailija ja tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki on työskennellyt vuosia projektitoiminnan parissa. Hän on tutkinut projektien onnistumista vuodesta 2009 ja on kirjoittanut aiheesta aiemmin kaksi kirjaa. Hän on myös Ilmailumuseoyhdistys ry:n hallituksen jäsen ja on harrastuksensa kautta perehtynyt lentämiseen, lentokoneisiin ja lento-onnettomuuksien tutkintaan sekä kustannustoimittanut Jari Rinteen vuonna 2018 julkaistun kirjan "Lento-onnettomuudet lentoturvallisuuden kehittäjinä".

Kirja kertoo Lahelan kylän tarinan alkaen 1400-luvun Nicke Finnestä aina nykypäiviin saakka keräämällä yhteen sen, mitä tästä kahdeksan neliökilometrin laajuisesta tuusulalaisesta kylästä on kirjoitettu. Kirja on tarkoitettu nimenomaan kylään muuttaville kertomaan, miten kylä on syntynyt ja kehittynyt, ja mistä paikkojen nimet ovat kotoisin.Kirjan kirjoittaja Reino Myllymäki on lahelalainen tuottavuus-, paikallisdemokratia- ja yhdistysaktiivi.Kirjan myyntihinnasta tilitetään 2 Lahela-Seura ry:lle.

Miksi jotkut palveluyksiköt joutuvat toimintaansa kehittäessään vaikeuksiin ja toiset saavat hyviä asiakasta hyödyttäviä tuloksia? Mitkä ovat ne askeleet, jotka palveluyksikön kannattaa ottaa pyrkiessään kehittymään asiakkaansa tuottavuus- ja kasvukumppaniksi?Kirja kirjoittajansa vuosien kokemukseen ja tutkimustyöhön sekä IT Forumin toiminnassa vuonna 2017 ja sitä ennen kerättyihin hyviin kotimaisiin ja kansainvälisiin käytäntöihin. Sen viitekehyksenä toimii vuonna 2007 julkistettu IT Alignment Trap ja vuonna 2015 julkistattu palveluyksikön rajapintamalli. Askeleet - hyvien käytäntöjen käyttöön ottaminen - on järjestetty siten, että ns. linjaamisansaan joutuminen on epätodennäköistä: tehokkuus ensin ja asiakasyhteistyön syventäminen vasta sen jälkeen.Vaikka kirjassa käytetään tietotekniikkapalveluja tarjoavaa palveluyksikköä esimerkkinä, kirjan opit ovat suoraan sovellettavissa minkä tahansa palveluyksikön tai -yrityksen käyttöön. Itse asiassa kirjailija on sitä mieltä, että digitalisoituvassa yhteiskunnassamme palveluyksikköjen pitäisi aikaisempaa enemmän tarkastella juuri IT-yksiköiden ja -yritysten toimintatapoja - ja soveltaa niitä käyttöönsä.

Kohtaamme muutoksia päivittäin. Suhtaudumme kohtaamiimme muutoksiin kovin eri tavoin. Jotkut torjumme, joihinkin lähdemme mukaan, joitakin ryh-dymme jarruttamaan.Reino Myllymäen kirja kertoo, miksi menestyvää yritystä on vaikea pelastaa, mistä muutoksessa on kysymys ja miten muutosta kannattaa johtaa. Bonuk-sena kirjassa on osio, jossa annetaan neuvoja niille, joiden kohdalle muutos sattuu ohittamattomana vastoinkäymisenä.Kirja on lopputulos prosessista, jonka myötä kirjailija pyrki selvittämään itsel-leen muutoksen syvintä olemusta. Ajatuksia ja kokemuksia on lainattu niin ulko- kuin kotimaisiltakin johtajilta ja tutkijoilta, ja nämä kultahippuset on omien ja haastateltujen ihmisten kokemusten kera laitettu järjestykseen kirjan muotoon.Kirja on tarkoitettu jokaisen muutosta johtavan käyttöön. Jotta johtaisimme muutosta. Jotta muutos ei johtaisi meitä.Kirja soveltuu myös oppikirjaksi.

