Kirjojen hintavertailu. Mukana 12 371 963 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

563 tulosta hakusanalla Erkki Kalervo Laitinen

Marskin ritari Honkaniemi, Miljoonalinnake ja muut sodan ihmeet

Marskin ritari Honkaniemi, Miljoonalinnake ja muut sodan ihmeet

Erkki Kalervo Laitinen

Vaasan Yritysinformaatio
2019
sidottu
Kertomuksia sodan melskeistä. Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Mannerheim-ristin ritari nro 149 Toivo Nikolai Honkaniemen elämäntarina, jossa sotatapahtumilla on keskeinen asema. Legendaarinen joukkueenjohtaja Honkaniemi teki joukkueineen sodissa sankaritekoja, kunnes haavoittui vaikeasti Siiranmäen taisteluissa 14.6.1944. Toinen osa käsittelee Marjapellonmäen taisteluja Talvisodassa erityisesti helmikuussa 1940, jolloin mäkeä urhoollisesti puolustanut ruotsinkielinen JR 10 taisteli valtavaa ylivoimaa vastaan ja irtautui mäestä vasta Mannerheim-linjan murruttua Summassa. Kolmas osa käsittelee Talvisodan ihmettä, Miljoonalinnaketta, joka oli tavattoman kallis, Karjalan lukoksi tarkoitettu linnoitus Lähteen lohkolla Summassa. Talvisodassa linnake murskattiin toimintakelvottomaksi ja puna-armeija räjäytti linnakkeen katon helmikuussa 1940. Neljäs osa kertoo sota-ajan yliluonnollisista ilmiöistä, joita olivat erilaiset aavistukset kuolemasta, enteet, enneunet ja harhanäyt. Näitä ilmiöitä havaittiin poikkeuksellisen paljon juuri sota-ajan äärimmäisissä olosuhteissa rintamalla ja kotipuolessa. Viides kappale käsittelee Laatokan Karjalassa sijaitsevan Suojärven väestön evakuointia syksyllä 1939. Evakuoinnin täydellisen epäonnistumisen vuoksi Hyrsylän mutkasta ja muista Suojärven rajapitäjistä jäi puna-armeijan vangiksi lähes 2 000 ihmistä. Professori Erkki K. Laitisen teos perustuu laajaan lähdeaineistoon, kirjalliseen materiaaliin ja sotapäiväkirjoihin sekä Juhani Honkaniemen ja Rauha o.s. Hokkisen kotiarkistojen materiaaliin.
Sotasankareita - vai Marskin ritareita

Sotasankareita - vai Marskin ritareita

Erkki Kalervo Laitinen

Vaasan Yritysinformaatio
2020
sidottu
Mannerheim-risti myönnettiin sotilaille erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi. Marsalkka Mannerheim piti tärkeänä, että risti voitiin myöntää sotilaalle sotilasarvosta riippumatta, joten sen saattoi saada yhtä hyvin sotamies kuin kenraali. Mannerheim piti ristin myöntämisen perusteet poikkeuksellisen vaativina, minkä ansiosta rististä tuli arvostettu ja haluttu kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiinkin vain 191 sotasankaria, jotka muodostivat kiinteän veljeskunnan.Mannerheim-ristiä esitettiin sadoille sotilaille, joista useimmat karsiutuivat arvioinnin edetessä. Esitysten hylkäämisen syitä on pohdittu julkisuudessa, mutta suuri osa syistä on jäänyt selvittämättä, sillä Marski ei ole enää vastaamassa kysymyksiin. Kirjassa esitellään ensin Mannerheim-ristin ritareiden nimittämisen vaiheet ja keskeiset toimijat, jotka käsittelivät joukko-osastojen tekemiä esityksiä Mikkelin Päämajassa. Nämä toimijat olivat komentoesikunnan päällikkö Tuompo, puolustusministeri Walden ja marsalkka Mannerheim. Mannerheim oli nimitetty Vapaudenristin ritarikunnan elinikäiseksi suurmestariksi ja hän teki lopullisen päätöksen kunniamerkin myöntämisestä. Tuompo ja Walden olivat ritarikunnan hallituksen jäseniä.Kirjassa tarkastellaan myös komentoesikunnan päällikön Mannerheimille tekemiä ritariesityksiä, joita ylipäällikkö ei hyväksynyt, ja pohditaan mahdollisia syitä, jotka johtivat esitysten hylkäämiseen. Lisäksi kirjassa perehdytään tarkemmin seitsemästä sotasankarista tehtyihin ristiesityksiin ja niiden hylkäämisen syihin. Nämä sotasankarit ovat Aulis Iisalo, Alfons Almi, Elof Roschier, Vladimir Marmo, Kai Savonjousi, Harry Järv ja Martti Teräsalmi. He edustivat eri aselajeja ja eri sotilasarvoja, kuten nimitetytkin Mannerheim-ristin ritarit. Heitä ei kuitenkaan jostakin syystä vihitty arvostetun veljeskunnan jäseniksi.
Talvisodan verisin päivä