Korkealentoiset strategiamme jäävät jalkautumatta ja digitalisaation tuomat hyödyt saavuttamatta, jos muutosjohtaminen jätetään tekemättä. Yksi muutosjohtamisen tärkeistä työkaluista on viestintä, muutosviestintä.Muutosviestintä, jonka tarkoituksena on johdatella meidät vanhasta uuteen, voidaan toteuttaa hyvin tai huonosti. Huonosti toteutettu muutosviestintä sisältää elementtejä, jotka hämärtävät sekä viestin että muutoksen sisältöä ja merkitystä, jolloin viestinnän teho hiipuu ja vastaanottajan järki ja sydän jäävät voittamatta muutoksen puolelle.Tämä opas keskittyy muutosviestinnän sanoman kirkastamiseen poistamalla viestinnästä noita arvoa liudentavia elementtejä. Kirja kertoo myös, miten erilaiset ihmiset viestinnän vastaanottajina otetaan huomioon.Sano se selvästi! -kirjan kanssa yhtä aikaa syntyi kirja Pöhinää? Työelämän oikein ja väärin ymmärretyt sanonnat, joka auttaa lukijaansa ymmärtämään työelämässä käytettyjä fraaseja ja sananlaskuja. Kirjan kirjoittaja Reino Myllymäki on kokenut ammattimentori, tietokirjailija, kolumnisti ja blogikirjoittaja, jolla on vuosien kokemus tietotekniikan hyödyntämisen johtamisesta ja muutosjohtamisesta.

Erilaiset kielikuvat, sananlaskut, lentävät lauseet ja sanonnat ovat kielemme rikkaus. Niitä käytetään paljon mutta ymmärretäänkö niitä ollenkaan - tai mikä vielä pahempaa - ymmärretäänkö ne kokonaan väärin?Elämme tietoyhteiskunnassa mutta sanonnoista yhä useampi on kotoisin ajalta, jolloin kansamme eli metsästyksestä ja maanviljelystä. Kieli muuttuu ja samalla vanhojen sanojen ja sanontojen merkitys hämärtyy. Toisaalta tuotamme jatkuvasti uusia fraaseja ja lausahduksia, joiden merkitys ei ole myöskään selvä.Pöhinää? Työelämän oikein ja väärin ymmärretyt sanonnat auttaa lukijaansa ymmärtämään työelämässä käytettyjä fraaseja ja sananlaskuja. Kirja syntyi Sano se selvästi! Muutosviestinnän opas -kirjan kirjoittamisen yhteydessä auttamaan muutosviestinnän ymmärtämistä. Kirja on kuitenkin itsenäinen kokonaisuus.Kirjan kirjoittaja Reino Myllymäki on kokenut ammattimentori, tietokirjailija, kolumnisti ja blogikirjoittaja, jolla on vuosien kokemus tietotekniikan hyödyntämisen johtamisesta ja muutosjohtamisesta.

Hävittäjälentokone syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana tarpeesta ampua alas vihollisen tiedustelulentokoneet ja tykistön tulenjohtokoneet. Maailmansodan äkillinen päättyminen synnytti suuret ylijäämävarastot, joita purettiin lähes 1920-luku. Mutta 1930-luvulle tultaessa maailmanpoliittinen tilanne muuttui ja samaan aikaan hävittäjälentokone teki todella massiivisen muodonmuutoksen puusepänverstaiden ”kangaspuista” metalliteollisuuden massatuotteiksi.Hävittäjälentokone 1919-1939 esittelee tuon kehityskulun mahdollistaneet keskeiset lentolaitteen, moottorin ja aseistuksen innovaatiot esimerkkien kautta. Kirja kertoo myös, millainen hävittäjälentokone oli 1930-luvun lopulla eli millaisella kalustolla mentiin sitten toiseen maailmansotaan. Samalla luodaan katsaus eri maiden hävittäjävoimiin.Kirjan kirjoittaja Reino Myllymäki on tietokirjailija ja ilmailuhistorian harrastaja.