Talvisodan verisin päivä

Erkki Kalervo Laitinen

Vaasan Yritysinformaatio
2022
sidottu
Talvisodassa kaatui yli 26.000 suomalaista, jonka lisäksi sodassa haavoittui yli 40.000 sotilasta. Talvisodassa oli kaksi poikkeuksellisen veristä päivää. Neuvostoliiton joukkojen hyökättyä maahan 30.11.1939, suomalaiset tekivät 23.12.1939 epäonnistuneen vastahyökkäyksen, jossa kaatui yli 650 miestä. Talvisodan verisin päivä oli kuitenkin 6.3.1940, jolloin vihollisen kiivaiden hyökkäysten seurauksena eri puolilla Karjalaa kaatui yli 800 suomalaista sotilasta. Verisin päivä merkitsi lopullista käännekohtaa Talvisodassa, sillä Suomella ei ollut käytännössä enää sotimiseen resursseja jäljellä, eikä mahdollisuuksia kärsiä vastaavia tappioita. Neuvostoliitto ilmoitti samana verisenä päivänä suostuvansa neuvottelemaan rauhasta. Suomi hyväksyi raskaat rauhanehdot ja rauha astui voimaan viikkoa myöhemmin 13.3.1940 kello 11.Tässä kirjassa keskitytään Talvisodan verisimmän päivän 6.3.1940 taisteluihin ja niihin johtaneisiin tapahtumiin. Kirjaan on valittu 15 merkittäviä tappioita verisenä päivänä kärsinyttä joukkoyksikköä, joiden perustamisvaiheita, komentajia ja toimintaa rintamalla esitellään lyhyesti ennen maaliskuun 1940 veristen taisteluiden kuvaamista. Joukkoyksiköt on niiden sijainnin perusteella jaettu kuuteen ryhmään: Kuhmo (JR 27 ja SissiP 5), Kollaanjoki (JR 34, Kev.Os. 23, SissiP 4), Kitilä (JR 35 ja JR 38), Vuoksen saaret (JR 24, JR 23 ja JR 4), Taipaleenjoki (JR 19) ja Viipurinlahti (JR 11, JR 10, Er.P 20 ja PPP 5). Suurimmat tappiot näistä joukkoyksiköistä kärsi JR 35, jonka miehistä kaatui 6.3.1940 Petäjäsaaren verisessä taistelussa Kitilässä yhteensä 118. Petäjäsaaren suomalaiset puolustajat taistelivat käskyn mukaan lähes viimeiseen mieheen.
Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden

Sodan ja rauhan mies Rudolf Walden

Erkki Kalervo Laitinen

Vaasan Yritysinformaatio
2024
nidottu
Sodan ja rauhan mies Rudolf WaldenKarl Rudolf Walden (1878-1946) oli suurmies monessa eri suhteessa. Hän oli teollisuusjohtaja, ministeri, kenraali ja poliitikko, sovittelija ja patriootti. Walden oli äärimmäisen kiinnostava persoona, aina valmiina uhrautumaan isänmaan puolesta. Hän tiesi jo varhain, että erittäin raskas työ ilman riittävää lepoa voi koitua hänen kohtalokseen, sillä suvussa oli sairaus, joka saattoi johtaa aivoverisuonen katkeamiseen. Kun Waldenin nuorin poika, pienestä pitäen erittäin lahjakas Lauri, kaatui jatkosodassa 14.6.1944, Waldenin aika alkoi olla lopussa. Rauhan ehdot olivat ankarat, isänmaa menetti suuren osan alueestaan, sai maksettavakseen suuret sotakorvaukset, lottajärjestö ja Waldenille rakas suojeluskuntajärjestö määrättiin lakkautettavaksi, sotasyyllisiä etsittiin. Tämä kaikki oli kenraalille liikaa ja hän sai 27.11.1944 aivoverisuonen katkeamisesta johtuneen halvauskohtauksen, josta hän ei enää toipunut. Kenraali menetti puhekykynsä ja lähes kokonaan liikuntakykynsä. Patriootti oli uhrannut isänmaalleen kaiken.Waldenin perheenjäsenten kohtalo ei ollut helppo. Perheen äidille, Annille, ennustaja kertoi Pietarissa, että hän tulee eläessään menettämään kuudesta lapsestaan neljä, ja niin kävi. Tytär Anna, kenraalin lemmikki, kuolee jo 6-vuotiaana hinkuyskän jälkitautiin, toiseksi nuorin poika, Rudi kuolee tapaturmaisesti jatkosodassa, nuorin poika Lauri tuhoutuu tykistön kranaatin täysosumasta Siiranmäen taisteluissa ja tytär Liisa menehtyy oman käden kautta. Esikoisesta, Juusosta tulee legenda, vuorineuvos, viimeinen patruuna. Kirjan sisältö on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään lyhyesti lävitse Waldenin elämänkaaren tärkeimmät tapahtumat aikajärjestyksessä. Toisessa osassa käsitellään kenraalin elämän erilliskysymyksiä, jotka liittyvät hänen perheenjäseniinsä, asuinpaikkoihinsa (Pietari, Merilinna, Rapalan kartano, Marmoripalatsi) ja persoonaansa. Kirjan kirjoittaja Erkki Kalervo Laitinen väitteli 1980 kauppatieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa ja työskenteli sen jälkeen akateemisissa viroissa, viimeiset kymmenet vuodet laskentatoimen professorina Vaasan yliopistossa, kunnes jäi eläkkeelle 2016. Laitinen on kirjoittanut uransa aikana satoja tieteellisiä julkaisuja, toistakymmentä oppikirjaa ja useita tietokirjoja sekä laskentatoimesta että sotahistoriasta.
"Taistellen puolesta maas" - Eliitin sankarivainajat

"Taistellen puolesta maas" - Eliitin sankarivainajat

Erkki Kalervo Laitinen

Vaasan Yritysinformaatio
2025
nidottu
Tässä kirjassa käsitellään suomalaisen eliitin, ministereiden ja korkeiden sotilashenkilöiden, lähiomaisten sankarikuolemaa talvi- ja jatkosotien aikana. Kirjan lähtökohtana on vanha uskomus, että eliitti piti lähiomaisensa poissa eturintaman vaarallisista taisteluista ja kärsi siten sankarikuolemien kautta vähemmän tappioita kuin muu kansa. Tämä uskomus ei kuitenkaan pidä kirjan kertomusten valossa paikkaansa. Sankarikuolema oli sotien aikaan arvostettu tapa kuolla ja eliittiperheiden nuorukaiset olivat poikkeuksellisen innokkaita lähtemään sotaan puolustamaan maataan. Eliittiperheiden nuorukaiset olivat usein kaikkein vaarallisimmissa tehtävissä ja puolustivat urhoollisesti maataan. Kun suruviesti sankarikuolemasta sitten tuli kotiin, olivat omaiset surullisia, mutta samalla myös ylpeitä pojistaan. Kirjassa käsitellään yhteensä eliitin 31 sankarivainajan vaiheita sodassa sekä kaatumiseen johtavia tapahtumia ja olosuhteita. Näistä tapauksista seitsemän koskee sankarikuolemaa talvisodassa ja 24 sankarikuolemaa jatkosodassa. Sankarivainajista 22 on kenraalien lähisukulaisia ja kolme presidenttien (Kyösti Kallio, Pehr Evind Svinhufvud ja Juho Kusti Paasikivi) lähisukulaisia. Sankarivainajista 25 on eliitin edustajien poikia, yksi lapsenlapsi, kaksi veljenpoikia, yksi tyttären mies ja yksi sisarenpoika. Kirjan tiedot on kerätty kaatuneiden kantakortista, sotilasyksiköiden sotapäiväkirjoista, sukutiedoista ja kuka kukin on -teoksista. Tämän lisäksi tietoja on kerätty sota-ajan sanomalehdistä ja muista julkaisuista. Kaikkein raskainta oli kerätä tietoja sankarivainajien kuolinilmoituksista, sillä niistä paistoi läpi lähiomaisten suunnaton suru, vaikkakin myös ylpeys pojan sankaruudesta. Kirjan kirjoittaja Erkki Kalervo Laitinen väitteli 1980 kauppatieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa ja työskenteli sen jälkeen akateemisissa viroissa, viimeiset kymmenet vuodet laskentatoimen professorina Vaasan yliopistossa, kunnes jäi eläkkeelle 2016. Laitinen on kirjoittanut uransa aikana satoja tieteellisiä julkaisuja, toistakymmentä oppikirjaa ja useita tietokirjoja sekä laskentatoimesta että sotahistoriasta.
Erkki Murole