Valmet Vihuri ideoitiin nimellä Harjoitushävittäjä m/48 samoihin aikoihin, kun Ilmavoimat joutuivat luopumaan useimmista sodanaikaisista hävittäjäkonetyypeistään. Tällöin VL Pyryn -harjoituskoneen ja Messerschmitt Bf 109 G -hävittäjän väliin jäi koulutuksellisesti hankalan suuri aukko. Koska sekä valuutasta että määrärahoista oli kova pula, Valmet Vihuriin käytettiin suuri määrä sodanaikaisista ja jo puretuista hävittäjistä talteen otettuja kojeita ja laitteita moottoria myöten. Vihuri oli aikansa kierrätyskone.Valmet Vihurista tuli Ilmavoimien 1950-luvun lentotoiminnan syömähammas, jota ilman lennostojen lentotoiminta olisi jäänyt vähiin. 51 koneyksilöllä lennettiin yli 27 000 tuntia. Vihuri osoittautui helpoksi lentää ja vahvarakenteiseksi koneeksi, jonka heikko lenkki oli moottori. Moottorin viat aiheuttivat monia onnettomuuksia, joskin tekniikan epäluotettavuuden ohella merkittävä syy lentäjien menetykseen oli aikakauden huono lentokuri. Vihurista luovuttiin vuonna 1959 ennen näkemättömän ankaran lehdistökampanjan päätteeksi.Tämä arkistomateriaaliin ja aikalaiskuvauksiin perustuva kirja kertoo vihdoin totuuden Vihurista.Kirjan kirjoittaja on ilmailuhistorian harrastaja Ilmailumuseoyhdistys ry:stä.

”Mitä, taasko uusi kirja strategiasta? Eikö aihe ole koluttu loppuun?”Jos tuo oli ajatuksesi, samaa pohti kirjan kirjoittaja ennen ryhtymistään kirjan kirjoittamiseen. Mutta ytimekkäälle ja selkeälle kirjalle melkein aiheesta kuin aiheesta on sosiaalinen tilaus.Strategia on edelleen erinomainen tapa koota ja ryhmittää resurssit yritykselle tai yhdistykselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja NET/K-menetelmä on oiva - tehokas ja hauska - tapa ajatusten, mielipiteiden ja tosiasioiden kokoamiseksi yhteen strategian muotoon.Tietokirjailija, tuottavuusaktivisti Reino Myllymäellä on yli 20 vuoden kokemusstrategiatyöstä, muutosjohtamisesta ja projektitoiminnasta.

Business Case -termille ei ole vakiintunut yksikäsitteistä suomenkielistä vastinetta. Termillä tarkoitellaan projektin tai investoinnin tekemisen käynnistyspäätöksen tueksi tehtyä selvitystä, joka huomioi kustannukset, hyödyt, hyöty-kustannusanalyysin, riskit sekä muut asiat, joita ei voida muuttaa rahaksi.Joka vuosi Suomessa käynnistetään tuhansia kehitysprojekteja ilman kunnollisia perusteluja. Joka vuosi suuri määrä projekteja ylittää budjettinsa. Asioilla saattaa olla yhteys, sillä projektin perusteleminen Business Casen avulla pakottaa sekä laskemaan kustannukset perusteellisesti että miettimään muitakin asioita, jotka ovat onnistumisen edellytyksiä.Tietokirjailija, tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki on koulutukseltaan kustannusinsinööri, jolla on yli 20 vuoden kokemus kustannuslaskennasta, kehitysprojektien perustelemisesta ja tietohallinnon johtamisesta.