Erkki Murole

Trond Davidsen

Oktober
2007
sidottu
Finnen Erkki Murole er forteller og hovedperon i denne romanen. Han reiser med tog og hurtigrute fra Stockholm til Molde, via Oslo, Bergen og Ålesund, for å besøke sin bror, Tauno, som han ikke har sett på 20 år.
Erkki, pieni hirvi

Erkki, pieni hirvi

Anu Stohner; Friedbert Stohner

Aurinko Kustannus
2025
sidottu
Erkki, pieni hirvi, elää monien muiden eläinten kanssa metsässä tuhansien järvien maassa. Se on ihan tavallinen hirvi, paitsi että se on hyvin pieni hirveksi. Se on yhtä suuri kuin sen paras kaveri Lasse, joka on jänis - se ei ole edes män-nynkävyn vertaa sitä suurempi! Kun on pieni, jää helposti huomaamatta isommilta - kunnes ilkeät sudet saapuvat jahaluavat määrätä kaikesta metsässä. Silloin Erkki ja Lassekeräävät rohkeutensa ja järjestävät kunnon yllätyksen!Seikkailukertomus Pohjolasta, jota elävöittää hilpeä hirvi-kuvitus. Sopii sekä yksin että yhdessä luettavaksi.
EVVK, Erkki Vuokilan vuosikirja 2023
EVVK - Erkki Vuokilan Vuosikirja 2023 on kalenteri, joka sisältää yli 100 sivua takuuvarmaa sanallista ajanvietettä tunnetulta ja tunnustetulta ristikkokonkarilta.Uudessa kompaktimmassa kirjassa vuoden jokaiselle viikolle on omistettu kaksi sivua tehtäviä, mukana kuvaristikko ja krypto sekä runsaasti erityisesti piilosanoja. Kaikki tehtävät ovat uusia ja tietysti aina ajankohtaisia. Vaikeustaso vaihtelee, mutta pääosa puuhasta sopii ihan tavallisille ratkojille. Sitä paitsi kirjasta löytyvät myös ratkaisut. Tyylikkäästä ja värikkäästä kuvituksesta vastaa Heli Kärkkäinen.EVVK 2023 on mitä parhain lahja ystäville, tutuille ja tuntemattomille sekä tietysti itselle!
Erkki akseli kontkanen

Erkki akseli kontkanen

Pekka Ruohonen

Radium-kirjat
2010
nidottu
Mitä tapahtuu, kun elämältä putoaa pohja? Miltä tuntuu, kun vuosien työura palkitaan potkuilla? Kun uralleen omistautunut ihminen syyttömästi ja valheellisin perustein sysätään syrjään.Tämä on kertomus työttömäksi joutuneen miehen ponnisteluista elävänä kuolleena elävien joukossa. Tämä on tarina hyvästä ja rakastetusta johtajasta sekä naisista, jotka kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi; heidän kostostaan.erkki akseli kontkanen on fiktiivinen romaani, mutta pohjaa vahvasti kirjoittajan omiin kokemuksiin. Pekka Ruohonen säilyi bisnesmaailman rattaissa 90-luvun lamavuosiin saakka, jolloin täytti 50 vuotta ja alkoi esimiehensä mielestä tulla työelämään liian vanhaksi. Hän tunsi muuttuneensa firmalle tarpeettomaksi taakaksi, rasitteeksi - ja parin vuoden kuluttua hänet irtisanottiinkin. Seurasi kolmen vuoden työttömyys. Kokemus kirvoitti idean tälle kirjalle.Pekka Ruohosen ensimmäinen romaani Tavaratalo (Pilot-kustannus) ilmestyi vuonna 2004. Monien pyyntöjen innostamana hän rupesi vuonna 2006 kirjoittamaan sille jatko-osaa. Ei siitä kuitenkaan sellaista tullut, vaan tuli itsenäinen romaani; erkki akseli kontkanen.
Erkki ja Kerttuli

Erkki ja Kerttuli

Jari Nenonen

Rehti-Jalmari
2012
nidottu
Riemastuttava kirja Erkki ja Kerttuli Surakaisesta, suomalaisesta avioparista parhaimmillaan.No, kaikki ehkä menee hieman Kerttulin pillin mukaan, koska tämä 150-kiloinen karvaselkäinen kotirouva on niin sanotusta topakka ihminen.Kerttulin periaate on se, että jos asiaa ei ymmärrä tai jos asiat eivät suju, niin aina voi koittaa huudolla ja voimalla. Siis aika usein.Lähipiiriin kuuluvat myös Kerttulin äiti ja sisko, sekä hullu veli Teuska. Erkki turvaa usein työkaveriinsa Pesoseen. Naapurissa asuvat insinööri ja insinöörin rouva, ihme kyllä.Kukaan ei osaa samaistua kirjan henkilöihin, mutta melkein jokainen heitä tuntee.Erkki ja Kerttuli, parisuhdekauhun klassikko, taattua hohotushuumoria Nenoselta.
Erkki ja Kerttuli Madeiralla

Erkki ja Kerttuli Madeiralla

Jari Nenonen

Rehti-Jalmari
2013
nidottu
Törkykirjailija Nenosen törkypariskunta Erkki ja Kerttuli tällä kertaa Madeiralla. Lukijasta riippuen matkakirjaparodia tai sitten kaikkien matkakirjojen Äiti. Se mikä kielitaidossa hävitään, se voimassa voitetaan. Maailmallahan asuu paljon tyhmiä kansoja, jotka eivät puhu suomea. Madeira, tuo Atlantin helmi, ei ole tämän jälkeen entisensä. Lentokonelukemisen ykköstuote on tässä!
Erkki ja Ella