Palvelujen hinnoittelua tarvitaan, kun palveluyksikkö pyrkii saamaan tarjoamilleen palveluille rahallisen vastikkeen, joka kattaa palvelusta syntyneet kustannukset ja tuottaa palveluyksikön omistajien määrittämän suuruisen voiton.Palveluyksikkö voi olla yrityksen tai yhteisön sisäinen palveluntuottaja, jaettu palveluyksikkö tai ulkoinen palveluntuottaja. Palvelujen hinnoittelu on välttämätöntä ulkoiselle palveluntuottajalle, lähes välttämätöntä jaetulle palveluyksikölle mutta vähemmän pakollista sisäiselle palveluntuottajalle.Kirjassa käydään läpi palveluluettelon (Service Catalog) laadinta, pal-velutasot (Service Levels) sekä palvelujen hinnoittelu kustannus-voittolisämenetelmällä (Cost-plus pricing). Kirjan esittelemät periaatteet ja käytännöt ovat palvelujen kehittämisen yleisimmän viite-kehyksen, ITIL®-viitekehityksen version 2011, kanssa yhteensopiva.Tietokirjailija, tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki on koulutukseltaan kustannusinsinööri, jolla on yli 20 vuoden kokemus kustannuslasken-nasta, palvelujen hinnoittelusta ja IT-palvelujen johtamisesta.

Kirja kertoo ainoan koskaan sarjatuotantoon päässeen kotimaisen hävittäjälentokoneen tarinan. Kotimaisen hävittäjälentokoneen syntysanat sanottiin jo ennen talvisotaa keväällä 1939. Erilaisten viivästysten takia torjuntahävittäjäksi tarkoitettu VL Myrsky pääsi käyttöön vasta jatkosodan viimeisinä viikkoina, jonka jälkeen konetta käytettiin Lapin sodassa ja rauhanajan palveluskäytössä vuoteen 1947 saakka. Viimeinen lento konetyypillä tehtiin 10.2.1948. Myrskyn käytön lopettivat sodanaikaisista huonoista liimoista ja lakoista sekä muista korvikemateriaaleista johtuvat rakenteelliset heikkoudet, mutta myös Pariisin rauhansopimus, joka rajoitti taistelukoneiden määrää. Myrskyn käytöstä poisto käynnisti aikanaan toisen kiistellyn lentokoneprojektin, nimittäin Valmet Vihurin.Mollivoittoisuudestaan huolimatta Myrskyn tarina on tutustumisen arvoinen. Se kertoo suomalaisesta halusta olla luottamatta pelkästään vieraaseen apuun ja siitä, kuinka suomalaiset insinöörit kehittivät vaikeissa olosuhteissa ulkolaisiin vaihtoehtoihin täysin vertailukelpoisen hävittäjälentokoneen ja siinä sivussa monta innovaatiota, kuten ensimmäisen modernin lentoarvojen rekisteröintilaitteen, sanan-mukaisesti ”mustan laatikon”. MY-3-koneen turmasta 19.11.1943 tuli myös ensimmäinen mustan laatikon tiedoilla ratkaistu lento-onnettomuus. Myös Myrskyn siiven ja pyrstön aeroelastisen värähtelyn laskentaa helpottamaan kehitetystä analogiaperiaatteella toimivasta matematiikkakoneesta - tulointegrafista - muodostui sodan jälkeen pieni sensaatio matemaatikkopiireissä. Myrsky sopii myös nykyään vallalla oleviin ihanteisiin mitä parhaimmalla tavalla, sillä se on suurelta osin kierrätysosista ja kotimaisesta puusta valmistettu.Tämä kirja on koottu seitsemän vuosina 2015-2020 julkaistun VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisun historiaosuudesta runsaasti täydentäen uudella tiedolla, tutkimustuloksilla ja valokuvilla. Konetyypin entisöintiosuudesta julkaistaan myöhemmin oma erillinen teoksensa.Kirjan kirjoittaja on ilmailuhistorian harrastaja Ilmailumuseoyhdistys ry:stä ja VL Myrsky II -entisöinti-projektin tiedottaja vuodesta 2013.