Erkki ja Ella

Paula Rantala

Lector
2022
sidottu
Erkki ja Ella elävät lapsuuttaan ja varhaista nuoruuttaankin toisistaan tietämättä.Erkin tarina alkaa tavallaan jo kansalaissodan ajalta, koska se jättää hänen äitiinsä Hilmaan surun jäljet. Erkki käy läpi sodan kauhuja sekä jatkosodassa että Lapin sodassa. Hän on hyvin perhekeskeinen ja on suosittu varsinkin naisten keskuudessa.Ellan lapsuus ja nuoruus on karu, mikä jättää jälkensä häneen. Huono itsetunto määrittää paljolti Ellan tekemiset ja tekemättä jättämiset. Hän jättää lapsuudenkotinsa ja alkaa elää elämäänsä ilman vanhempia mennessään hoitajaksi Harjavallan keuhkotautiparantolaan. Hyvän ystävän tuella Ellan elämään tulee vähitellen positiivista nostetta.Erkin ja Ellan tiet kohtaavat ensi kertaa lavatansseissa. He ihastuvat toisiinsa ja mutkien kautta heidän elämänsä nivoutuvat yhteen.Kertomus on osin faktaa ja osin fiktiota.
Erkki Kangasniemi
Tämä on kirja Erkki Kangasniemestä, liikunnanopettajasta, apulaisrehtorista ja Suomen pitkäaikaisimmasta järjestöjohtajasta. Järjestötyövuosia hänelle kertyi 35. OAJ:öä Kangasniemi johti 19 vuotta aina vuodesta 1991 vuoteen 2010. Hän oli myös Akavan 1. varapuheenjohtajana keskusjärjestön todellinen voimamies.Jäädessään eläkkeelle Erkki vannoin, ettei muistelmia tule. Tässä ne kuitenkin tulevat. Tämän kirjan toimittajien hinku koota kovapäisenä neuvottelijana tunnetun ja vuosikymmeniä edunvalvonnan ytimessä olleen ihmisen tietoja ja näkökulmia mursi lopulta Erkin sitkeän vastustuksen.Olemme tavoitelleet lukijalle helppolukuista ja mielenkiintoista kirjaa, joka tallentaa Erkin elämänuran merkittäviä vaiheita, tarinoita ja sattumuksia sekä avaa samalla uusia näkökulmia myös suomalaisen koulun kehitykseen.
Erkki Luntamo

Erkki Luntamo

Matti Jalava

VAKKAMEDIA
2018
sidottu
Matti Jalavan kirja Erkki Luntamo kertoo uusikaupunkilaisesta kansakoulunopettajasta (1914 - 2014), joka sota- ja siviiliansioistaan sai yhteensä kuusi Vapaudenristiä. Luntamolla oli veteraanisuunnistuksen maailmanmestaruuksia 11 ja lisäksi hiihtosuunnistuksesta neljä. Hän saavutti myös lukuisia suomenmestaruuksia suunnistuksessa ja lentopallossa.Luntamon sotakokemuksia on kirjan sivuista yli kolmannes, samoin liikkuvasta Luntamosta, jossa eniten suunnistuksesta. Luntamo oli Uudessakaupungissa Lions Clubin perustajajäsen, samoin mieskuoro Laulu-Veikkojen. Paikallisessa raittiusseurassa hän oli puheenjohtajana yli 40 vuotta.
Erkki Ahtiainen

Erkki Ahtiainen

Mia Myllymäki

Pinkblue Olive
2023
sidottu
Erkki Ahtiainen - ohi ja pystyyn kertoo elämäntarinan miehestä, jota ovat ajaneet eteenpäin sinnikkyys ja periksiantamattomuus. Kaustisen Köyhäjoella 1964 syntynyt Ahtiainen on lapsesta lähtien urheillut jalkapallossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Mäkihyppy vei hänet Taivalkoskelle, missä jo nuorena ahkeraksi oppinut mies aloitti myös ensimmäisen yritystoimintansa. Lopulta Ahtiainen palasi takaisin Keski-Pohjanmaalle, ja vuodesta 2008 hän on toiminut Kokkola-Campingin yrittäjänä.Ahtiainen käy läpi työelämänsä vaiheet ensimmäisistä kesätöistä lomakyläyrittäjyyteen ja kertoo rehellisesti myös matkan varrelle osuneista hudeista. Usko elämään ja kyky kääntää vaikeudet voitoksi ovat auttaneet eteenpäin Ahtiaista, joka uskaltaa heittäytyä pahoihin paikkoihin niin hyppyrimäessä kuin työelämässäkin. Kokkola-Campingin menestyksekkään pyörittämisen ohella Ahtiainen on jatkanut mäkihyppyharrastustaan. Hän on voittanut useita veteraanimäkihypyn ja -yhdistetyn MM-mitaleja, kirkkaimpana pienen mäen kultaa vuonna 2019 Norjan Vikersundissa. Kirjassa hän valottaa veteraanimäkihypyn harrastamista kotimaassa sekä kansainvälisissä kisoissa.
Erkki Kaila

Erkki Kaila

Kalevi Toiviainen

Suomalainen teologinen kirjallisuusseura
2007
nidottu
Päätoimisen yliopistouran jälkeen Erkki Kaila oli Suomen suurimman seurakunnan kirkkoherra ja samanaikaisesti kansanedustaja, dosentti ja ahkera kirjoittaja. Poliitikkona hän vaikutti erityisesti uskonnonvapauslain hyväksymiseen eduskunnassa ja sen vastaanottoon kirkossa. Talvisodassa hän nosti esittämällään vetoomuksella Suomen taistelun suurpoliittiseen yhteyteen ja maailman tietoisuuteen. Jatkosodan aikana hänen vaikea tehtävänsä oli ratkoa Suomen ja Saksan aseellisen yhteistoiminnan tuomia kirkkojenvälisiä ongelmia. Teologina Kaila kulki beckiläisyydestä kulttuuriprotestantismin aatteisiin sekä mystiikan teologis-filosofiseen tulkintaan. Humanistina hän rakensi siltaa kulttuurin ja kristillisen uskon välille.
Erkki Melakoski

Erkki Melakoski

Rytmipoljento
2026
nidottu
JULKAISTAAN 5.1.2026 100 V-SYNTYMÄPÄIVÄNÄ! Tämä on uniikki henkilökuva merkittävästä musiikkimiehestä. Edesmennyt säveltäjä, sovittaja, kapellimestari, pianisti, toimittaja ja Ylen tuotantopäällikkö Erkki Melakoski oli merkittävimpiä kevyen musiikin vaikuttajia maassamme. Kohokohtia hänen muusikko urallaan oli suosittu Olli Hämeen yhtye, joka keikkaili ahkerasti tähtisolistina Laila Kinnunen ja Brita Koivunen, jonka levyttämä "Suklaasydän"-jazziskelmä muodostui klassikoksi Melakosken sovittamana, Hämeen yhtyeen tahdittamana ja Ditty Dealers-lauluyhtyeen svengaamana. Mtv:n ja Yle Tv-tuotannoille tehty "Kuukaudet suositut"-musiikkisarja nousi suosituksi Laila Kinnusen tähdittämänä. Mukana vieraili muitakin artisteja: Carola, Katri Helena, Viktor Klimenko, Four Cats... Melakoski sovitti ja johti studio-orkesteria. Melakoski loi Ylelle myös kevyen musiikin kantanauhatuotannon, joka työllisti äänitysstudiossa jazzin, rockin, popin, kansanmusiikin kuin tanssimusiikin soittajia ja laulajia. Yhdessä Raimo Henrikssonin kanssa hän toi koko kansan taajuuksille "Sävellahjan." Tässä juhlakirjasessa on nuotinnos Erkki Melakosken sovituksesta ”Eva”. Kyse on alkuperäiskäsikirjoituksesta Melakosken sovituksesta (partituuri ja stemmat harmonikalle, jousikvintetolle, pianolle ja kompille). Melakoskesta (1926-1997) tarinoivat ja luonnehtivat Ylen Levystön ex-johtaja, Etnomusikologian dosentti ja työtoveri Pekka Gronow, muusikko kollegat Unto Haapa-aho, Vieno Kekkonen, Eino Virtanen ja veljenpoika Cai Melakoski. Sivuilla on upeita kuvia, leikkeitä ja kattava diskografia myös Ylen kantanauhatuotannosta. Pähkinänkuoressa on tuotu esille "Valikoidut levytykset" Melakosken omista tunnetuista ja harvinaisemmista julkaisuista. Erkki Melakosken sävellyksiä ja sovituksia ovat levyttäneet ja myös kantanauhoille taltioineet muun muassa Laila Kinnunen, Brita Koivunen, Annikki Tähti, Vieno Kekkonen, Olli Hämeen yhtye, Mauno Kuusisto, Carola, Seija Simola, Hector ja Sakari Kuosmanen. SIVUT: 56 s SIDONTA: NIITTI Kannen kuva: OLLI HÄMEEN KVINTETTI (1950-1959) Vasemmalla: Unto Haapa-aho (baritonisaksofoni), Bjanka Rehn (rummut), Eino Virtanen (trumpetti), Olli Häme (kontrabasso). Alhaalla vasemmalla: Erkki Melakoski (piano). Yle Kuvapalvelu